-
Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko
Valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimiala laajenee konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa. Gasgrid ryhtyy kehittämään nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa sekä alueellisen vetymarkkinan mahdollistavaa infrastruktuuria tukeakseen vetytalouden kehittymistä Suomessa. Vedyn tuotannossa ei tarvetta valtionyhtiölle. Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 22.6.2022 puoltanut valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n…
-
Aurinkoenergiajärjestelmien lukumäärä 2021 lopussa selvitetty ja MW-luokan aurinkovoimalat yleistyvät
Aurinkosähkön yleistyminen vakaassa kasvussa Suomessa. Suomessa oli vuoden 2021 lopussa yli 39 000 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää, joiden yhteenlaskettu teho oli noin 395 MW. Uusi ilmiö on, että omaan käyttöön mitoitetuista aurinkovoimaloista on siirrytty myös MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin. Vaikka vuonna 2021 aurinkosähkön tehon kasvu oli ennätyssuuri eli 102 MW, niin vuosien 2015-19 aurinkosähkötehon jyrkkä kasvu tasaantui vuosina 2020…
-
Vuonna 2021 EU:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 kiristettiin 30 prosenttiin
Lähienergialiiton vuosi 2021 piti sisällään mm. Uusiutuva energia nousi merkittävimmäksi energianlähteeksi sekä Suomessa että EU:ssa. Lähienergialiiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Savosolar Oyj:n toimitusjohtaja Jari Varjotie. Liikenteen päästövähennyksiä tehostettiin hallituksen sääntelyllä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran laajentumisella. Energiamurros näkyy sekä kauko- että erillislämmityksessä digitalisaation ja älyn lisääntymisenä. Biokaasun tuotantolaitoksien raaka-aineet ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa käynnistellään. SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi…
-
Uusiutuvan energian lupaneuvonta ja yhteyspisteviranomainen
Valtakunnallinen yhteyspisteviranomainen tarjoaa lupaneuvontaa uusiutuvan energian tuotantoa suunnitteleville, sekä valvoo että lupahakemukset käsitellään määräajan sisällä. Neuvonta kattaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten toimintojen osalta uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuotanto sekä biokaasua tuottavassa laitoksessa mädätteen käsittely ja jatkojalostus. Yhteyspisteviranomaisen perustaminen on osa uuden lain toimeenpanoa. Laki uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä…
-
Soitto soi auringon voimalla – Musiikkitalo siirtyi uusiutuvaan energiaan
Helsingin keskustan ytimessä, eduskuntatalon valvovan silmän alla komeileva Musiikkitalo on saanut katolleen näyttävän aurinkovoimalan. Julkisia rakennuksia koskevat hankintasäädökset sekä tiukat julkisivu- ja turvallisuusvaatimukset toivat voimalahankkeeseen uudenlaisia pohdinnan paikkoja – mutta eivät mitään sellaista, mitä kokonaisvaltaisiin aurinkosähköratkaisuihin erikoistunut Solnet ei olisi kyennyt toimittamaan. Kun pääkaupungin paraatipaikalla sijaitsevaan, satapäisiä yleisöjä vetävään julkiseen rakennukseen aletaan suunnitella aurinkovoimalaa,…
-
Älykäs sähköverkko, osa 2: Miksi älykäs sähköverkko tarvitaan mukaan ilmastotekoihin?
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan jatkuvasti uusia ja entistä vaikuttavampia ratkaisuja. Laajeneva sähkönkäyttö on niistä merkittävimpiä. Jotta kokonaisuus toimii, on älykäs sähköverkko nousemassa tärkeään rooliin ilmastoratkaisuissa. Mitä sen avulla voidaan saada aikaan? Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Tämä pätee myös sähköntuotantoon, jossa yhä enemmän sähköä tuotetaan uusiutuvalla tuuli- ja aurinkovoimalla. Älykkään sähköverkon ansiosta…
-
Älykäs sähköverkko, osa 1: Mikä ihmeen älykäs sähköverkko?
Mikä yhdistää järkevää sähkönkäyttöä kotona, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja varmaa sähkönjakelua? Vastaus on älykäs sähköverkko. Tekoälyllä ryyditetty sähköverkko on moniulotteinen kokonaisuus, joka vaikuttaa niin sähkönkäyttäjiin kuin yhteiskuntaan. Suomessa älykkään verkon rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä osaaminen on kansainvälisellä tasolla huippuluokkaa, eikä aivan helpolla löydy toista maata, joka olisi yhtä hyvä niin laajalla rintamalla. ”Älykkäällä sähköverkolla on…
-
Tule hankekoordinaattoriksi Lähienergialiittoon!
HAKU ON PÄÄTTYNYT JA PAIKKA ON TÄYTETTY! Lähienergialiitto hakee hankekoordinaattoria määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 9/2021 – 8/2023. Hankekoordinaattorin tehtävänä on osallistua viestinnän suunnitteluun, tuottaa sisältöä hankkeen toiminnasta viestintää varten ja järjestää hankkeen toimintaa esitteleviä tapahtumia. Suomen Lähienergialiitto ry Meidän tavoitteenamme on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja älykkäästä energian käytöstä suomalaisille – kuluttajille, yrityksille, maatiloille ja julkisen…
-
Atria laajentaa Suomen suurimman aurinkopuiston lähes kaksinkertaiseksi – uusi investointi Nurmossa käynnistyy heinäkuussa
Atria Suomi toteuttaa yhdessä Nurmon Aurinko Oy:n kanssa aurinkovoimalan laajennuksen Nurmon tehtaan yhteyteen. Nykyisen vuonna 2018 käyttöönotetun voimalan paneeliteho lähes kaksinkertaistuu: laajennusosan paneeliteho on 5 MWp ja se koostuu yli 9 400 aurinkopaneelista. Aurinkopuiston pinta-ala on lähes 7 hehtaaria, mikä vastaa yli 9 jalkapallokenttää. Se tuottaa vuodessa noin 4 250 MWh aurinkosähköä, mikä vastaa noin 2100 kerrostaloyksiön…
-
Vuoden lähienergiaidea -kilpailu käynnistyi
Heinäkuun alussa käynnistynyt Vuoden lähienergiaidea -palkinto on Lähienergialiiton järjestämä kilpailu. Palkinnon jakamisen tavoitteena on tuoda julkisuuteen uusia, puhtaaseen energiaan liittyviä lähienergiaideoita, jotka lisäävät puhtaan energian hyödyntämistä, työllisyyttä ja taloudellista toimintaa. Kilpailuun voivat osallistua yritykset, yhdistykset, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset. Lähienergialiiton hallituksen jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun, mutta heidän edustamansa yritykset/yhteisöt voivat osallistua kilpailuun. Vuoden…
-
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 45 prosenttia vuonna 2020 – pientuotantoa lähes 300 megawattia
Aurinkosähkön pientuotanto on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Vuoden 2016 jälkeen asennettu kapasiteetti on yli kymmenkertaistunut. Vuoden 2020 lopussa sähköverkkoon oli liitetty yhteensä noin 293 megawattia aurinkosähkön tuotantokapasiteettia, alustavan tiedon mukaan kapasiteetti kasvoi vuodessa 91 megawatilla. Aurinkosähkön osuus verkkoon asennetusta sähkön tuotantokapasiteetista oli vuoden 2020 lopussa noin 1,6 prosenttia, se vastasi Suomen sähkön kokonaistuotannosta…
-
Elenia julkaisi VTT:n kanssa käsikirjan energiayhteisöjen perustamisesta
Energiayhteisöt ovat Suomessa tulossa mukaan ilmastotekoihin. Lainsäädännön uudistuessa voivat erilaiset energiayhteisöt ryhtyä tuottamaan sähköä tarpeisiinsa ja myydä ylijäämäsähkön sähkömarkkinoille. Elenia on julkaissut yhdessä VTT:n kanssa kattavan käsikirjan kuinka perustaa energiayhteisö. Energiayhteisöt, jotka tuottavat sähköä ennen kaikkea auringosta, ovat tulossa mukaan vahvistamaan sähkön tuotannon ja kulutuksen ilmastotekoja. Kun aiemmin sähkö on tuotettu teollisesti isoissa tuotantolaitoksissa ja…
-
VR FleetCaren varikko sai yhden Suomen suurimmista aurinkovoimaloista
Solnet toimitti vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla ison aurinkovoimalan VR FleetCaren Helsingin varikolle. Ennen vuodenvaihdetta käyttöönotettu aurinkovoimala on yksi suomen suurimmista, nimellisteholtaan 928 kWp. Helsingin varikon aurinkovoimala on yksi VR Goupin vastuullisuusohjelman kärkihankkeita. Aurinkovoimalan tuottaman sähkön avulla junia voidaan huoltaa entistä ympäristöystävällisemmin. Aurinkovoimala on rakennettu Helsingin varikon Pendolino-hallin katolle. Voimala koostuu yhteensä 2 264 aurinkopaneelista…
-
Vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon perustuva energiajärjestelmä edellyttää joustokapasiteettia ja takuita energian riittävyydestä
Tampereen yliopiston koordinoimassa EL-TRAN-hankkeessa on mallinnettu Suomen sähköenergiajärjestelmän toiminnallisuutta vuosina 2030 ja 2050 neljän eri skenaarion avulla. Skenaarioiden pohjana ovat Suomen sähköenergiajärjestelmän nykyinen rakenne ja jo tiedossa olevat vuoteen 2025 ulottuvat investoinnit muun muassa tuulivoiman tuotantoon. Vuodelle 2030 laadittiin kolme skenaariota, joissa tutkittiin tuuli- ja aurinkovoiman maltillisen lisäyksen, voimakkaan lisäyksen ilman merkittävää lisäystä energiavarastoihin,…
-
Pientuotannon tuntinetotus on otettu käyttöön Järvi-Suomen Energian verkossa
Järvi-Suomen Energian jakeluverkossa siirryttiin 22.4. käyttämään tuntinetotusta sähkön pientuottajien kulutuksien laskennassa. Asiakkaalle netotukset näkyvät 12.-19.4. alkaen niin laskutustiedoissa kuin asiointipalvelussa. Jotta pientuottaja voi liittyä automaattisesti netotuksen piiriin, täytyy hänen ensin tehdä sopimus tuotetun sähkön myymisestä sähkönmyyjän kanssa. Pientuottajia pitkään varjostaneeseen mittaustapaan saatiin vihdoin odotettu muutos lain muuttuessa vuodenvaihteessa 2021. Muutos antoi jakeluverkkoyhtiöille mahdollisuuden alkaa…
-
Tuulivoima 2.0
Tuulivoimateknologian kehitys on ollut valtavan nopeaa viimeisen viiden – kymmenen vuoden aikana. Moderneimmat tuulivoimalat ovat tuotannoltaan aivan eri luokkaa kuin 2010-luvun puolivälissä rakennetut edellisen sukupolven voimalat, vaikka ne matkan päästä katsoen näyttävätkin ihan samanlaisilta. Koska tuulivoimalat tuottavat enemmän sähköä (MWh, megawattitunti) asennettua megawattia (MW) kohti, on moderneilla tuulivoimaloilla tuotettu sähkö paljon edullisempaa kuin aiemmin. Siksi…
-
Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaan avustukseen 10 miljoonan euron lisäpotti – avustuksen suosio jatkunut hurjana
Vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha avustukseen, jota tarjotaan pientalojen omistajille öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon. Uudella määrärahalla tavoitellaan noin 2 500 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista, mikä vähentäisi taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä vuodessa noin 14,5 kilotonnilla ja lisäisi työllisyyttä noin 300 henkilötyövuodella. ”Vähäpäästöisempään lämmitykseen kannustavasta avustuksesta tuli hitti. Pidän tärkeänä, että valtio rohkaisee suomalaisia tarttumaan käytännön toimiin,…
-
Pohjois-Pohjanmaa pysyy Suomen tuulivoimakeskittymänä – kiinteistöverotulot lähes 6 miljoonaa
Pohjois-Pohjanmaa pitää edelleen paikkansa Suomen suurimpana tuulivoimamaakuntana, jossa on nyt 35 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Maakunnassa sijaitsevat kunnat saivat vuonna 2020 yhteensä lähes kuuden miljoonan euron kiinteistöverotulot tuulivoimaloistaan. Kaikista Suomen tuulivoimaloista maksettiin viime vuonna yhteensä yli 15 miljoonaa euroa kiinteistöveroa eri kuntiin. Suurin osa Suomen tuulivoimasta sijoittuu aiempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntiin. Pohjois-Pohjanmaalle…
-
Lämpöpumpuilla taas huippuvuosi: myynti ylitti 100 000 pumppua
Lämpöpumppujen myynti vuonna 2020 kasvoi edelleen edellisen vuoden hurjista myyntiluvuista ja koronapandemiasta huolimatta. Viime vuonna asennettuun 100 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa. Pääasiassa suomalaisten talojen omistajat ovat investoineet jo yli miljoonaan lämpöpumppuun 6 miljardia euroa tehden näin valtavan ympäristöteon. Lämpöpumppujen lämmöntuotanto on jo 12 TWh/a. Tämä vastaa yli 15 % Suomen asunto ja…
-
Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetulla avustuksella suuri kysyntä
Öljylämmitteisten pientalojen omistajat ovat halukkaita vaihtamaan lämmitysjärjestelmänsä kestävämpiin ratkaisuihin. Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetun valtionavustuksen kysyntä on jatkunut korkeana. Syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut kolmen kuukauden aikana 7 567 pientalon omistajaa. Avustusta on arvioitu riittävän enintään 8 000 kotitaloudelle, joten noin 28 miljoonan euron määräraha on loppumassa. ”Avustus on jymymenestys, se on houkutellut öljylämmityksen vaihtajat ripeästi…