Suomen Lähienergialiiton säännöt

§ 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suomen Lähienergialiitto ry, ruotsiksi Finlands Närenergiförbund rf, englanniksi Finnish Clean Energy Association ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kokousten pöytäkirjakieli on suomi.

 

§ 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää hajautetun uusiutuvan energian ja energian älykkään hyödyntämisen edellytyksiä Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä toimia alan yhteisöjen, ammatinharjoittajien ja tutkijoiden yhteenliittymänä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

  • kerätä, tuottaa ja jakaa tietoa uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta ja niiden hyödyntämisestä,
  • tehdä ja teettää hankkeita ja selvityksiä,
  • järjestää koulutusta ja tilaisuuksia,
  • tiedonvälityksen apuna yhdistys voi julkaista lehteä.

Yhdistys seuraa myös toimialaansa liittyvää lainsäädäntöä ja pyrkii parantamaan toimialan ja loppukäyttäjien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla lainsäädäntöön, kansallisiin sekä kansainvälisiin ohjelmiin ja yleiseen mielipiteeseen.

Yhdistys voi kuulua jäsenenä valtakunnallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä varoja, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

 

§ 3 JÄSENET

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka on halukas toimimaan yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi.

Yhdistyksen varsinaiset jäsenet jaetaan kahteen ryhmään ja jokaisella varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa suluissa mainittu äänimäärä:

  • JÄSENRYHMÄ A: Oikeuskelpoiset yhteisöt (10 ääntä)
  • JÄSENRYHMÄ B: Yksityishenkilöt (1 ääni)

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa enemmistöpäätöksellä kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

 

§ 4 JÄSENEN VELVOLLISUUDET

Yhdistys toimii alan tieteellisen tutkimustiedon tunnettavuuden, asiallisen markkinoinnin sekä alan osaamisen ja luotettavuuden edistämiseksi ja edellyttää siksi, että sen jäsenet sen lisäksi, että noudattavat kaikkia viranomaisten määräämiä sääntöjä ja yhdistyksen hallituksen ja vuosikokouksen päätöksiä:

  • pyrkivät perustamaan jakamansa tiedon tieteellisiin tutkimuksiin tai muihin luotettaviin lähteisiin
  • voivat näyttää toteen kaikki markkinoinnissaan esittämänsä väitteet eivätkä anna virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja omista eivätkä kilpailijoidensa tuotteista, mitoituslaskelmista ja muusta toiminnasta
  • kouluttavat toimijansa siten, että he pystyvät toimittamaan loppukäyttäjälle laadukkaan tuotteen

Oikeuskelpoisten yhteisöjäsenten on pyydettäessä annettava yhdistykselle tai sen nimeämälle puolueettomalle, ulkopuoliselle taholle tilasto- ym. tiedot, jotka ovat tarpeen toimialan yleisen kehityksen seuraamiseksi, elinkeinopolitiikan hoitamiseksi ja yhdistyksen tekemien sopimusten sekä valtiovallan asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Tietojenantovelvollisuus ei koske B-ryhmään kuuluvia jäseniä.

 

§ 5 PÄÄTÖKSENTEKO

Yhdistyksen sekä hallituksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ryhmänsä mukainen, pykälässä 3 kuvattu äänimäärä. Kunniajäsenellä ja -puheenjohtajilla sekä kannattavalla jäsenillä kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

 

§ 6 JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jos eroava jäsen ei ole maininnut jäsenyyden päättymishetkeä, eroaminen yhdistyksestä tulee voimaan sen toimintavuoden lopussa, jonka kuluessa eroamisilmoitus on tehty.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöstä on hallituksen pyrittävä ohjaamaan ja neuvomaan jäsentä sekä varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Erottamispäätöstä tulee käsitellä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa. Jos erottamisen perusteena on jäsenmaksun laiminlyönti, riittää käsittelyyn yksi kokous.

 

§ 7 LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU

Varsinaisilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun sekä kannatusjäseniltä perittävän kannattaja maksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole liittymismaksua eikä jäsenmaksuvelvollisuutta.

 

§ 8 HALLITUS JA TYÖRYHMÄT

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6-10 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenet. Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että vähintään 2/3 valitaan jäsenryhmästä A ja loput jäsenryhmästä B. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajat sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan toiminnanjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu lähetetään sähköisesti. Kokoukset voidaan pitää sähköisesti, jos vähintään ¾ jäsenistä siihen suostuu. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus voi päättää perustaa alaisuuteensa määräaikaisia työryhmiä. Tällöin työryhmä saa toimeksiannon ja sille varataan mahdolliset resurssit. Työryhmän jäseninä voivat toimia yhdistyksen jäsenet tai heidän edustajansa. Erikseen työryhmä voi kutsua kuultavaksi asiantuntijoita.

 

§ 9 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, yhdistyksen toiminnanjohtaja kumpikin erikseen tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

 

§ 10 TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikko ennen kevätkokousta hallitukselle.

 

§ 11 YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun 31 päivään mennessä ja syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä marraskuun 30 päivään mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallituksen kokouksessa.

 

§ 12 YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kokouskutsun voi lähettää sähköpostitse, mikäli jäsen on antanut siihen suostumuksensa.

 

§ 13 KEVÄT- JA SYYSKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus.
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. hyväksytään kokouksen esityslista.
5. esitetään edellisen toimintavuoden tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto.
6. päätetään edellisen toimintavuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus.
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. hyväksytään kokouksen esityslista.
5. vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio.
6. vahvistetaan varsinaisilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun sekä kannattajajäseniltä perittävän kannattajamaksun suuruus
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
8. valitaan seuraavan toimintavuoden toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

§ 14 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän yhdistyksen kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

 

Säännöt ovat syyskokouksen 17.11.2016  hyväksymät ja PRH:n 7.2.2017 hyväksymät.

 

Ajankohtaista

Valtioneuvoston linna

Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla kohtuuhintaisempaa ja toimitusvarmaa energiaa

Euroopan komissio on 8.3.2022 esittänyt luonnoksen suunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi toimenpiteet aloitetaan kaasusta. Suunnitelmassa hahmotellaan myös toimenpiteitä, joilla reagoidaan energian hintojen nousuun Euroopassa ja pyritään täyttämään kaasuvarastot ensi talvea varten. Energian hinnat ovat Euroopassa nousseet jo useiden kuukausien ajan, ja […]