Älykäs liikenne

Älykäs liikkuminen on merkittävä päästöjen vähentäjä

Tilanne

Liikenne on viime vuosina kuluttanut noin 17 % energian loppukulutuksesta Suomessa. Sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on kuitenkin suurempi, vuonna 2015 20 % kaikista ja 40 % taakanjakosektorin päästöistä, koska öljy on keskeisen autoliikenteen käyttövoima (LVM 2016). Kotimaisen liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat jonkin verran laskeneet huippuvuoden 2007 jälkeen. Lisäksi on muistettava, että liikenne aiheuttaa paljon muitakin ongelmia, kuten melua, hiukkas- ja typen oksidien päästöjä, ruuhkautumista ja maankäyttöön liittyviä ongelmia.

Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä 58 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, 37 % paketti- ja kuorma- autoista ja loput linja-autoista, moottoripyöristä ym. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yli 3 miljoonaa autoa, joista henkilöautoja 2,6 miljoonaa. Henkilöautoista bensiinikäyttöisiä oli 1,9 miljoonaa ja dieselkäyttöisiä 678 000. Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät autot ovat yleistyneet, mutta tähän asti vielä varsin hitaasti.

Vuoden 2015 lopussa hybridikäyttöisiä henkilöautoja oli 15 000 kappaletta, täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä 1 700, kaasuautoja 1 800 ja ns. flexifuel-autoja noin 1 500. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä nousi 2 400 ajoneuvoon, mikä osoittaa kasvun olevan vauhdittumassa autojen tarjonnan ja latauspisteiden lisääntyessä sekä hintojen laskiessa. Kesällä 2016 muiden kuin bensa- ja dieselautojen osuus ensirekisteröidyistä autoista ylitti ensimmäistä kertaa 1 %:n rajan.

Kaikkien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet tilastojen mukaan reippaasti vuoden 2007 180 g/km –tasolta vuoden 2016 120 g/km-tasolle pääasiassa polttoainetehokkuuden lisääntymisen seurauksena.
Liikenteen laskennallisten päästöjen vähenemiseen vaikuttaa myös nestemäisten biopolttoaineiden käyttö, joka ylitti jo vuonna 2014 Suomen itselleen asettaman 20 %:n tavoitteen. Tavoitteessa toisen sukupolven biopolttoaineet lasketaan tuplana, joten oikeasti biopolttoaineet korvaavat fossiilista öljyä vain 13,5 % tuolla 20 %:n osuudella.

Kehitysnäkymät

EU:n taakanjakosektoria koskeva velvoite-ehdotus Suomelle eli vähennys 39 % vuoden 2005 tasosta edellyttää Suomessa lisätoimia liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Myös muiden päästöjen ja melun vähentämiseksi liikennettä on kehitettävä. Näihin tavoitteisiin on hyvät mahdollisuudet päästä kehittämällä liikennejärjestelmää tehokkaammaksi ja hyödyntämällä uusia öljyä korvaavia teknologioita.

Muutoksia on aikaansaatava monella tasolla lähtien liikennejärjestelmästä ja palveluista ja päätyen yksittäisten kulkuneuvojen vähäpäästöisyyteen. Suomen energia- ja ilmastopolitiikan nykyinen painopiste on ollut nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistämisessä jakeluvelvoitteen avulla. Jatkossa myös muita tehokkaita keinoja olisi otettava nykyistä vahvemmin käyttöön.

Liikennejärjestelmätasolla on olennaista, että kaupungit ja alueet suunnitellaan niin, että pakollisen liikkumisen tarve vähentyy ja että se voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa kevyen ja julkisen liikenteen palvelujen avulla. Myös erilaiset etätyöratkaisut ovat kannatettavia.

Samalla palveluja on kehitettävä niin, että kansalaisten mahdollisuudet käyttää joustavasti liikkumisen eri muotoja tulee helpommaksi. Yhtenäisillä palveluilla kaupungeissa kallis oman auton omistaminen ja käyttäminen voidaan jatkossa yhä helpommin korvata monipuolisella Mobility as a Service – palvelupaketilla (MaaS), jossa yhdistyvät käyttäjien tarpeiden mukaan julkisen liikenteen palvelut, autojen yhteiskäytön eri muodot sekä kevyt liikenne.

Joukkoliikenteen kehittämisessä keskeisessä asemassa tulee olla sähköinen raideliikenne (junat, raitiovaunut ja metro) sekä vähäpäästöinen linja-autoliikenne. Kaupunkilinja- autojen tulisi siirtyä mahdollisimman nopeasti käyttämään vain sähköä ja biopolttoaineita. Autojen osalta politiikalla tulee tukea kaikkia vaihtoehtoisia käyttövoimia (biopolttoaineet, sähkö, biokaasu ja vety). Lyhyellä aikavälillä nestemäisten biopolttoaineiden käyttöönotto on sujunut erittäin hyvin. Sen sijaan biokaasun ja sähkön käyttö autoliikenteessä on jäänyt liian vähälle huomiolle. Pitkällä aikavälillä sähköisen liikenteen edut vaikuttavat kaikkein suurimmilta, koska siinä yhdistyvät hyvä energiatehokkuus, pienet lähipäästöt sekä melun torjunta.

Kevyen liikenteen mahdollisuuksia on parannettava mm. hyvillä pyöräilyväylillä, edistämällä kaupunkipyörien käyttöönottoa Helsingin esimerkin mukaisesti sekä edistämällä pyöräilyn mahdollisuuksia lisäävien sähköpolkupyörien käyttöönottoa.

Määrällinen arvio tulevasta

Liikenteen aiheuttamat päästöt riippuvat liikennesuoritteen kehityksestä. Liikennejärjestelmää kehittämällä on mahdollista päästä siihen, että suoritteen kasvu selvästi hidastuu lähelle nollakasvua. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen 40 – 60 %:iin lisää biopolttoaineiden ja uusiutuvan sähkön osuutta liikenteessä. Sähkö- ja kaasuautojen lukumäärä kasvaa 2030 mennessä reilusti, jopa 300 000 – 400 000 autoon.

Haasteet

Suomen autokannan kehitys on ratkaisevasti riippuvainen erityisesti sähköautojen osalta kansainvälisen autoteollisuuden strategisesta suuntautumisesta. Toistaiseksi teollisuus on herännyt hitaasti muutokseen, mutta kun muutos alkaa se voi olla hyvinkin nopeaa. Biopolttoaineille riittää markkinoita vanhassa autokannassa, raskaassa liikenteessä sekä lentoliikenteessä.

Kotimaisen liiketoiminnan ja työllisyyden edistäminen

Suomessa on hyvää osaamista ja menestyksellistä liiketoimintaa monilla liikenteen osa- alueilla. Nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun valmistus on laajentumassa. Sähköisen liikenteen latausjärjestelmät menestyvät hyvin Suomessa ja vientiliiketoiminnassa. Suomessa valmistetaan suosittuja polkupyöriä, raitiovaunuja ja sähköbussejakin. Laivaliikenteessä vähäpäästöisistä LNG-laivoista on tullut Suomen telakkateollisuudelle tärkeä kilpailuvaltti. Mobility as a Service –palveluyritykset ovat tuoneet markkinoille ensimmäiset tuotteensa ja muutkin älyliikenteen palvelut ovat hyvässä vauhdissa. Tarttumalla määrätietoisesti liikenteen uusien teknologioiden ja palveluiden luomiin mahdollisuuksiin Suomesta voi tulla merkittävä tekijä myös liikenteen alueella.

Tärkeimmät poliittiset ratkaisut

Kansallisesti ja paikallisesti yhdyskuntarakennetta on kehitettävä liikkumisen tarvetta vähentävästi ja kevyttä ja joukkoliikennettä edistävästi. Samalla uusien Mobility as a Service –palveluiden markkinoille tuloa on edistettävä ja suosittava erilaista autojen yhteiskäyttöä mm. vapauttamalla ne veroista ja pysäköintimaksuista.

Verotusta on muutettava niin, että fossiilisen polttoaineen käyttö tulee nykyistä kalliimmaksi (polttoaine- ja autovero), mikä tekee tilaa kaikille uusille käyttövoimille ja muille ratkaisuille.

Innovaatio- ja teollisuuspolitiikan keinoin on tuettava jakeluinfrastruktuurin kehittämistä. Jakeluvelvoite on erittäin tehokas keino nestemäisten biopolttoaineiden käytön edistämisessä. Sähkö- ja kaasuautojen edistämiseen on otettava käyttöön yhtä vahvoja ohjauskeinoja.

Lue lisää

Älykäs liikkuminen on merkittävä päästöjen vähentäjä

Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea

Artikkeleita liikkumisesta