Oli elämys astua passiivi-korjattuun omakotitaloon Kyproksella kuumana päivänä. Ei olisi uskonut että ilman koneellista jäähdytystä sisällä oli niin viileää! Samaan tapaan kun eristeet pitävät kylmän ulkona, niin ne pitävät myös kuuman. Mutta kokonaisuus on hallittava. Keskustelu siitä, aiheuttavatko paksut eristeet Suomessa ylimääräistä jäähdytystarvetta, kannattaisikin mielestäni kohdistaa lämpökuormien hallintaan liittyvään osaamiseen, kuten ikkunoiden varjostamiseen.
Jäähdytystarve ja siihen liittyvä osaamistarve kasvaa nopeaa vauhtia ympäri maailmaa. Tässä passiivikorjatussa kohteessa oli seinien eristävyys käytännössä sama kuin Suomen rakentamismääräyksissä, U-arvo 0,18 W/(m²K). Harkkorakenteisen seinän ulkopuolelle on tehty 15 cm paksu lisäeristys, käytännössä kuten lämpörappauksessa. Eristevalintana oli grafiittia sisältävä EPS (harmaa väri), joka on lämmöneristävyydeltään hieman tavanomaista valkoista EPS-eristettä parempaa. Seinän paksuudessa säästetään passiivikorjauksen suunnittelijan, DI Milos Ilicin mukaan, noin 3 cm. Ilic iloitsi että oli löytänyt eristettä valmiiksi 15 cm paksuisena. Työmäärä pienenee huomattavasti, kun eristekerroksia ei tarvita useampia kuin yhden. Sain näytekappaleen vinkiksi työpöydälleni kaupungintalolle, jossa toimii sopivasti myös rakennusvalvonta ja neuvonta. Katolle on tulossa 20 cm sinistä XPS-eristettä. Kylmäsiltojen välttämiseksi on rakennuksessa kiinni olevan terassin alakattokin eristetty.
Eristemääräykset Kyproksella ovat puolet pienemmät kuin Passiivi-sertifikaatin saaminen täällä edellyttää
Esimerkiksi vaade seinän U-arvolle on täällä 0,40 W/(m²K). Ilicin mukaan korjatussa kohteessa lisäkustannus paksummista eristeistä oli n. 6 €/m2 tavanomaiseen tasoon nähden. Yhteen laskettuna 1 000 €:n luokkaa, joka on hävinnyt kokonaisvaltaisen remontin ja laajennoksen kokonaiskustannuksiin. Pian passiivitalo on itseasiassa plusenergiatalo, sillä aurinkolämpö- ja 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmän asentamisen jälkeen energiantuotto tulee olemaan suurempi kuin rakennuksen kulutus.
Ilic muistutti että passiivitalokonseptilla ei voida täysin kokonaan leikata jäähdytysenergiantarvetta Kyproksella, vaan tarkoitus on minimoida sen tarve. Lämmityskausi on täällä noin 2-4 kk, ja passiivitaloissa aktiivista lämmitystä ei täällä tarvita.
Iloc esitteli lyhyesti lisäksi uudisomakotitaloa, jossa myös oli käytetty passiivisuunnittelun periaatteita. Hänet oli pyydetty hankkeeseen mukaan hieman liian myöhäisessä vaiheessa, ja ikkunoihin liittyvät päätökset estivät varsinaisen sertifioinnin. Mutta mielenkiintoista oli, että maassa jossa koneellinen tulo- poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla on vielä harvinainen (se on olennainen passiivitaloratkaisu), olivat asukkaat juuri siihen olleet erityisen tyytyväisiä. Kohteessa oli myös koettu hetki, jolloin ikkunan varjostus oli pettänyt, ja oli heti vaikuttanut huoneen lämpötilaan. Mutta nyt tilanteen pitäisi olla korjattu.
Työskentelyni kannalta saadut kokemukset olivat erittäin kannustavia, ja iloitsin että törmäsin paikalliseen passiivitaloeksperttiin. Lyhyenä tehtävänäni täällä Athienoun kunnassa on esittää mahdollisimman kustannustehokkaita parannusehdotuksia kunnan omistamien rakennuksien energialaskujen pienentämiseksi.
Kirjoittaja
Maaria Laukkanen
Lähienergialiiton hallituksen varajäsen
Yrittäjä (Eksergia.fi) ja osa-aikainen projekti-insinööri (Metropolia AMK) rakennusten tietomallien, energiatehokkuuden ja koulutuksen parissa
Blogisarjan edellinen kirjoitus Terveiset Kyprokselta rakennusten energiatehokkuusprojektista
