Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 4/5: Kansalaiset vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina

Tässä blogisarjan osassa tarkastelemme suomalaisia vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina. Suomessa on ollut vähemmän energiaan liittyvää kansalaisaktivismia kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti Tanskassa ydinvoiman vastainen liike ja tuulivoimaosuuskunnat ovat olleet merkittävässä roolissa muovaamassa maan energiajärjestelmää (Nielsen, 2016; Rohracher & Ornetzeder, 2013).

 

Toki Suomessakin löytyy aktivismia energia-alalta. Suomessa on järjestetty lukuisia energiaa ihmisten arkeen tuovia tapahtumia (esimerkiksi Dodo:n ja WWF:n toimesta), näyttelyitä, ympäristötaidetta, itserakennuskursseja ja hackathoneja, joissa on käynyt kymmenistä satoihin osallistujiin (Jalas et al. 2014). Pidemmän aikavälin aktivismia on tapahtunut energiaosuuskuntien (kuten Lumituuli) ja ekokylien (kuten Kempele) kautta. Tämän aktivismin kokonaismerkitys Suomen energiajärjestelmälle on ollut kuitenkin toistaiseksi rajattu ja pääosin epäsuora (ks. blogisarjan viides osa: poliittinen vaikuttaminen).

 

Vertaistuki ja energiaktivismi ovat saaneet kuitenkin myös uusia ja laajemmalle levinneitä muotoja

Uusiutuvaan energiaan liittyvät internet-keskustelut yllättävät tasollaan ja laajuudellaan. Tekniikkaa koskevilla keskustelupalstoilla (www.lampopumput.info, www.maalampofoorumi.fi, www.pellettiforum.fi, www.ilmaisenergia.info) on ollut vuosikymmenessä noin 500 000 viestiä ja 200 miljoonaa lukukertaa. Esimerkiksi lämpöpumppuja on Suomessa jo yli 750 000, vaikka vain vuosikymmen sitten maalämpöpumppuja pidetiin liian kalliina ja ilmalämpöpumppujen soveltuvuutta kylmiin olosuhteisiin epäiltiin. Lämpöpumppuja ei ole juurikaan valtion taholta tuettu ja merkittävänä tekijänä niiden leviämisessä ovat olleet tavalliset kansalaiset, jotka ovat jakaneet toisilleen tietoa uuden teknologian mahdollisuuksista, toimivuudesta, puutteista ja parannuksista.

Keskustelupalstat ovat osa laajempaa teknisten tuotteiden ympärille syntynyttä neuvontakulttuuria, esimerkiksi hifilaitteilla, vanhoilla saabeilla ja erilaisilla ohjelmistoilla on omat fooruminsa. Tämän siirtäminen energiankulutuksen kaltaiseen käyttäytymisen muutokseen tuskin onnistuu. Sama ongelma voi olla perinteisemmällä kaveri- ja naapuriavulla, sillä sekin kohdentuu usein johonkin selvärajaiseen toimeen tai ratkaisuun eikä laaja-alaiseen käyttäytymisen muutokseen.

 

Joukkoistaminen ja joukkorahoitus ovat viimeisten vuosien aikana nousseet uudeksi tavaksi organisoida kuluttajien aktiivisuutta

Energia- ja ympäristöalalla joukkorahoitusta on toteuttanut Joukon Voima ja konsepti on toiminut hyvin muun muassa yhteiskäyttöisten sähköautojen latauspisteiden rahoituksessa. Laajemman skaalan hankkeista energiayhtiöt ovat myös alkaneet kokeilla uusiutuvan energian investointien rahoittamista myymällä nimikoitujen aurinkopaneelien tuottoa suoraan kuluttajille. Energiansäästöön joukkoistamista tai joukkorahoitusta ei ole kokeiltu, vaikka vertaisapu, paine ja ohjaus voisivat periaatteessa toimia esimerkiksi laajojen energiansäästökilpailuiden osallistujakohtaisen intensiteetin nostamisessa.

Energia-aktivismi ja vertaistuki vaikuttavatkin olevan sekä lisääntymässä että löytämässä yhä uusia muotoja digitalisoitumisen myötä. On nähtävissä, että kasvava pientuotanto, kuluttajien osallistuminen kysyntäjoustojärjestelmiin ja tulevaisuuden varastointiratkaisut tulevat kasvattamaan kansalaisten aktiivisuuden määrää sekä sen saamia muotoja.

 

Kirjoitus on osa viisiosaista blogisarjaa. Tässä neljännessä osassa tarkastellaan suomalaisia vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina. Lue tästä sarjan kolmas osa: Suomalaisilla on paljon halua ja kykyä oppia ja omaksua uutta energiatekniikkaa.

 

Kirjoittaja

Professori Sampsa Hyysalo
Aalto-yliopisto

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Smart Energy Transition -hankkeen blogissa.

 

Lähteet

Jalas, Mikko, Helka Kuusi, and Eva Heiskanen. 2014. “Self-Building Courses of Solar Heat Collectors as Sources of Consumer Empowerment and Local Embedding of Sustainable Energy Technology.” Science and Technology Studies 27 (1): 76–96.

Nielsen, Kristian H. 2016. “How User Assemblage Matters: Constructing Learning by Using in the Case of Wind Turbine Technology in Denmark.” In New Production of Users: Changing Innovation Collectives and Involvement, edited by S Hyysalo, Jensen, Torben Elgaard, and N Oudshoorn, 101–22. New York, NY: Routldge.

Ornetzeder, Michael, and Harald Rohracher. 2013. “Of Solar Collectors, Wind Power, and Car Sharing: Comparing and Understanding Successful Cases of Grassroots Innovations.” Global Environmental Change.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>