Suomen Lähienergialiiton lausunto: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja – Energia – 38/2017. Matkalla kohti joustavaa ja asiakaskeskeistä sähköjärjestelmää

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja – Energia – 38/2017. Matkalla kohti joustavaa ja asiakaskeskeistä sähköjärjestelmää

Suomen Lähienergialiiton lausunto

Suomen Lähienergialiitto kiittää mahdollisuudesta osallistua julkiseen kuulemiseen ja antaa lausunto TEM:n älyverkkotyöryhmän väliraporttiin.

Suomen Lähienergialiiton tavoite on tehdä hajautetun uusiutuvan energian tuottamisesta ja hyödyntämisestä mahdollisimman vaivatonta. Tavoitteen toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kuluttajilla on mahdollisuus osallistua tulevaisuuden sähköjärjestelmään aktiivisena toimijana – yksin tai yhteisön jäsenenä. Tulevaisuuden puhdas sähköjärjestelmä parantaa puhtaan energia-alan yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja lisää työllisyyttä, sekä auttaa Suomea saavuttamaan Pariisin ilmastotavoitteet.

Lähienergialiiton mielestä älyverkkotyöryhmän väliraportti kokonaisuudessaan on hyvä ja monipuolinen näkemys sähköjärjestelmän uudistuksessa tarvittavista muutoksista. Erityisen ansiokkaasti väliraportti käsittelee tarvittavia muutoksia energian kuluttajan ja energiayhteisöjen näkökulmasta, sekä kysyntäjouston tärkeyttä ja roolia sähköjärjestelmässä.

Lähienergialiiton mielestä älyverkkotyöryhmän työskentely edistää tarvittavien muutosten edistämistä kuitenkin hitaasti. Työryhmän ja vastuuministeriöiden olisi pitänyt jo käynnistää lakimuutosten valmistelu erityisesti näiden toimenpiteiden  osalta:

  • Varmistetaan tunnin (viittaa käytössä olevaan tase- ja laskutusjakson pituuteen) sisäisen netotuksen toteutuminen vuoden 2018 loppuun mennessä. Tuntinetotus mahdollistaa sähkön pientuottajien ja kysyntäjoustopalveluiden tarjoajien tasa-arvoisen aseman sähkömarkkinoilla. Nyt verkkoyhtiöiden keskenään erilaisista sähkönmittauskäytännöistä johtuen kiinteistöjen omaa tuotantoa hyvitetään ja laskutetaan eri tavoin johtaen siihen, että kuluttajien tismalleen samanlaisesta sähköntuotantojärjestelmistä saama taloudellinen hyöty vaihtelee verkkoyhtiöittäin.
  • Sähkövarasto -käsite on määriteltävä ja huomioitava sähkömarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tulevaisuuden joustavassa sähköjärjestelmässä sähkövarastoilla on merkittävä rooli. Sähkövarastojen käytön kasvun ja käyttökohteiden laajentumisen esteenä oleva verosääntely on korjattava. Eri tyyppiset ja kokoiset sähkövarastot – niiden sijainnista riippumatta: sähkön varastointi niissä on vapautettava sähkö- ja arvonlisäveroista.

 

Kiinteistön sisäinen energiayhteisö avaa tietä kuluttajien aktivoitumiselle

Väliraportissa on tunnistettu ja käsitelty erityyppisiä energiayhteisöjä, joka on järkevä ja käytännöllinen lähestymistapa käsitellä uutta asiaa. Energiayhteisöjen tulee voida toimia niin, että paikallinen tuotanto voidaan hyödyntää samoilla periaatteilla kuin yksittäisissä käyttöpaikoissa.  Kiinteistön sisäiseen energiayhteisöön kuulumisen tulee olla vapaaehtoista. Väliraportissa kuvattu kiinteistön sisäinen energiayhteisö, jonka energiatuotanto tulisi pystyä hyödyntämään taloyhtiössä kustannustehokkaasti ilman kytkentämuutoksia hyödyntäen älymittareiden tuottama mittaustieto. Kiinteistön sisäisessä energiayhteisössä tulee pystyä siirtämään kiinteistön sisällä sähköä vapaasti ilman veroja ja siirtomaksuja. Tämä järjestely edistää mm. paikallisten sähkön varastointi-innovaatioiden syntymistä ja leviämistä.

Lähienergialiitto ehdottaa, että kiinteistön sisäisen energiayhteisön vaatimat muutokset lainsäädäntöön tai sen tulkintoihin toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Finsolar taloyhtiökokeilu -hanke tuottaa ehdotukset tarvittavista muutoksista.

 

Kysyntäjousto tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden tukea sähköjärjestelmää sekä synnyttää uusia palveluita ja liiketoimintaa

Kysyntäjousto on ollut aikaisemmin merkittävässä roolissa sähköjärjestelmän tasapainoituksessa. Toimijoina olivat teollisuus ja jakeluverkkoyhtiöt. Tulevaisuuden sähköjärjestelmän toimintaperiaatteisiin pitää kuulua markkinaehtoisuus, kuluttajien osallistuminen ja uudet palvelut – erityisesti kysyntäjoustoon ja kuluttajien osallistumiseen liittyen.

Yksi askel siirtyä markkinaehtoiseen sähköjärjestelmään on aloittaa välittömästi luopumisprosessi aikasidonnaisista hinnoittelukäytännöistä (yösähkö/kaksiaikatariffi) ja niihin liittyvistä jakeluverkkoyhtiöiden ohjauksista sähkölämmityksessä. Ja siirtyä kohti hintaohjausta: lämmitys tapahtuu silloin, kun sähkö on tuntihintasopimuksen piirissä oleville asiakkaalle halpaa. Markkinoilla on jo runsaasti tarjolla älykkäitä ohjausjärjestelmiä lämmön ja sähkön kulutukseen.

Energian loppukäyttäjät ovat tärkeitä muutoksen tekijöitä erityisesti hajautetussa lämmön ja sähkön tuotannossa. Myös energiatehokkuusinvestoinnit tehdään pääasiassa käyttäjien toimesta. Lisäksi älykkäiden kaksisuuntaisten sähkö- ja lämpöjärjestelmien luomiseksi tarvitaan nykyisiä ja uusia toimijoita – aggregaattoreina – tuottamaan palveluita, joilla kuluttajat pääsevät osallistumaan kysynnänjoustoon. Joko aktiivisina toimijoina tai kysyntäjoustopalvelun käyttäjinä.

Jotta loppukäyttäjillä olisi todellinen mahdollisuus osallistua älykkään sähköverkon toimintaan, sähkömittareiden ym. järjestelmien rajapintojen tulee olla avoimia, dokumentoituja ja standardoituja.

Lähienergialiitto ehdottaa, että älyverkkotyöryhmä jatkaa ja tarkentaa aggregaattorin ja itsenäisen aggregaattorin roolien ja vastuiden tarkentamista kaikkien sähkömarkkinatoimijoiden kanssa yhteistyössä. Vain yhteistyössä toimien saadaan kuluttajien ja sähköjärjestelmän kannalta paras tulos.

 

Sähkön hinnoittelun tulee olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen kuluttajille, sekä kannustaa energiatehokkuuteen

Väliraportissa käsitellään sähkön hintaan vaikuttavia komponentteja hyvin kattavasti. Kuluttajien kannalta tärkeintä on pystyä vaikuttamaan oman sähkönkulutuksen määrään ja käyttää sähkön hintaa ohjaavana tekijänä. Sähkön hinnoittelun rakenne (energia, siirto, verot) pitää olla tasapuolinen kaikille kuluttajille asuinpaikasta ja -muodosta riippumatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maksu olisi yhtä suuri.

Siirryttäessä tehopohjaiseen hinnoitteluun on otettava huomioon, ettei huipputehonkulutusta rajoittavaa rakennusautomaatiota rakenneta muutamassa vuodessa kaikille, ja siinä tulee olla riittävä siirtymäaika. Lisäämällä rakennusmääräyksiin heti velvoite mahdollistaa kysyntäjousto pidetään huoli uudisrakennusten mahdollisuuksista osallistua markkinoille.

Sähkön siirtomaksujen muutoksissa on syytä sääntelyllä varmistaa, että ne sekä auttavat sähköjärjestelmän tasapainoa että kannustavat energiatehokkuuteen. Lähienergialiitto yhtyy väliraportissa esitettyyn näkemykseen, että tehopohjainen siirtohinnoittelu voi korvata siirtomaksun kiinteitä maksuja. Lähienergialiitto kannattaa, että siirtomaksuun vaikuttaa myös energian määrä – kuten nykyään, jotta myös siirtomaksu ohjaa energian tehokkaaseen käyttöön.

Sähkön siirtohinnalla pitää ohjata sähkön kulutus mahdollisimman energiatehokkaaksi ja sähköjärjestelmän tasapainoa tukevaksi. Tällöin myös sähkön siirtohinnan energiakomponentin on ohjattava kulutusta. Jotta ohjausvaikutus kasvaa, Lähienergialiitto kannattaa sähkön verotuksen muutosta kiinteästä per kWh hinnasta sähkön hinnasta riippuvaksi, esimerkiksi “n prosenttia sähkön hinnasta”. Tällä hetkellä luontevin sähköveron peruste on sähkön Suomen alueen spot-hinta.

Sähkön myyntihinnan suurta vaihtelua 0-200 €/MWh ei pidä pelätä eikä hinnannousua. Suomessa yhä EU:n halvin sähkö/ostovoima, ja sähkön hinnannousu lisää kannustimia energiansäästöön ja markkinapohjaisia investointeja energiantuotantoon.

Sähköautojen latausjärjestelmien tukiin tulisi liittää vaatimus älykkään latauksen ohjauksen hankinnasta, joka mahdollistaa sen, että akkuja ladattaisiin, kun sähkö on edullista, uusiutuvien osuus on suuri, kiinteistön kulutus on pienimmillään tai muun kriteerin mukaan.

 

Lähienergialiitto kannattaa uusiutuvan energian käyttöä lisääviä ja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Älyverkkotyöryhmän työn vaikuttavuus kasvaa ja Suomi voi paremmin hyötyä energiamurroksesta, jos älyverkkotyöryhmän työn pohjalta käynnistetään ripeästi lainsäädännön uudistushankkeita hallituksessa ja ministeriöissä . Kansainvälisesti energiamarkkinat ja uusi liiketoiminta kehittyvät nopeasti, joten on tärkeää että Suomi pyrkii pitämään paikkansa etulinjassa.

 

Lisätiedot

Puheenjohtaja Raimo Lovio, puh. 040 353 8242, raimo.lovio(at)lahienergia.org

Järjestöpäällikkö Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

Maarianhamina Ahvenanmaa Flexens

Energiajärjestelmiä maailmalle – Ahvenanmaa pilottina

Flexens Oy:n tavoitteena on tulla maailman johtavaksi kehittyneiden uusiutuvien ja joustavien energiajärjestelmien projektikehitysyhtiöksi. Vuosi sitten perustettu yhtiö voitti Business Finlandin kasvumoottorikilpailutuksessa seitsemän miljoonan euron pääomalainan liiketoimintansa rakentamiseen.   CLIC Innovation on avoin innovaatioklusteri, jonka missio on auttaa läpimurtoteknologioiden kehittämisessä biotalouden, kierrätyksen ja energiajärjestelmien alueilla. Yhtiön omistajina on yli 40 Suomessa toimivaa suuryritystä ja suomalaista tutkimusorganisaatiota. […]