Ratkaisuehdotus: Sähkön pientuotannon netotus voimaan koko maahan kuluttajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi sähkömarkkinoilla

(Muokattu 8.6.2020: Nyt tämä on ratkeamassa Vihdoinkin: tunnin sisäinen netotus toteutuu ja asunto-osakeyhtiöt pääsevät nauttimaan aurinkosähkön hedelmistä)

Ratkaisuehdotus
Sähkön pientuotannon tunti- tai vuorokausikohtainen netotus voimaan koko maahan
Haaste: Sähkön pientuottajat eivät saa hyödynnettyä kaikkea omaa sähköntuotantoaan verkkoyhtiöittäin vaihtelevien tuotannon ja kulutuksen mittauskäytäntöjen vuoksi.

Ratkaisuehdotus
Sähkön pientuotannon ja kulutuksen laskutus ohjeistetaan perustuvaksi aina tunti- tai vuorokausikohtaiseen netotukseen, jotta pientuottajia kohdeltaisiin sähkömarkkinoilla tasapuolisesti ja kotitaloudet saisivat hyödynnettyä paremmin oman energian tuotantonsa.

Perustelut
Tunnin sisäisellä sähkön, siirron ja verojen laskentaperiaatteilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden oman sähköntuotannon kannattavuudelle. Omakotitalojen aurinkosähköjärjestelmissä (alle 5 kW) käytetään tyypillisesti yksivaiheisia inverttereitä, jotka muuttavat aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön yleiseen sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi. Talon sähkömittarissa on kolme vaihetta, joista oma aurinkosähkö syötetään invertterin kautta vain yhteen vaiheeseen, mutta verkosta tuleva ostosähkö tulee taloon kolmen vaiheen kautta. Näiden vaiheiden välisen tuotannon ja kulutuksen netotuksella on ratkaiseva merkitys pientuotannon kannattavuudelle, koska aurinkosähkön ylijäämästä saatava taloudellinen hyöty kotitaloudelle on vain noin 0-0,05 eur/kWh, kun omaan käyttöön tuotetun sähkön arvo vastaa ostosähkön arvoa ollen noin 0,12-0,15 eur/kWh. Netotusongelma on lähes yhtä suuri myös 3-vaiheisessa järjestelmässä, koska sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkelliset vaihtelut saattavat olla hyvin suuria. Mikäli tuotantoa ja kulutusta ei netoteta, omakotitalo pystyy hyödyntämään aurinkoisina hetkinä itse vain noin kolmanneksen itse tuottamastaan sähköstä.

Käytännön esimerkki ongelmatilanteesta:
Oululaisessa omakotitalossa, jonka vuotuinen sähkönkulutus on noin 8 000 kWh, on katolla etelään suunnattu 4 kW:n aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkopaneelit tuottavat vuodessa noin 3 700 kWh sähköä. Yhden vaiheen kautta perhe saa hyödynnettyä aurinkosähköstä vain 22%, jolloin tuoton arvo on 266 euroa laskettuna sähkön 0,05 euroa/kWh pörssihinnalla ja ostosähkön 0,15 euroa/kWh hinnalla. Tunnin sisäisellä netotuksella perhe saisi hyödynnettyä aurinkosähköstä 57%, jolloin tuotannon arvo nousee 396 euroon. (Lähde: Rasinkoski A. 2013. Aurinkosähkön kannattavuus pientaloissa. Soleras Oy.)

Esimerkki osoittaa, että sähkömittarien vaiheiden välisellä netotuksella on ratkaiseva merkitys kuluttajan investoinnistaan saamalle hyödylle. Tällä hetkellä jotkut sähkömittarit netottavat hetkittäisen kulutuksen ja tuotannon keskenään ja toiset mittarit taas eivät. Sähkömarkkinalain 18§:n mukaan verkonhaltijan on tarjottava sähköverkkonsa palveluita sähkömarkkinoiden osapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Lainsäädäntö ja ohjeistus eivät kuitenkaan ota nyt kantaa siihen, miten sähkömittarin kolmen vaiheen välillä tapahtuva sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainotus tulisi energiayhtiöissä laskea kuluttajan hyväksi. Kuluttajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi ongelma voidaan ratkaista niin, että sähkönmyyntiyhtiöt velvoitetaan netottamaan laskutuksessaan pientuottaja-asiakkaiden tuotanto ja kulutus tunnin tai vuorokauden aikajaksoissa.

Lisätietoja

Hankejohtaja Markku Tahkokorpi
puh. 050 1445, markku.tahkokorpi [at] lahienergia.org

Tuotantotyöryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen
puh. 050 330 5418, karoliina (at) lahienergia.org

Tuotantotyöryhmän jäsen Asko Rasinkoski
puh. 045 871 5858, asko.rasinkoski [at] soleras.fi

Ajankohtaista

Hanne Salonen / Eduskunta

Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait

Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.   Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta […]