Tanskan Länsi-Jyllannissa sijaitsevan Sigin kylän asukkaat ovat järjestäneet asioitaan osuuskuntana jo sadan vuoden ajan. Näin ollen he omistavat myös koko taajaman kattavan aluelämpöjärjestelmän, jota tämän vuoden alussa täydennettiin 3500 neliömetrin aurinkokeräinkentällä.
Kesäkuukausina nimellisteholtaan 2,8MW oleva aurinkolämpövoimala kattaa kylän lämpötarpeen paria prosenttia vaille kokonaan. Syyskuussa aurinkokeräimet tuottivat lämpöenergiaa n. 180 MWh kattaen vielä yli puolet kylän tarpeista. Heikompina kuukausina vetovastuun lämmöntuotannosta ottavat maakaasuturbiinit. Tuotettu lämpö siirretään yhteistilavuudeltaan 1100 kuutiota oleviin varaajiin. Talvisin täyteen ladatusta varaajasta rittää lämmöt kolmeksi päiväksi, kesäisin jopa kymmeneksi.
Järjestelmän ylläpito on ulkoistettu läheisen Varden kunnan energialaitokselle, joka pitää huolen lämmön jakelusta ja myynnistä. Kyläyhteisö valitsee edustajansa, joille energiayhtiö vastaa järjestelmän toimivuudesta ja palvelun sujuvuudesta. Osuuskunta on voittoa tavoittelematon, joten mikäli osuuskunnan tilikauden tulos on positiivinen, näkyy se seuraavan vuoden lämpölaskuissa alennettuna energian hintana. Nyt lämpöä myydään osakkaille 660 kruunua (88€) megawattitunnilta, kun keskimäärin kaukolämpöasiakas Tanskassa maksaa megawattitunnistaan n. 770 kruunua (103€).
Kannattavuus selittääkin sen, miksi kylän kolmestasadasta kotitaloudesta 98% on mukana lämpöverkossa. Lämpölaitosta ylläpitävä John Elmertoft uskoo, että ne, jotka eivät ole mukana, liittyvät todennäköisesti aluelämpöön käytettyään todennäköisesti nykyiset omat tuotantovälineensä loppuun.
Vastaavanlaisia aluelämpöjärjestelmiä toteutetaan Tanskassa vauhdilla. Esimerkiksi Sigin lähikylään Oksbøleen on hiljattain valmistunut 15 000 neliömetrin kenttä. Maassa asennetaan vuosittain 300 000 neliömetriä aurinkokeräimiä. Vertailukohtana voidaan pitää Suomen n. 4000 neliömetrin vuotuista asennustahtia. Buumia ajaa kannattavuuden lisäksi vireillä olevat lakivalmistelut, joiden toteutuessa ykistyiset ihmiset eivät saa pitää omaa kaasu- tai öljylämmitystä vuoden 2035 jälkeen. Järjestelmien pitkien elinkaarien vuoksi energiaremontit tehdään jo nykyisin valmistautuen tulevaan.
teksti: Jukka Kajan
alkuperäinen kuva: Oksbøl Varmevark
