Vaikka työni hyötyy ilmastonmuutoksesta, toivon sen olevan huijausta

22.8.2014 Blogi | Avainsanat: , , ,

Kuukauden sisällä kaksi isoa lehteä, Hufvudstadsbladet (20.7.) sekä Tekniikka&Talous (numero 24/2014) julkaisivat puolisivuiset, ilmastotieteilijöiden osaamista kritisoivat puheenvuorot Var finns subventionerna för fossila bränslen? sekä Ilmastonmuutos – tiedettä vai uskontoa?. Kirjoittajien vakavilta vaikuttaviin syytöksiin kuului muun muassa se, että näyttö ei riitä hiilidioksidin lämmittävään vaikutukseen, ja että mallinnukset ovat liioitelleet liki sata prosenttia ilmaston lämpenemisestä. Jotta median kanta olisi neutraali, tulisi kummankin lehden nyt julkaista pitkä sarja ilmastotiedettä tukevia artikkeleita, tunnustaahan maailman ilmastotieteilijöistä 97% ilmastonmuutoksen ja ihmisen vaikutuksen siihen (Cook et al. 2013).

Ilmastodenialistilla on oltava monumentaalinen usko omaan tietämykseensä. Jos ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen epäilee, on pidettävä omia teorioitaan parempina kuin esim. tutkimustuloksia perustuen tuhansien kilometrien jääkairausnäytteisiin, merenpohjasta ja ilmasta tehtyihin mittauksiin sekä satelliittien ja avaruusluotaimien keräämään tietoon. Epäillessä pitää unohtaa myös supertietokoneiden ilmastomallit, joissa pelkästään ilmakehän mallintaminen vaatii yli 100 000 riviä ja tiedon prosessointi kaksion kokoisen tietokoneen. Karrikoiden siis tuhansien asiaan syventyneiden tutkijoiden, ja heidän assistenttien, sekä tieteellisten julkaisujen satojen tarkistajien työssä on täytynyt vuosikymmenten ajan toistaa samoja virheitä – joidenkin mielestä jopa tarkoituksenmukaisesti.

Miten järkevästi ajateltuna olisi edes mahdollista saada tällainen kansainvälinen porukka ihmisiä sopimaan yhdessä tämän mittaluokan systemaattisesta huijauksesta? Miten se ei olisi tähän mennessä paljastunut? Ovatko kaikki tutkijat salaisesti tavanneet jossakin jäähallissa ja sopineet, että tästä ei hiiskuta kellekään tai kuolo tulee?

Jo se, että tutkijoita syytetään osaamattomuudesta, on raskauttavaa, joten näytönkin pitäisi olla sen mukaista. Kuitenkin esiin tulevat hyvin useasti samat, jo moneen kertaan vastakumotut standardiväittämät auringon aktiivisuuden ym. vaikutuksesta ihmisten sijaan. Onko ilmastotieteen raportteja ja tuloksiin liittyviä perusteluja edes vaivauduttu tutkimaan kunnolla? Usein on myös niin, että kirjoituksista puuttuvat lähteet, ja asia pitäisi pystyä nielemään sellaisenaan.

Ehkä monimutkaiselta vaikuttava ilmastonmuutostiede järkyttävine ennusteineen loukkaa jollakin tavalla omaa turvalliseksi rakentamaamme mikrokosmostamme niin paljon, että saa meidät mieluummin leimaamaan tutkijoita ilmastokiihkoilijoiksi, ilmastouskovaisiksi ynnä muiksi sen sijaan, että kyseenalaistaisimme oman ymmärryksemme ja tietämyksemme. Jos minut joku laskee ilmastohipiksi tämän tekstin takia, niin tässä terveiseni: Saan elantoni energiatehokkuudesta, jota ilmastonmuutosasia todentotta edistää. Tekisin kuitenkin mitä vain, jotta ilmastonmuutos olisikin suuri huijaus taikka edes paha uni. Kyllä osaamiseni riittää muuhunkin työhön, kiitos vain -ehkä jopa nykyistä paremmin!

Tässä kolme mielestäni tärkeintä asiaa ilmastonmuutoksesta:

  1. 97 prosenttia tieteilijöistä on sitä mieltä että ilmastonmuutos on erittäin todennäköinen ja sen on ihminen aiheuttanut
  2. jos teemme kaikkemme ja ilmastotieteilijät ovatkin väärässä, maapallolle ei käy mitenkään
  3. jos emme tee mitään ja ilmastotieteilijät ovat oikeassa, maapallo voi muuttua Venukseksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ilmastotiede on oikeassa ja tekniikka on olemassa, joten tarvitsemme erityisesti rohkeita poliittisia päätöksiä. Ilmastodenialisteja kiinnostaa kuitenkin kaikesta päätellen vaihtoehto, jossa ilmastotieteilijät ovat väärässä ja emme tee mitään. Mitä mieltä sinä olet tästä?

Maaria Laukkanen
yrittäjä, Laukkanen Ecological Solutions
Suomen Lähienergialiiton hallituksen varajäsen

Lähteet:
Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S. A., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., … & Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters, 8(2), 024024.