Vaatiiko aurinkoenergiajärjestelmä rakennuslupaa – sitä eivät tiedä kaikki kunnatkaan

Huom! 1.5.2017 alkaen tähän liittyvä lakimuutos astui voimaan ja selkeytti tilanteen. Lue lisää tämän linkin avulla.

Aurinkoenergia ja erityisesti aurinkosähkö on maailman nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. Kaikella tähän liittyvällä teknologialla ja palveluilla on valtava globaali markkinapotentiaali. Suomessa aurinkosähkön ja lämmön hyödyntäminen on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Vahvojen kotimarkkinoiden puute hidastaa uusien teknologioiden ja palvelujen kehittämistä sekä uuden yritystoiminnan syntymistä.

Aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien asentamiseen liittyy vielä runsaasti huomioitavia määräyksiä ja säädöksiä. Kotimarkkinoita saisi edistettyä kustannustehokkaasti purkamalla tätä byrokratiaa ja yhtenäistämällä käytäntöjä koko Suomessa.

Aurinkovoimaloiden toteuttamisen esteenä ovat etenkin kuntien vaihtelevat lupakäytännöt. Osissa kuntia esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kuopiossa katon suuntaisesti tehtävät aurinkopaneeli- ja aurinkokeräinasennukset on vapautettu asemakaava-alueella lupien hakemisesta. Vastaavasti monissa keskikokoisissa kunnissa esimerkiksi Lahti, Kouvola, Lappeenranta ja Hyvinkää kaikki käytännön aurinkosähköasennukset kunnan asemakaava-alueella (paneelikentän koko 21-50 m2)  vaativat toimepideluvan hakemista. Kolmannet kunnat eivät tiedä lainkaan miten asiaan suhtautua.

Vaatimukset etenkin toimenpideluvista ovat kohtuuttomia, sillä pelkällä ilmoitusmenettelyllä voi rakentaa yleisesti kunnissa asemakaava-alueella (10-15 m2 piharakennuksen). Lupakäytäntö jarruttaa merkittävästi yksityisten ihmisten intoa hankkia aurinkosähköjärjestelmiä. Se aiheuttaa viipeitä ja lisää tarpeettomasti kustannuksia sekä järjestelmän hankkijalle, että kunnan rakennusvalvonnalle.

Aurinkopaneeli- ja aurinkokeräinasennuksiin liittyvät rakennuslupakäytännöt tulisi yhtenäistää. Suomessa Maankäyttö- ja rakennusasetusta voisi täydenntää esimerkiksi:

”Aurinkokeräimen sijoittaminen rakennukseen katteen suuntaisissa asennuksissa on vapautettu toimenpideluvan hakemisesta.”

”Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset”

Yhteinen koko Suomen kattava rakennuslupamenettely tuottaisi useita hyötyjä:

  • Kustannussäästöt – tarpeeton työ poistuu järjestelmän hankkijalta ja kunnan rakennusvalvonnassa
  • Työllistäminen – aurinkoenergiajärjestelmien asentaminen työllistää paikallisesti, synnyttää uutta palvelu- ja teknologialiiketoimintaa, yhtenäiset toimintakäytännöt koko Suomessa tehostavat prosesseja ja alentavat kustannuksia
  • Energiaomavaraisuus – lisää paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian määrää
  • Positiivinen imago – rakennuslupamenettelyjen yhtenäistäminen ei ole keneltäkään pois

 

Jero Ahola
Energiatehokkuuden professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto