Uusiutuvan sähkön tuotantotuki lisää työllisyyttä sekä auttaa Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisessä

Lähienergialiiton mielestä hallituksen esitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta on hyvin valmisteltu ja kompromissi eri sidosryhmien näkökulmien suhteen. Lisäksi Lähienergialiitto pitää tuotantotuen kilpailutusta askeleena oikeaan suuntaan. Jokainen uusi uusiutuva voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja hillitsee ilmastonmuutosta.

 

Marraskuussa 2016 julkaistu kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 on Sipilän hallituksen kärkihankkeen ”Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti” päätoimia. Strategian mukaan ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Hallituksen lakiehdotus oli lausuntokierroksella alkusyksystä ja Lähienergialiiton lausunto kannatti hallituksen esitystä.

Nyt hallituksen esitys oli eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ja Lähienergialiitto oli kuultavana talous-, ympäristö- ja maa- ja metsätalousvalikunnissa.

 

Lähienergialiitto pitää tuotantotuen kilpailutusta askeleena oikeaan suuntaan

Ympäristövaliokunnassa 15.11.2017 puheenjohtaja, professori Raimo Lovio kertoi, että ”Lähienergialiitto pitää kilpailutetusta tuotantotuesta annettua hallituksen esitystä askeleena oikeaan suuntaan. Askel jää pieneksi, sillä kahden terawattitunnin tuotantotavoite ei ole kovin kunnianhimoinen. Esimerkiksi Ruotsi on ottanut tavoitteekseen lisätä uusiutuvaa sähköntuotantoa 18 terawattitunnilla vuoteen 2030 mennessä. Yhtä kaikki, jokainen uusi uusiutuva voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja hillitsee ilmastonmuutosta. Tuen kilpailutuksella varmistetaan, että vain kustannustehokkaimmat hankkeet toteutetaan”.

Hallituksen esitys sisältää riskin, ettei koko 2 TWh/a valtuutusta käytetä kokonaan, jolloin ei saada maksimoitua uusiutuvan sähkön tuotannon kasvua. Esitetyssä tavassa valita tuotantotukeen oikeutetut hankkeet on erittäin valitettava ominaisuus, että tukea jää jakamatta, jos viimeinen hanke ei mahdu koko tarjotun tuotannon määrältään tuen piiriin. Silloin hanke jää kokonaan tuotantotuen ulkopuolelle. Tämä voidaan korjata esim. niin, että järjestetään 3. tarjouskilpailu, jossa kilpailutetaan tuotannon määrä, jolla 2 TWh kiintiö saadaan täytettyä.

 

Jokainen uusi uusiutuva voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja hillitsee ilmastonmuutosta

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniä kiinnosti muun muassa se, miten varmistetaan kahden terawattitunnin tavoitteen saavuttaminen. Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa 17.11.2017  Marja Kaitaniemi kertoi, että hallituksen esitykseen on jäänyt tämän osalta riskialttiita muotoiluja. Jos kilpailutuskierroksen viimeinen voittavan tarjouksen tehnyt hanke on kooltaan niin suuri, että kilpailutuskierroksen suunniteltu kokonaistuotantomäärä ylittyy, hanke jää kokonaan tuen ulkopuolelle. Tämä rajaus voi merkitä sitä, että kahden terawattitunnin tavoitteesta huomattava osa jää toteutumatta. Valiokunnissa keskusteltiin erilaisista tavoista, joilla puute voitaisiin korjata lopullisessa laissa.

Kaitaniemi painotti, että ”Energia-alan toimijoiden kannalta on erittäin tärkeää, että ensimmäinen kilpailutuskierros on suunniteltu jo syksylle 2018. Näin energia-alan epävarma tilanne vihdoin selkiytyy ja alan toimijat pääsevät suunnittelemaan investointeja. Nopeasti kertyvä kokemus myös auttaa tukijärjestelmän kehittämistä edelleen; muista maista on paljon esimerkkejä siitä, että ensimmäisillä kierroksilla tulee eteen yllätyksiä, joihin ei ole valmisteluvaiheessa osattu varautua.”

 

Hallituksen esitys on hyvin valmisteltu ja kompromissi eri sidosryhmien näkökulmien suhteen

Talousvaliokunnan kokouksessa 22.11.2017 puheenjohtaja, professori Raimo Lovio ”Tukimuoto on muodoltaan tuotantotuki, mutta asiallisesti oikeastaan investointituki, jonka voivat saada vain parhaat ja innovatiivisimmat yritykset. Se ei näin ollen ole vastikkeeton tai vaikutuksiltaan epämääräinen yleinen yritystuki, vaan se yksityiskohtaisesti velvoittaa kilpailussa voittaneen yrityksen toteuttamaan hankkeensa ilmoitetussa muodossa”.

 

Lisääntyvä uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö parantaa  toimialan yritysten toimintaedellytyksiä, lisää työllisyyttä ja auttaa Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Tällä hetkellä Suomi tuo sähköä jatkuvasti suuria määriä ja uusiutuvan energian uuteen tuotantokapasiteettiin investoidaan Ruotsissa ja Norjassa. Suomen kansantalouden ja paikallistalouksien kannalta on hyväksi, että investointeja saadaan myös Suomeen.

 

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Lisätiedot

Lähienergialiiton asiantuntijalausunto Ympäristövaliokunnalle 15.11.2017

Lähienergialiiton asiantuntijalausunto Maa- ja metsätalousvaliokunnalle 17.11.2017

Lähienergialiiton asiantuntijalausunto Talousvaliokunnalle 22.11.2017

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>