Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksia selvitetty

tuulivoimala

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämät selvitykset tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksista ovat valmistuneet ja luovutettu selvityksen tekoa valvoneelle ohjausryhmälle. Selvityksissä tarkastellaan tuulivoiman tuottaman äänen vaikutuksia terveyteen sekä tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Marraskuussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjatun mukaisesti selvitysten teettäminen on ollut edellytys uutta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotukijärjestelmää koskevalle lainvalmistelulle. Tuulivoimapuistojen verotukseen ehdotetaan muutoksia.

 

Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksia selvitetty

Nyt tehdyt selvitykset lisäävät tietämystä tuulivoimarakentamisen vaikutuksista. Hyvällä maankäytön suunnittelulla ja tuulivoimaloiden oikealla sijoittamisella vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan minimoida. Ohjausryhmä katsoo, että terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta tulee jatkaa laajemman kokonaiskuvan saamiseksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin yliopisto ja Helsinki Ear Institute toteuttivat yhteistyössä selvityksen tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutuksista ihmisten terveyteen. Selvityksessä tarkasteltiin tuulivoimamelua ja erityisesti tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia. Selvitys koostuu VTT:n johdolla toteutetuista mittauksista sekä laajasta kirjallisuuskatsauksesta kansainväliseen tutkimukseen.

VTT:n mittauksin selvitettiin tuulivoiman tuotantoalueiden ympäristössä esiintyviä keskimääräisiä infraäänitasoja, niiden ajallista vaihtelua sekä niiden verrannollisuutta infraäänitasoihin muussa ympäristössä. Vertailun vuoksi infraääniä mitattiin myös luonnonhiljaisella alueella ja kaupunkialueella.

 

Terveysselvityksen mukaan mitatut infraäänitasot ovat samaa suuruusluokkaa tuulivoimaloiden lähellä ja kaupunkiympäristössä

Selvityksessä todetaan, että olemassa olevien tutkimusten perusteella tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole tieteellistä näyttöä. On esitetty mekanismeja, joilla pienet infraäänitasot voisivat vaikuttaa terveyteen, mutta niiden merkityksestä ei ole riittävää näyttöä. Tutkijat toteavat yksimielisissä johtopäätöksissään, että tutkimuksia infraäänien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on vähän ja lisätutkimukset ovat perusteltuja.

Tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin arvioitiin kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuskirjallisuuden ja vaikutusraporttien pohjalta. Selvityksen perusteella tuulivoimaloihin törmäävien lintujen ja lepakoiden määrä vaihtelee paljon eri lajien ja lajiryhmien välillä. Voimaloiden sijoituspaikalla on keskeinen merkitys eläinten törmäyskuolleisuudessa.

 

Luonnontieteellisen keskusmuseon tekemän arvion perusteella tuulivoiman lisärakentaminen ei todennäköisesti aiheuta Suomessa merkittävää uhkaa lintujen ja lepakoiden populaatioille

Kunhan tuulivoimalat sijoitetaan sellaisille alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet mahdollisimman vähäisiä. Tarve lisätutkimuksiin on kuitenkin olemassa, jotta varmistetaan, ettei rakentaminen uhkaisi törmäyksille tai häirinnälle alttiiden lajien populaatiokokoja tulevaisuudessakaan. Tarvetta olisi erityisesti lepakoihin keskittyville tutkimuksille sekä pitkäaikaisseurannoille tuulivoimaloiden vaikutuksista rakentamisen jälkeen.

Ympäristöministeriö kokosi selvitysten tausta-aineistoksi katsauksen, johon on kerätty ministeriön ohjeistukset liittyen tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksiin sekä muita kansallisen tason tutkimuksia ja selvityksiä. Ministeriön selvityksessä on linkitys alkuperäisjulkaisuihin.

 

Tuulivoiman vaikutuksia terveyteen on päätetty selvittää lisää tänä syksynä käynnistettävällä jatkotutkimuksella

Jatkotutkimus tullaan todennäköisesti toteuttamaan valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan TEAS-rahoituksella. Jatkotutkimuksessa tullaan selvittämään tuulivoimaloiden yhteyttä lähiasukkaiden terveydentilaan, infraäänen vaikutusta oireiluun ja fysiologisiin reaktioihin sekä tuulivoiman aiheuttamia äänitasoja asuntojen sisätiloissa.

 

Selvitykset verkossa

Selvitys: Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutus terveyteen (VTT, THL, STUK, HY)

Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin (LUOMUS)

Katsaus: Tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten ohjeet ja selvitykset (ympäristöministeriö)

 

Uusiutuvan sähkön uuden tukijärjestelmän valmistelu aloitetaan

Terveysselvityksen mukaan nyt mitatut infraäänitasot olivat samaa suuruusluokkaa tuulivoimaloiden lähellä ja kaupunkiympäristössä. Selvityksen mukaan olemassa olevien tutkimusten perusteella tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole saatu tieteellistä näyttöä. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että on esitetty mekanismeja, joilla pienet infraäänitasot voisivat vaikuttaa terveyteen, mutta niiden merkityksestä ei ole riittävää näyttöä.

Uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmän säännöksiä ryhdytään nyt valmistelemaan”, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tutkijoiden suosituksen mukaisesti tuulivoiman vaikutuksia terveyteen selvitetään lisää syksyllä käynnistettävällä jatkotutkimuksella. Jatkotutkimuksessa selvitetään tuulivoimaloiden yhteyttä lähiasukkaiden terveydentilaan, infraäänen vaikutusta oireiluun ja fysiologisiin reaktioihin sekä tuulivoiman aiheuttamia äänitasoja asuntojen sisätiloissa.

Jos tämän selvityksen tuloksista ilmenee tarvetta muuttaa tuulivoiman sijaintia koskevaa sääntelyä, pyritään muutokset saamaan voimaan viimeistään vuoden 2019 aikana”, toteaa ministeri Tiilikainen.

 

Tuulivoimapuistojen verotukseen ehdotetaan muutoksia

Kunta voi nykyisin määrätä voimalaitoksille erillisen veroprosentin, joka on enintään 3,1. Muussa tapauksessa sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka vaihteluväli on 0,93–1,8. Voimalaitosveroprosenttia ei kuitenkaan sovelleta alle 10 megavolttiampeerin nimellistehoisiin tuuli- ja vesivoimalaitoksiin.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan muutosta tapaan, jolla 10 megavolttiampeerin tehoraja lasketaan. Tehoraja laskettaisiin useamman voimalan yhteenlasketun nimellistehon perusteella, jos ne on kytketty jakelu- tai kantaverkkoon yhteisen liityntäpisteen kautta.

Muutos lisäisi kuntien verotuloja ja parantaisi eri tuotantomuotojen verokohtelun neutraaliutta. Kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan 4,3–5,3 miljoonalla eurolla. Valtion ja kuntien yhteisöverotulot alenisivat noin miljoonalla eurolla.

Muutosta sovellettaisiin kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta. Sillä ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutusta esimerkiksi vesi- tai aurinkovoimaloihin.

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Lisätietoja

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote – selvitykset 16.6.2017

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote – tukijärjestelmä 16.6.2017

Valtionvarainministeriön tiedote 16.6.2017

 

 

Ajankohtaista

Katunäkymä Helsinki

Kyselytutkimus: Kahdeksan kymmenestä kerrostaloasukkaasta haluaa pienentää asumisensa ilmastopäästöjä

Suomalaiset kerrostaloasukkaat ovat erittäin halukkaita pienentämään asumisestaan aiheutuvia ilmastopäästöjä ja kustannuksia, selviää tuoreesta kyselystä. Helpoin tapa säästää energiaa ja pienentää päästöjä on laskea lämpötilaa silloin, kun koti on tyhjillään.   Kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 1028 kerrostaloasukasta. Tulokset on painotettu koko Suomen kerrostaloasukkaita edustaviksi. Kyselytutkimuksen tilasi DNA ja toteutti Norstat-tutkimuslaitos.   Kerrostaloasukkaat […]