Tuulivoima – hyvä renki, jos on hyvä isäntä

”Jos tuulivoimayhtiö voi pystyttää monen kymmenen myllyn tuulipuistoja, niin kyllä pari jätkää ainakin yhden voimalan pystyttää.”

Kun Kari Komsi veistelee tuulivoimalan rakentamisen suunnittelusta, tulee hän kaiketi samalla määritelleeksi pohjalaisen jääräpäisyyden.

Maanviljelijänä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristina toimiva Komsi ja naapurinsa Jaakko Niemi ryhtyivät tuumasta toimeen. Kaksi ja puoli vuotta suunnittelun alkamisesta heidän omistamansa voimalan lavat pyörähtivät ensimmäisen kerran. Nyt voimala jauhaa kahden ja puolen megawatin teholla energiaa noin 300 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin.

Komsi sanoo hankkeen olleen pitkä, mutta periksi ei byrokratian puristuksissa annettu.

”Ei se voimala nyt ihan Agrimarketista ostettavissa ollut!”

Tarvittavien lupien hankkimiseen suttaantui puolitoista vuotta. Tuulivoimalan pystyttäminen oli nimittäin paikallisille viranomaisille ja muillekin tahoille ensimmäinen laatuaan.

”Prosessi yhden myllyn luvittamiseksi on hävyttömän raskas, kun pitää sammakotkin laskea.”,  Komsi puhisee.

Viranomaiset tulevat todennäköisesti jatkossa saamaan käsiteltäväkseen vastaavia tapauksia, sillä alueella on suunnitteilla uusia paikallisten omistamia voimaloita. Komsi ja Niemi ovat näin projektillaan tartuttaneet tuulivoimatautia lähiseudulle. Sikäli kun pohjalaista mielenmaisemaa tuntee, ovat riskit taudin leviämiselle suuret.kuva 2

 

Maaseudun kylille vaurautta

Vaikka naapurukset omistavat tuulivoimalan kaksin, on Komsin katse oman navan sijaan kauempana pohjalaisessa peltomaisemassa. Hän näkee tuulivoimassa erinomaisen mahdollisuuden saada maaseudulle vaurautta, jota toisivat sekä suorat tulot, että työllisyysvaikutukset.

Lakeuksille voimalan toimitti hollantilainen Lagerway, mutta työtä jäi kuitenkin tehtäväksi myös muille. Muun muassa muutamien osien valmistus, soranajo sekä betonivalu hoidettiin kotimaisin voimin. Mikäli suunnitteilla olevat voimalahankkeet ovat toteutumassa, aletaan turbiinin komponentteja valmistaa Pohjanmaalla. Lisäksi seudulle on koulutettu kaksi huoltomiestä.

Paikallisen omistuksen myötä tuotannon tulot eivät karkaa suurten yhtiöiden mukana muille maille. Komsi rohkaiseekin kuntia, kyläyhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä rakennuttamaan omat myllynsä. Aivan kuten jauhomyllyt aikanaan, tuulivoimalat luovat maaseudulle uskoa ja toimivat symboleina elinvoimaisuudesta.

ABC-parlamentin hyväksymä projekti

Maaseutujen kovimmat keskustelut käydään usein ABC-huoltamoiden pöydissä. Niin Teuvankin ABC:llä paikalliset isännät halkovat asioita kahvikuppien ääressä. Kun heiltä kysyy tuulivoimasta, sanottavaa löytyy paljon. Pöytäkuntaa pohdituttaa erityisesti voimalan mahdolliset äänihaitat.

”Yhdet sanovat, että melua kuuluu. Toiset taas, ettei lainkaan. Itse asun parin kilometrin päässä myllystä, eikä ole mitään valitettavaa.”, seurueen jäsen kertoo.

Komsi sanoo suoraan, että ääntä voimalasta kyllä lähtee, mutta ei pidä sitä kovinkaan häiritsevänä. Hänen oman talonsa vierestä menee sekä junarata että valtatie 67. Niiden aiheuttamaa melua Komsi ei noteeraa lainkaan, mutta tuulivoimalan äänen hän kyllä kuulee, toistaiseksi.

Teuvan ABC-parlamentin keskustelussa nousee esiin erinomaisen tärkeä asia siitä miten projektin paikallisuus vaikuttaa mielipiteisiin.

”Kyllä se Kari on sen verran uskottava ja luotettava mies näillä seuduilla, että, jos se on laskenut ja myllystä päättänyt niin eiköhän se ole hyvä. Asia olisi varmasti toisin, jos taustalla olisi ulkopaikkakuntalainen toimija”, pöydässä tuumataan.

Vaikka tuulimyllyn takana on yksityinen osakeyhtiö, siitä on tullut koko seudun juttu. Esimerkiksi myllyn käynnistämisen kunniaksi vietetyt avajaiset keräsivät paikalle lähiseuduilta jopa 700 ihmistä.

Jaakko Niemi ja Kari Komsi antavat Teuvalla tuulivoimalle kasvot. Sen lisäksi he pitävät tien voimalalle esteettömänä, jotta kyläläiset pääsevät siellä vapaasti käymään ja paikkaan tutustumaan. Vapaan kulun salliminen on pieni ele, mutta juuri sellaisilla voitetaan paikalliset puolelleen.

Teksti ja kuvat: Jukka Kajan