Taas yksi pientuotannon laajentumisen este vähemmän

10.3.2015 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen mukaisen lakiehdotuksen, joka helpottaa sähkön pientuotannon energiaremonttia ja siten lisää investointeja pientuotantoon. Lakiehdotus mm. nostaa sähköverotuksen ulkopuolelle jäävien voimalaitosten kokorajaa, sallii isompien voimalaitosten kytkeminen sähköverkkoon ja yksinkertaistaa ilmoitusmenettelyä.

 

Vuonna 2014 Tulli lanseerasi kauppakeskusten, toimistotalojen ja muiden isompien kiinteistöjen omille sähköntuotantojärjestelmille (50-2 000 kVA) energiaverotusohjeen, jonka mukaan sähköveroa piti maksaa koko omasta sähköntuotannosta, jos sitä saattoi edes hetkellisesti tuottaa yli oman tarpeen yleiseen sähköverkkoon. Tulkinta johti miljoonien eurojen edestä aurinkosähköinvestointien jäätymiseen tai peruuntumiseen. Myös investoinnit pieniin bioenergialla toimiviin sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin (CHP) hyytyivät.

 

Sähkön pientuotannon verohöllennys vauhdittaa lähienergiainvestointeja

Esimerkki säätelyn vaikutuksesta konkretisoitui Ylen haastattelussa 18.8.2014, jossa johtaja Esa Areva kertoi, että tullin ohje on vaikuttanut mahdollisiin asiakkaisiin niin paljon, että tehtaaseen ei uskalleta investoida.

Tilanne muuttui, kun tieto tulevasta lakimuutoksesta ja verotuksen keventämisestä tuli julki. Rakennuslehti 24.2.2015 uutisoi samasta tehdasinvestoinnista: ”Esa Areva perustaa parhaillaan aurinkopaneelitehdasta Saloon. Astrum-keskukseen rakentuva tehdas aloittaa toimintansa huhtikuussa 2015. Osa ensimmäisen vuoden kapasiteetista on jo myyty.”

Lähienergialiiton mukaan kokonaisvaikutus alan suomalaisten yritysten liiketoimintaan tulee olemaan merkittävä.

 

Mistä lakimuutoksessa on kysymys?

Lakimuutoksen sisällön voi kiteyttää neljään kohtaan:

  1. Sähköverotuksen ulkopuolelle kokonaan jäävät voimalaitokset, joiden nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria (kVA). Rajana käytettyä nimellistehoa nostettiin nykyisestä 50 kVA:sta.
  2. Samassa yhteydessä purettiin nykyinen sääntely, jossa yli 50 mutta enintään 2 000 kVA:n nimellistehoisen voimalaitoksen verokohtelu riippuu siitä, siirretäänkö sähköä sähköverkkoon kalenterikuukauden aikana vai ei. Tilalle tuli sääntely, jossa voimalaitos säilyy verotuksen ulkopuolella, jos sen kalenterivuodessa tuottaman sähkön määrä ei ylitä 800 megawattituntia (MWh). Sillä, minkä tehoisessa voimalaitoksessa sähkö olisi tuotettu, ei ole enää merkitystä.
  3. 800 MWh vuotuista tuotantorajaa valvotaan yksinkertaistetulla verotusmenettelyllä: yli 100 kVA:n voimalaitosten on rekisteröidyttävä verovelvollisiksi ja annettava vuosittain veroilmoitus tuottamastaan sähköstä Tullille. Huomattavaa on, että 800 MWh:n tuotantorajan ylitys aiheuttaa sen, että koko vuoden tuotanto on sähköverotettavaa tuotanto.
  4. Sähkön tuotannossa käytettävällä energialähteellä ei ole merkitystä. Sähkön pientuotannon sääntely koskee sekä fossiilista että uusiutuvaa energiaa käyttäviä voimalaitoksia.

 

Lisätietoja:

Tapio Tuomi, tapio(at)lahienergia.org

Suomen Lähienergialiitto ry www.lahienergia.org

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

  1. Jouni Lehmusruusu kommentoi:

    Millä tekniikalla nämä kennot on tarkoitus valmistaa?

    Piikennohan ei tuota elinkaarensa aikana sitä energiamäärää joka paneelin rakentamiseen menee, vasta aivan viimeiset tekniikat pääsevät nollille tai parin prosentin nettoenergiaan, ja loput yli 95% on useimmiten tuotettu Kiinalaisilla hiilivoimaloilla.

    Titaanioksidikenno?

    Tuulivoimala tekee kahdessa viikossa sen energiamäärän joka sen valmistamiseen on kaivannaisista valmiiksi voimalaksi asti mennyt. Loput vuosikymmenet se tuottaakin sitten puhdasta nettoenergiaa. Valitettavasti niidenkin kehitys on pysähtynyt lähes pelkkään skaalaamiseen ja esim. siipien suunnittelussa voimalat ovat jo kymmenen vuotta jäljessä muita tekniikoita.

    Ehkä olisikin järkevämpää alkaa valmistaa pieni- ja keskikokoisia tuulimyllyjä?

    • Jani Eronen kommentoi:

      Jouni: Piikennot tuottavat valmistamiseen ja asennukseen käytetyn energian(GER) 3-6-vuoden aikana takaisin(LCA analysis). Samoin tuulivoimaloiden kanssa puhutaan >36kk ajasta jonka takia tariffitukia on perusteltu.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>