Suomi jäljessä niin asenteissa kuin tilastoissa

Energiatehokas rakentaminen on vakiinnuttanut suosionsa Ruotsissa ja Norjassa jo aikaa sitten, mikä kävi ilmi viimeisimmässä Passivhus Norden konferenssissa Trondheimissa. Esimerkiksi Norjassa vuoden 2015 rakennusmääräykset ovat jo nyt vapaaehtoisesti aktiivisessa käytössä. Ruotsissa uudet energiatehokkuusmääräykset on jopa useimpien rakennusyritysten (mm. NCC, Skanska ja Peab) johdolla tuomittu lähes murskaten kunnianhimottomiksi. Reaktio on päinvastainen kuin kotimaassamme vuonna 2010 vastaavassa tilanteessa.

Passivhus- seminaaritapahtuman ilmapiiri oli kaikkiaan todella energinen ja kannustava varsinkin verrattuna tämän vuoden rakennusalan Finnbuild-messuihin Helsingin Messukeskuksessa. Tilaisuuksissa, joissa kävin Finnbuildissa, energiatehokkuuden merkitystä jopa kyseenalaistettiin ja annettiin ymmärtää, että rakennusten energiatehokkuus on viety jo teknisiin ääriarvoihin. Huomasin myös vertailua suomalaisen ja romanialaisen rakentamisen välillä: sama se mitä me teemme, kun muualla on asiat huonommin. Kiinteistönpidon puolella nimittäjänä oli lähinnä uuden energiatodistuksen sekä uusien korjausrakentamismääräysten ankara kritisointi.

Esimerkit nostavat esiin kysymyksen: missä on kunnianhimomme? Seminaarien aiheisiin käytetty aika olisi voitu käyttää hyväksi esimerkiksi innostavien, onnistuneiden ja projektien, tuotteiden ja suunnitteluratkaisujen esittelyyn ja innovointiin. Nähdäänhän alan lehdissäkin usein uutisia esimerkiksi menestyksekkäistä nollaenergiataloista. Hyviä kohteita löytyy jo korjauspuolelta ja kokonaisista asuinalueista!

Mitä ankea suhtautuminen uusiutuvan energian ratkaisuihin on saanut sitten aikaan Suomessa? Oheisessa graafissa on vertailtu Suomen ja Ruotsin uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä tilastoja.

Sitra // Jukka Kajan

Ruotsi on koko maailman ilmastonmuutosta hidastavassa CCPI-barometrissä parhaalla sijalla [1] (todellisuudessa sijalla 4. mutta sijoja 1, 2 ja 3 ei ole myönnetty ’edistävän toiminnan suhteellisen hitauden’ vuoksi), Suomi 37:s ollen samalla tasolla Ukrainan kanssa.  Yllä olevia lukuja tarkastelemalla voidaan todeta, että Suomi on tältä osin kehityksessä kaukana perässä. Voidaan vain arvuutella, minkälainen positiivinen vaikutus edelläkävijyydellä on Ruotsin imagoon, houkuttelevuuteen ja yleiseen ilmapiiriin.

Trondheimin passiivirakentamisseminaariin osallistujista alle kymmenen oli Suomesta, kun ilmoittautuneita kuulijoita oli yli 500. Minkä takia meillä suhtautuminen lähienergiaan ja energiatehokkuuteen on niin nuivaa? Miksi seminaareissamme aika käytetään kritisointiin, epäröintiin ja epäilyihin innovoinnin ja tekemisen sijaan? Mikä meitä oikein pidättelee?

Maaria Laukkanen
Lähienergialiiton hallituksen varajäsen
energiatehokkuuden erikoisopettaja
energiatehokkuusalan yrittäjä

Lähteet:

[1] CCPI – Climate Change Performance Index (2013)
[2] Application for European Green Capital Award, Stockholm’s Environment and Health Protection Administration, Environmental monitoring (2008)
[3] Kaukolämmön alkuperä ja ominaispäästöt, Helsingin energia (2012)
[4] Europe 2020 targetsEuroopan Komissio (2013)
[5] Wind in power: 2012 European statisticsEuropean Wind Energy Association (2013)
[6] Global Wood Pellet Industry – Market and Trade Study, IEA Bioenergy (2012)
[7] Metsätilastotiedote – Puupelletit 2012, Metsäntutkimuslaitos ja Metsätilastollinen tietopalvelu (2012)
[8] Solar Thermal Markets in Europe,European Solar Thermal industry Federation (2012)
[9] Geographic Information System, EurObserv’ER (2012)
[10] Vatanen, Osmo. Svenssonit ristipaineissa: Myös lämpöpumpun käyttö voi tulla kalliiksi, Energia ja Ympäristö (2011)
[11] Pellettilämmitys, Pellettienergia (2013)
[12]  Lämpöpumppujen määrä ylitti jo puoli miljoonaa, SULPU (2013)
[13] Heat Pumps Barometer, Eurobserv’ER (2010)
[14] Geoenergia,Geotekniikan tutkimuskeskus (2013)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>