Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa

Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Hyvät kotimarkkinaratkaisut edistävät vientiliiketoimintaa. Globaalisti älykkäissä verkoissa ja kysyntäjoustossa on valtava liiketoimintapotentiaali.

 

Suomessa on hyvin edistykselliset sähkömarkkinat: kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää useilla sähkömarkkinapaikoilla, kuten Elspot-markkinoilla (ns. day-ahead markkinat), päivänsisäisillä Elbas-markkinoilla sekä säätö- ja reservimarkkinoilla. Käytännössä kaikilla sähkönkäyttäjillä on etäluettavat AMR-mittarit ja sähkömarkkinoiden taseselvitys tehdään perustuen todellisiin tuntimittaustietoihin, mikä on ainutlaatuista maailmassa. Tämä mahdollistaa todelliseen tuntikohtaiseen sähkönkäyttöön perustuvan dynaamisen hinnoittelun, jossa asiakkailla on mahdollisuus ostaa sähköä siten, että hinta vaihtelee tunneittain sähköpörssin hintojen mukaan. Tällöin asiakas saa suoraa hyötyä siirtäessään kulutusta kalliilta tunneilta halvoille.

 

Open Smart Grid Protocol (OSGP) -liittouman tilannekatsauksen mukaan Suomella on ollut jo pitkään erinomaiset edellytykset dynaamiseen toimintaan kysyntäjoustomarkkinoilla (OSGP, ESNA, 2012).

Open Smart Grid Protocol (OSGP) -liittouman tilannekatsauksen mukaan Suomella on ollut jo pitkään erinomaiset edellytykset dynaamiseen toimintaan kysyntäjoustomarkkinoilla (OSGP, ESNA, 2012).

 

Etäluettavilla mittareilla voidaan jo etäohjata sähkökuormia. Niitä käytetään nykyisin lähinnä sähkölämmityksen yö-päivä ohjaukseen. Näiden ohjausmahdollisuuksien dynaamisempi hyödyntäminen sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan edellyttäisi ohjauksen nopeampia vasteaikoja ja siten toimijoiden välisten tietojärjestelmärajapintojen kehittämistä. Jotta ohjattavia kuormia pystytään tehokkaasti hyödyntämään sähkömarkkinoilla, tulee laite- ja järjestelmävalmistajien määritellä yhteistyössä viranomaisten kanssa avoimet ja standardoidut rajapinnat sekä toiminta- ja tietomallit ohjaustietojen välitykseen. Tuntimittauksista syntyvän suuren tietoaineiston avaaminen avoimeksi anonyymiksi dataksi edistäisi kysyntäjoustoa tukevia innovatiivisia ratkaisuja.

Suomessa on merkittävästi teollisuutta, joka kehittää kysyntäjouston ja älykkäiden verkkojen laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Alalla toimivia yrityksiä ovat esimerkiksi ABB, Aidon, CGI, Empower IM, Enermix, Enoro, Ensto, FinnEnergia, Fourdeg, Landis+Gyr, Leanheat, MX Electrix Oy, Optiwatti Oy, Schneider Electric, Seam Group, Siemens, There Corporation, Tieto ja Tietokoura.

Älykkäitä energiaratkaisuja tarjoaville yrityksille kysyntäjouston toimivat kotimarkkinat tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa pilotteja ja kerryttää referenssejä, jotka tukevat vientiliiketoimintaa. Kysyntäjouston kotimarkkinoita on tärkeää edistää taloudellisin kannustein, normiohjauksella ja informaatiolla. Globaalisti älykkäissä verkoissa ja kysyntäjoustossa on valtava liiketoimintapotentiaali; vuosina 2015–2035 energia-alan investoinnit ovat globaalisti yhteensä noin $40 000 Mrd, josta noin $ 16 000 Mrd kohdistuu sähkösektorille (IEA International Energy Agency, 2014, World Energy Investment Outlook).

 

Kirjoittanut

Samuli Honkapuro
Professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

 

Samuli Honkapuron muita kirjoituksia kysyntäjoustosta

Kysyntäjouston avulla tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä voimakkaasti

Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa

 

Julkaistu alunperin Smart Energy Transition -hankkeen blogikirjoituksena 18.11.2016.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>