Sähkön pientuotannon myyttejä murrettuna

Tässä jutussa on yhteenveto tämän hetken tilanteesta sähkön pientuotantoon ja aurinkolämpöön liittyvissä asioissa: kannattavuus, luvat, verotus, hinnoittelu, taloyhtiöt. Suosittelen kaikkia lukemaan tämän ja varmistamaan, että omat tiedot vastaavat tämän hetken tilannetta. Selvennyksiä, parannuksia ja tarkennuksia on tapahtunut ja tapahtuu jatkuvasti.

 

Onko takaisinmaksuaika se oikea tapa mitata aurinkoenergian kannattavuutta?

Aurinkosähkön/-lämmön kannattavuuden laskennasta liikkuu monia tarinoita. Yksinkertaistaen voi sanoa, että aurinkoenergia on Suomessa taloudellisesti kannattavaa, kun sillä korvataan kalliimpaa ostoenergiaa. Kannattavuuden laskentaan vaikuttaa monet tekijät: oman sähkönkulutuksen määrä, kiinteistön sijainti, investoinnin tekijä jne.

Takaisinmaksuaika ei ole yksin soveltuva menetelmä eikä anna oikeaa kuvaa aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuudesta, koska aurinkopaneelien tai -keräinten käyttöikä on noin 30 vuotta sekä järjestelmä on teknisesti hyvin toimintavarma. Takaisinmaksuaikaa laskettaessa ei oteta huomioon investoinnin pitoaikaa eikä jäännösarvoa. Yksittäisenä investoinnin mittana takaisinmaksuaikamenetelmää voidaan puolustaa vain, jos investoinnin vanhenemisriski on huomattava

Hyvät välineet kannattavuuden arviointiin löytyy Aalto-yliopiston Finsolar-hankkeen sivuilta:

 

 

Mitä lupia tarvitaan sähkön pientuotannon aloittamiseen?

Osittain tilanne on selvä: sähkön jakeluverkkoon saa kytkeytyä, kunhan laitteisto täyttää kriteerit. Energiateollisuus on antanut ohjeistuksenTuotantolaitoksen sähköverkkoon liittämistä suunnittelevan tulee tarkistaa paikalliselta verkkoyhtiöltä tuotantolaitoksen verkon liittämistä koskevat velvoitteet ja ohjeet. Tuotantolaitosten sähköverkkoliitännän ja sähköisten ominaisuuksien tulee täyttää sähköturvallisuusstandardien sekä sähkömagneettisten yhteensopivuus standardien vaatimukset.”   Toimenpiteet hoituvat (lähes aina) aurinkosähköjärjestelmän toimittajan toimesta. Kannattaa varmistua hankinnan yhteydessä, kumman osapuolen vastuulla tämä on.

Tarvittaviin rakennuslupiin tuli selvyyttä 1.5.2017 voimaan tulleessa Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa. Lähtökohtana on, että aurinkopaneelien ja -keräinten asentaminen – kun eivät merkittävästi vaikuta kaupunkikuvaan tai ympäristöön – ei vaadi rakennus- tai toimepidelupaa.

 

Sähkön pientuottaja tarvitsee sopimukset ylijäämäsähkön siirtoa ja myyntiä varten

Sähkön pientuotannon aloitukseen liittyy aina sopimusten teko verkko- ja sähköyhtiön kanssa. Ylijäämäsähkön siirtoa ja myyntiä varten pitää tehdä sähkösopimukset. Varsin yleinen käytäntö on, että ylijäämäsähkön ostaja on sama yhtiö, jolta ostat sähkön. Sähkön toimittajan valintaehtoihin kannattaa lisätä vertailu ylijäämäsähkön myyntiehdoista, niissä on suuria eroja.

 

Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttaa sekä sähköverotus että ylijäämätuotannon myynnin verotus

Tuokokuun alusta 2015 astui voimaan laki, jolla parannettiin isompien voimaloiden kannattavuutta ja kevennettiin seurantaraportointia:

  1. Sähköverotuksen ulkopuolelle kokonaan jäävät voimalaitokset, joiden nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria (kVA). Rajana käytettyä nimellistehoa nostettiin nykyisestä 50 kVA:sta.
  2. Samassa yhteydessä purettiin nykyinen sääntely, jossa yli 50 mutta enintään 2 000 kVA:n nimellistehoisen voimalaitoksen verokohtelu riippuu siitä, siirretäänkö sähköä sähköverkkoon kalenterikuukauden aikana vai ei. Tilalle tuli sääntely, jossa voimalaitos säilyy verotuksen ulkopuolella, jos sen kalenterivuodessa tuottaman sähkön määrä ei ylitä 800 megawattituntia (MWh). Sillä, minkä tehoisessa voimalaitoksessa sähkö olisi tuotettu, ei ole enää merkitystä.

 

Kotitalouksien osalta verottaja antoi ohjeistuksen syksyllä 2014 ”yksityisen henkilön pienmuotoinen sähköntuotanto pääasiassa omaan kulutukseen ei synnytä verotettavaa tuloa, vaikka ylijäämäsähköä myy sähköyhtiölle”. Maatilojen, yritysten ja muiden juridisten henkilöiden kohdalla verotukseen ei ole tehty erillistä ohjeistusta, joten ylijäämä sähkön myyntiä verotetaan myyntinä (verotuksessa sähkö on tuote).

 

Verkkoyhtiö vaihtaa sähkömittarin pientuotannon aluksi ja veloittaa siitä, onko se aiheellista? 

Pientuotannon verkkoon kytkennästä liikkuu huhuja ja vääriä tulkintoja siitä, onko verkkoyhtiöllä oikeus laskuttaa pientuotannon aloittamisen yhteydessä mahdollisesti tehtyä mittarin vaihtoa tai muita veloituksia. Tässä yksi esimerkki:

Verkkoyhtiö on hinnoitellut aurinkosähkön verkkoon liittämisen: Kahdensuuntaisen mittauksen aloitusmaksu 320€ alv 0% ja verkkoon myydystä sähköstä perivät verkkomaksua 0,65€ /MWh.

Energiaviraston vastaus (16.6.2015) kysymykseen ”onko yllä esitetty veloitus kohtuullinen?” on seuraava:

”linjasimme, ettei verkonhaltija saa periä pientuotannon mittaamisesta erillistä mittarointimaksua vaan mittauksen kustannukset tulee kattaa siirtomaksuilla. Tiedossamme ei ole, että tästä päätöksestä olisi valitettu, joten kyseessä on siten viraston kanta asiassa.”

 

 

Sähköyhtiö veloittaa ylijäämäsähkön myynnistä sähkön siirtomaksun

Yleensä verkkoyhtiö ei veloita ylijäämäsähkön siirrosta mitään. Sähkömarkkinalaki antaa siihen kyllä mahdollisuuden ja asettaa veloitukselle maksimiarvon. Kysyin Energiaviraston kantaa asiaan ja heidän vastauksensa (22.4.2016) on:

”Verkkoyhtiöillä on tosiaan oikeus periä siirtomaksu verkkoon syötettävältä pienimuotoiselta sähköntuotannolta. Sähköntuotannon jakelumaksut ovat kuitenkin tarkemmin säännellyt kuin kulutuksen jakelumaksut.” 

Sähkömarkkinalain 56 §:n kohdan 2 mukaan sähkön tuotannolta veloitettavilla jakelumaksuilla tulee kattaa suhteellisesti pienempi osuus jakeluverkon kustannuksista kuin sähkön kulutukselta perittävillä jakelumaksuilla.

Sähkömarkkinoista annetun valtioneuvoston asetuksen (65/2009) 5 §:n mukaan

”Sähköntuotannon siirtomaksu jakeluverkossa perustuu energiamäärään. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Tässä tarkoitettu siirtomaksu määritetään jakamalla yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta verkkoon syötöstä vuodessa veloitettujen siirtomaksujen summa ilman arvonlisäveroa saman ajan kuluessa verkkoon syötetyn energian määrällä.

Siirtomaksuksi ei katsota liittymismaksua eikä lisäpalveluista veloitettuja maksuja.

Tässä pykälässä tarkoitetaan:

1) liittymismaksulla maksua, jonka suorittamalla sähköntuottaja saa liittymissopimukseen perustuvat oikeudet;

2) lisäpalvelulla siirtopalvelua täydentäviä erillisiä suoritteita sekä palvelua, joka ylittää tasoltaan Suomessa jakeluverkoissa yleisesti noudatettavan palvelutason.”

Edellä esitetyn perusteella sähkön tuotannon jakelumaksuille jakeluverkoissa on siten olemassa lakisääteinen maksimitaso. Maksimitason kokoluokasta saa hyvän kuvan esimerkin avulla:

  • tämän jutun kirjoittaja tuotti 2015 aurinkopaneeleilla sähköä 3 700 kWh, josta 2 700 kWh meni omaan kulutukseen ja ylijäämänä myin n. 1 000 kWh
  • joten maksimi siirtomaksu tuon ylijäämän osalta olisi 0,07 snt * 1 000 kWh = 70 senttiä/vuosi.

 

Saako naapurin tontille rakentaa? Aurinkosähkövoimalaa siis

Lyhyt vastaus on, että sähköjohdon ylittäessä tontin rajan asiat tulevat (hyvin) monimutkaiseksi, nykyisellä lainsäädännöllä tavalliselle pientuottajalle lähes mahdotonta. Tarkempi selvitys löytyy Finsolar-hankkeen selvityksestä (huhtikuu 2015).

 

Miten asunto-osakeyhtiö voi hyödyntää aurinkosähköä?

Nyt olemme sellaisessa tilanteessa, jossa kysymykseen ei löydy helppoa ja yksiselitteistä vastausta. Yksittäinen osakas voi hankkia itselleen aurinkosähköjärjestelmän, joka asennetaan taloyhtiön katolle tms.

Tällä hetkellä taloyhtiön osakkaiden yhteisessä käytössä olevan aurinkosähköjärjestelmän hankinta onnistuu, mutta sen taloudellinen kannattavuus ei pysty hyödyntämään samoja säästöjä kuin omakotitalossa. Lisäksi lainsäädäntö asettaa haasteita. Tässä aiheeseen liittyvä linkki Finsolar-hankkeen sivuilta

Miten aurinkosähköä saa hyödyntää taloyhtiöissä? – Vastauksia lakipykälistä

Tällä hetkellä on käynnissä ja käynnistymässä hankkeita, jotka pyrkivät ratkaisemaan järkevällä, helpolla ja kannattavalla tavalla aurinkosähkön käytön taloyhtiöissä. Yksi tuore pilottiprojekti on käynnissä Oulun energian ja As Oy Kastellinhelmen toimesta (lause lisätty 13.9.2016).

FinSolar taloyhtiökokeilu

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Lisätietoja

Aalto-yliopiston Finsolar-hanke

Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen -kirja

Aurinkoenergia Suomessa -kirja

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>