Rajoitetun kasvun mahdollisuudet

Suomen valtio haluaa luoda uusia työpaikkoja sekä saada aikaan uutta kasvua biotalouden avulla. Biotalous tuntuu iskevän suomalaisten sydämeen. Kellepä meistä ei kelpaisi Suomi, jossa useampi saa työtä, kasvun raaka-aineena ollen loputon kotimainen korpi.

 

Harmittava asia sen sijaan on, ettei biotaloudelle tehty strategia monimuotoisine mahdollisuuksineen näytä toteutuvan ainakaan vielä. Suurin osa megahankkeista on biopolttoaineisiin liittyviä. Tämän päivän biotalous on liian yksipuolista. Pienemmässä mittakaavassa toki tapahtuu. Biotalous.fi-verkkosivuilla on esimerkkejä viherseinistäkomposiittimateriaaleista sekä järvikalapihveistä. Kaikki asiallisia esimerkkejä monipuolisista mahdollisuuksista.

Silti meillä on vielä yksisilmäisyyttä vakavampi ongelma. Suomen puu ei riitä kaikkeen tähän uuteen biotaloustouhotukseen. Eikä ihme, sillä kyllä täällä on aiemminkin keksitty käyttää puuta ja myydä sen jalosteita maailmalle.

 

Me emme lähde nollasta liikenteeseen. Mikä siis on lähtötilanne?

Vuosina 2008-2012 puuta käytettiin noin 51 miljoonaa kuutiota vuodessa, joka vastasi noin 70% Suomen kestävistä hakkuumahdollisuuksista – kasvuun on siis varaa.” [1] Näin sanotaan Suomen biotalousstrategiassa. Jos tekee nopean prosenttilaskun, kestäväksi potentiaaliksi saadaan noin 73 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuuden sivuilla sanotaan, että vuonna 2014 puun korjuuta harjoitettiin 56 miljoonan kuution edestä. Lisäksi: “Vuotuiset kestävät hakkuumahdollisuudet ovat noin 80 milj. kuutiota. Metsien vuosittainen kasvu on yli 105 milj. kuutiota.[2] Metsäteollisuus on siis hieman Suomen biotalousstrategiaa optimistisempi hakkuumäärien kasvun suhteen.

Oli kestävä hakkuumäärä sitten 73 tai 80 miljoonaa kuutiota, ei se muuta perustavaa laatua olevaa totuutta siitä, että biotalouden uusille menestystarinoille ei ole tarjolla tarjolla määräänsä enempää biomassaa. Kasvupotentiaalia on karkeasti parikymmentä miljoonaa kuutiota. Suurieleisten suunnitelmien toteutuksen on siis rakennuttava jollekin muulle kuin massiiviselle puuenergian lisäkäytölle. Esimerkiksi edellä mainittuja järvikaloja voi pyöritellä pihveiksi vielä kauan sen jälkeen, kun viimeinen risu heitetään bioetanoliprosessiin.

 

 

Mihin tuo karkeasti parikymmentä miljoonaa kuutiota metsämassaa sitten riittää?

Kirjoitin jo vuosi sitten siitä, kuinka Suomen puunkäytön kasvulla on rajat. Käyttäjiä olisi kyllä jonoksi saakka: Osa haluaa tehdä puusta bensaa, osa haluaa polttaa sen voimalaitoksissa sähköksi ja lämmöksi, osa haluaa lisätä puurakentamista ja vielä jotkut haluavat korvata puumateriaaleilla esimerkiksi muoveja.

Hallitus sanoo kuitenkin suoraan kärkihankkeita nimetessään, että nyt panostetaan bioenergiaan ja -polttoaineisiin.[3] Minua silti ihmetyttää, kuinka suuria ja vaikuttavia biotaloushankkeita hallitus vielä odottaa, kun jo ensimmäinen kärkihanke eli energiaosuus on määritetty niin, että se vie kokonaisuudessaan metsämassan kestävän käytön lisäpotentiaalin?[4][5]

Parillakymmenellä miljoonalla kuutiolla metsämassaa saa nimittäin esimerkiksi 27 TWh edestä liikennepolttoainetta, eli vähän alle 60% koko tieliikenteen energiankulutuksesta.[6]

Tällöin koko biomassan kestävä lisäyspotentiaali on jo käytetty. Hallituksen tavoite on kattaa 40% biobensalla 2030 mennessä, joten yksi kolmasosa biomassasta jää poltettavaksi energiana esimerkiksi Helsingissä[7], tai muuhun käyttöön. Itse asiassa tuo biopolttoaineista yli jäävä kolmannes, eli vajaa seitsemän miljoonaa kuutiometriä metsämassaa tarkoittaa energiana noin 14 TWh sähköä ja lämpöä[8]. Helsingissä joudutaan tai saadaan siten tukeutua useisiin energialähteisiin, sillä heidän tuleva uusiutuvan energian tarpeensa on 40 TWh. Helen onkin rakentanut lämpöpumppuja kattamaan lämmön tarvetta[9].

 

Biotaloustrategian mukaan valtio haluaa puusta energiaa, biopolttoaineita, mutta myös jotain muuta –  puurakentamista

Puurakentaminen on strategiassa käsitelty vain yhdellä lyhyellä kappaleella, vaikka biotalousstrategiassa itse asiassa arvioidaan jo nykyisen biotalouden piiriin kuuluvan rakentamisen antavan suuremman tuotoksen yhteiseen pottiin kuin esimerkiksi massa- ja paperiteollisuuden. Lisäksi rakentamisen arvonlisäys on arvioitu kaikkein suurimmaksi biotalouden sektoreista. Kuitenkaan rakentamisen ja puutuoteteollisuuden vienti ei ole juuri mitään verrattuna massa- ja paperiteollisuuteen.[10]

Pakko myöntää, että minulle ei avautunut mitä eroa on puutuoteteollisuudella ja rakentamisen biotalousosalla. Edellinen kun käsittää myös puu- ja hirsirakentamisen tuotteet.[11] Kertokaa jos tiedätte. Joka tapauksessa äkkinäisempi voisi tehdä edellä mainitusta sen johtopäätöksen, että puurakentamisen edistäminen voisi olla meille ihan hyvää bisnestä. Saisiko näiden jo ennestään määrältään suurten tuotteiden viennin osuutta saisi nostettua? Tai olisiko puurakentamisen edistämisellä muita hyötyjä? Olisiko monipuolisemmalla biotaloudella mahdollista saavuttaa enemmän? Suuressa mittakaavassa tästä on tietysti turha puhua, jos koko hakkuupotentiaali menee autojen tankkeihin sekä kaupunkien lämmitykseen.

Puutuoteteollisuus kysyy blogissaan: “…onko Suomen hallitusohjelma ja biotaloustrategia pelkkää sananhelinää ja juhlapuhetta vai siirrymmekö käytännön tekoihin kohti biotaloutta? Unohtuvatko nyt rakennuksen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ja Suomen biotaloustavoitteet pelkkää rakennusten käytön aikaista energiankulutusta minimoitaessa?[12]

 

Minusta tuota viestiä kannattaa pureskella huolella

Tässä nyt lyhyesti ja ytimekkäästi viesti päättäjille ja kaikille, keitä asia kiinnostaa: Suomen puu ei riitä kaikille. Uusille innovaatioille ei riitä kasvualustaa, jos kaikki haalittavissa oleva puumassa poltetaan bensan korvikkeena ja samaan aikaan puulla halutaan korvata fossiiliset polttoaineet energiantuotannossa.

 

Tämä oli biotaloutta käsittelevän blogisarjan toinen osa (ensimmäinen osa:Biotaloudessa suunnitelmat ja teot eivät kohtaa). Viimeinen käsittelee biotaloutta kansainvälisestä näkökulmasta.

 

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

 

Lähteet

[1] ”Suomen biotalousstrategia – Työ.” 2014. 30 May. 2016 <https://www.tem.fi/files/39784/Suomen_biotalousstrategia.pdf>

[2] ”Suomen metsäteollisuus numeroina – Tilastot – Metsäteollisuus.” 2013. 30 May. 2016 <http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-169.html>

[3] ”Työ- ja elinkeinoministeriö – Biotaloudessa paljon potentiaalia.” 2016. 30 May. 2016 <https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2015?119950_m=118656>

[4] Vuonna 2005 biomassan lisäyspotentiaaliksi arvioitiin noin 27,5 TWh. Sen jälkeisen kasvun myötä kasvupotentiaalia on vielä jäljellä noin 8 TWh. Suomen koko energiankulutus on noin 372 TWh.

”YMra3_2010_Bioh … eista_enemman_energiaa.pdf – Valtioneuvosto.” 30 May. 2016 Sivu 34. <http://www.ym.fi/download/noname/%7B47D3B014-3543-40A8-A0E4-F2FD548682E8%7D/32007>

[5] Tieliikenteessä kului vuonna 2012 yhteensä 166 PJ eli noin 46 TWh energiaa, kun koko liikennesektorin kulutus oli noin 50 TWh. Vuonna 2014 liikennesektorin energiankulutus oli 49 TWh.

40% 46 TWh:sta on 18,4 TWh.

”Tilastotietokannat | Tilastokeskus.” 2011. 30 May. 2016 <https://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html>

[6] Katso blogin lähteistä nro 9 ja tarkempi laskelma. Metsähake muuntuu biopolttoaineeksi noin muuntosuhteella 5-8:1. 20 milj.m3 vastaa siis enintään 4,2 milj.m3 bioetanolia. Tämä vastaa noin 27,4 TWh energiaa öljypohjaisen bensan tilalla käytettynä.

”Kun bioenergia ei riitä – Tuomas Vanhanen.” 2015. 30 May. 2016 <http://tuomasvanhanen.fi/blogi/kun-bioenergia-ei-riita/>

[7] ”Helsingin energiaratkaisu – WWF.” 2015. 30 May. 2016 <http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/helsingin-energiaratkaisu/>

[8] ”25.04.2012 – Metla Metsätilastotiedote.” 2012. 30 May. 2016 <http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2012/puupolttoaine2011.htm>

[9] ”Helen rakentaa Helsinkiin uuden, suuren lämpöpumppulaitoksen …” 2016. 31 May. 2016 <https://www.helen.fi/uutiset/2016/lampopumppulaitos/>

[10] ”Suomen biotalousstrategia – Työ.” 2014. 30 May. 2016 ,katso sivu 9 taulukko 1. <https://www.tem.fi/files/39784/Suomen_biotalousstrategia.pdf>

[11] ”Toimialat – Puutuoteteollisuus ry.” 2015. 30 May. 2016 <http://puutuoteteollisuus.fi/toimialat/>

[12] ”Näkökulma: hirsirakentaminen on osa kansallista biotalousstrategiaa …” 2016. 30 May. 2016 <http://puutuoteteollisuus.fi/nakokulma-hirsirakentaminen-on-osa-kansallista-biotalousstrategiaa-vai-onko/>

Alunperin julkaistu 31.5.2016 Tuomas Vanhanen -blogissa

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>