Pystyykö Suomen metsäteollisuus uusiutumaan?

“Jos joudut vetämään hanskat käteen, niin se on sitten likaisen työn lisää siitä eteenpäin.”

Saunalisät ja iltapäivätorkut. Biotalous on päivän sana, mutta mitä se tarkoittaa? Taipuuko suomalainen metsäosaaminen uusiksi tuotteiksi? Pystyykö Suomi uusiutumaan?

Olin vuosia sitten paperitehtaan energiaosastolla hommissa. Meidän tehtävänä oli pitää kuljettimet kunnossa, jotta miljoonien paperisampo takoisi lakkaamatta.

Nyt nuo sammot ovat vaimenneet. Suomalainen metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa jo pitkään.

 

Perinteinen paperiteollisuus

Metsäteollisuus on Suomen hyvinvoinnin kulmakivi. Sellu-, kartonki-, ja paperitehtaat täplittävät Suomen karttaa.

Vielä 2005 Suomessa oli 54 sellu-, kartonki-, tai paperitehdasta tai näiden yhdistelmää. 26 paperitehdasta, 15 kartonkitehdasta ja 20 sellutehdasta. Alla on kuva vuoden 2008 metsäteollisuuden tehtaista. Tuosta tilanteesta on tultu rajusti alaspäin.
tv-1-2015-10-12
[1]

 

Murros

Vuoden 2005 jälkeen alkoi alamäki: 17 lakkautettua paperin jalostustehdasta, yhdeksän lakkautettua sellu- ja paperitehdasta. Vuoden 2011 loppuun mennessä poissa oli lähes 3800 työpaikkaa. YLE kirjoitti taannoin: “Pöyryn laskelmien mukaan yksittäisiä paperikoneita on suljettu yhteensä 34 vuosina 2005–2015”. [2]

Oheisessa kuvassa on listattu Suomen paperitehtaat vuonna 2008. Punaisella värillä on kuvattu sittemmin lakkautetut yksiköt. Keltaisella on merkitty yksiköt, joissa toiminta on muuttanut tai on muuttamassa muotoaan. Varkaudessa paperikone muutetaan tuottamaan pahvia, ja Äänekoskella on meneillään sellutehtaan laajennus.
tv-2-2015-10-12
[3][4]
Vuonna 2012 Suomessa oli 45 sellu-, kartonki-, tai paperitehdasta. [5]

 

Uusi nousu

Muutos ei kuitenkaan ole pelkkä loppu, vaan samalla uuden alku. Edellisen kuvan ideana on näyttää, että metsäteollisuus toisaalta on murroksessa, mutta on toisaalta kyennyt muuttamaan osin muotoaan vaikeuksien edessä. Varkaudessa Stora Enson omistama paperikone ajoi nyt kesällä ulos viimeisen hienopaperirullansa. Kone muutetaan tuottamaan pahvia aaltopahvimarkkinoille. [6]

Aaltopahvin lisäksi uusia tuulia odotetaan biotaloudesta. Suomessa on YLEn uutisen mukaan piirtopöydällä kolme uutta sellutehdashanketta. Yksi on Äänekoskelle jo rakentuva “biotuotetehdas”. Muut mahdolliset uudet sellutehtaat sijoittuvat Kuopioon ja Kemijärvelle. [7]

 

Biotalous vaikuttaa energiapolitiikkaan

Uusia sellutehtaita markkinoidaan trendikkäällä brändillä, uusilla innovaatioilla ja mielikuvilla. Loppujen lopuksi biotalous on kuitenkin metsämassan keittämistä, kuivaamista ja polttamista aivan kuten jo vajaat sata vuotta sitten. Teknologia on toki kehittynyt, mutta yhä edelleen mänty kasvaa suomalaisessa kangasmetsässä hitaasti ja varmasti.

Sellutehdas toimii yhä edelleen siten, että puu rahdataan tehtaalle, kuoritaan, pilkotaan ja keitetään. Keitettäessä puun ligniini irtoaa, ja sellu – puun kuitumassa – jatkaa paperikoneelle. Ligniiniä sisältävä mustalipeä poltetaan soodakattilassa, joka tuottaa paperikoneen tarvitsemaa höyryä. Samalla tehdään sähköä. [8]

Itse asiassa juuri tässä on meitä eniten kiinnostava pointti. Sähköä syntyy selvästi enemmän kuin tehdas tarvitsee. Jos sellutehtaita lopetetaan tai rakennetaan lisää, tällä on merkitystä myös Suomen energiavalintoihin. Mutta kuinka paljon sillä on merkitystä?

 

Onko yhdellä tehtaalla merkitystä?

Ei. Unohdetaan yksilö hetkeksi ja keskitytään suurempiin sfääreihin.Yhdellä tehtaalla ei ole merkitystä Suomen energiahuollon kannalta. Tämä voidaan todeta seuraavasta kuvaajasta. Suomi käyttää luokkaa 85 TWh sähköä. Vaikka metsäteollisuus on suuri sähkönkuluttaja 20 TWh vuodessa kulutuksellaan, edes koko teollisuudenalan alasajo ei aiheuttaisi valtavaa muutosta Suomen energiahuollon kannalta.

Miksi? Koska metsäteollisuus tuottaa itse puolet sähköntarpeestaan. Seuraavassa kuvassa on metsäteollisuuden käyttämä ja kuluttama energia viimeisen 20 vuoden aikana.

tv-3-2015-10-12

Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyy graafissa selkeästi. Sähkön kulutus on itse asiassa jo pudonnut 28 TWh:sta 20 TWh:iin. Kulutus on siis pienentynyt kolmanneksen! [9]

Kokoluokista

Seuraavassa pieni pähkinä: Jos Suomen koko metsäteollisuus jostain syystä yhtäkkiä ajettaisiin alas, olisi vaikutus Suomen sähköntarpeeseen ja -tuotantoon suunnilleen yhtä suuri kuin jos

  1. Suomen koko henkilöliikenne siirtyisi sähköisiin ajoneuvoihin?
  2. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos valmistuisi?
  3. Nykyinen tuulivoimakapasiteetti kymmenkertaistettaisiin?

Vastaus on ilkikurisesti kompa. Vaikutus olisi suunnilleen samaa kokoluokkaa kaikkien edellä mainittujen kanssa. [10]

Metsäteollisuuden energiapoliittinen ulottuvuus

Metsäteollisuuden kolme osaa sellu, kartonki ja paperi elävät murroskauttaan. Näyttäisi siltä, että paperi ei kannata, mutta sellu ja kartonki kannattavat. Uudet biotuotteet eivät vielä näy tilastoissa.

Sellutehdas tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Kartonki- ja paperitehtaat kuluttavat energiaa. Mikäli painopiste olisi siirtymässä selluun, tarkoittaisi se, että sähkönkulutus suhteessa tuotantoon pienenisi.

Samoin mikäli metsäteollisuus ei suurista ponnisteluista huolimatta kykenisi uusiutumaan, tarkoittaisi se energiankulutuksen laskua. Samalla tosin osaltaan laskisi myös Suomen bruttokansantuote.

Viimeinen näkemäni kiinnostava ulottuvuus koskee markkinoille vapautuvaa raaka-ainetta. Biomassan kulutus – mikäli nykymuotoinen metsäteollisuus joutuisi entistä suurempiin vaikeuksiin – laskisi. Markkinoille jäisi näin puun ja muun biomassan ylitarjontaa, joka voisi ohjautua esimerkiksi jatkojalostukseen tai – ellei muuta keksitä – energiantuotantoon.

Puun polttamisen lisääminen tuskin kuitenkaan olisi toivottavaa. Korkealaatuinen puu tulisi maalaisjärjellä ajatellen ensisijaisesti käyttää korkean jalostusasteen tuotteiden valmistamiseen. Vain sivuvirrat ja jalostuksen sivutuotteet tulisi käyttää energiaksi, vaikka bioenergian lisäämisellä saataisiinkin Suomen energiantuotannon uusiutuvan energian osuus pidettyä korkeana.

Yhteenveto

Paperiteollisuuden murros vaikuttaa energiahuoltoomme ainakin seuraavilla tavoilla:

  1. Murros vähentää sähkön kulutusta, mutta varsin maltillisesti.
  2. Sellutehtaiden alasajo vapauttaisi bioraaka-ainetta markkinoille.
  3. Biotalouden painottuminen uusiin sellutehtaisiin vähentää muun energiantuotannon tarvetta Suomessa.

Missasinko jotain? Miten itse näet metsäteollisuuden murroksen? Onko se uhka vai mahdollisuus? Kiitos jälleen sinulle, että jaksoit tänne saakka! Arvostaisin, jos jaat tai jätät kommentin tai muuta palautetta!

 

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

 

Lähteet

[1] Esitys vuoden 2008 tilanteesta mm paperitehtaiden osalta. Kuva: Lasse Ahtiainen www.mapstat.net/paperi08.pdf
[2] YLEn artikkeli metsäteollisuuden murroksesta. yle.fi/uutiset/saatan_riipaista_kovan_kannin_tanaan_
[3] Tuotantoarvot 2008: www.mapstat.net/paperi08.pdf
[4] Tehtaiden nimet: fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_paperiteollisuus
[5] Suomen metsäteollisuuden tehtaat vuonna 2012. fi.wikipedia.org/wiki/www.paperiliitto.fi/media/
[6] Savon Sanomat. www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/
[7] YLE: Suomeen mahtuu kolme uutta sellutehdasta. yle.fi/uutiset/asiantuntija
[8] HS-tiede: puun jalostus yksinkertaistettuna. http://www.hs.fi/tiede/a1417154498576
[9] Metsäteollisuuden energiatilastot. www.metsateollisuus.fi/tilastot/55-Energia
[10] Sähköinen liikenne kuluttaisi noin 10 TWh sähköä, mutta säästäisi energiaa; OL 3 tuottaa valmistuttuaan noin 12 TWh sähköä; Suomen tuulisähkötuotanto vuoden 2014 lopussa oli luokkaa 1 TWh/vuosi www.tuulivoimayhdistys.fi/hankelista

Alunperin julkaistu 12.10.2015 Tuomas Vanhanen -blogissa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>