Pohjois-Karjala hiilineutraalin kehityksen veturina

Hinku-kunnat, vakuuttava joukko ilmastonmuutoksen asiantuntijoita ja asian eteen työskenteleviä yrityksiä kohtasi huhtikuun alussa Joensuussa. Paikka oli osuva, koska suurin osa Pohjois-Karjalan kunnista on sitoutunut vastuullisiin kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin.

 

Hinku-foorumi on verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastonmuutonmuutosta hillitseviä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Pohjois-Karjala on erityisesti biotalouden edelläkävijä ja maakunnan 13 kunnasta peräti yhdeksän kuuluu Hinku-foorumiin.

 

Pielisjoen linnasta katuvaloja katsastamaan

Tilaisuuden isäntinä toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Aloitusiltana kokoonnuimme Pielisjoen linnaan, joka on kunniakkaan historian kokenut maakuntaliiton tukikohta. Linna on Joensuun vanhin kivirakennus ja valmistunut vuonna 1852, vain neljä vuotta Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen.

Maakuntaliiton tarjoaman maistuvan iltapalan jälkeen esitteli älykästä katuvalaistusta kehittävä startup-yritys Lumine Lighting Solutions meille järjestelmäänsä, johon saimme tutustua käytännössä mieleenpainuvalla pienellä iltalenkillä.

Pielisjoen ”vastarannalla” kehittyvään kaupunginosaan on hankittu kevyen liikenteen väylälle viitisenkymmentä Luminen ratkaisun ohjaamaa LED-valopylvästä. Yksi isännistä oli paikalla polkupyörällä ja lähti ajamaan pitkin väylää. Pimeässä illassa oli hienoa nähdä, miten valot kirkastuivat pyöräilijän edellä ja himmenivät jälleen hetken kuluttua hänen jäljessään. Pyöräilijä itse tuskin edes huomasi asiaa, vaan tunsi ajavansa jatkuvasti hyvin valaistulla tiellä.

Nopea päässälasku kertoi, että tällä parin kilometrin väylällä systeemi säästää vuodessa luokkaa 25 megawattituntia sähköä verrattuna perinteiseen elohopea- tai natikkavalaistukseen. Rahassa tämä tarkoittaa suunnilleen 2 500 €/vuosi. Näitä lisää!

 

Joensuu on suurin Hinku-kunta

Toisen päivän käynnisti Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, joka kertoi kaupungin olevan mukana mm. vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa ja panostavan voimakkaasti hiilineutraaliutta ja biotaloutta sivuaviin hankkeisiin. Hän myös painotti, että koko puuta ei suinkaan ole tarkoitus polttaa energiaksi, vaan parhaat osat jalostetaan arvokkaiksi tuotteiksi ja bulkista tehdään energiaa. Lämmön talteenotolla ja kierrätyksellä on keskeinen rooli.

Hinku-foorumin ”isä”, professori Jyri Seppälä kertoi ajankohtaisia kuulumisia niin Pariisin kuin Kuntarahoituksen tiimoilta. Pariisissa esille noussut 1,5 asteen kunnianhimoinen tavoite on hänen mielestään kokouksen iloinen yllätys. Uutena asiana hän kertoi Kuntarahoituksen vähähiilisyyttä edistävästä ”vihreästä lainasta”, jolla on muita lainoja paremmat ehdot.

 

Suomi nousuun Pohjois-Karjala edellä

Näin räväkän mottonsa kertoi meille tilausbussin kuljettaja, joka tarjosi meille kyydin tutustumaan Sirkkalan Energiapuistoon ja Kuhasalon jätevedenpuhdistamoon.

Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Sirkkalan Energiapuisto on biotalouden monipuolinen testaus- ja oppimisympäristö. Esittelyn keskipisteenä oli 20 jalan merikonttiin rakennettu CHP-voimalaitos, joka tuottaa 35-40 kilowattia sähköä ja 100 kilowattia lämpöä. Teho riittää noin kymmenen omakotitalon tarpeisiin. Volterin rakentama laitos pitää sisällään myös tonnin verran lyijyakkuja (noin 40 kilowattituntia) ja voi tarvittaessa toimia saarekkeena. 11 tonnia painava kokonaisuus voidaan nostaa kuorma-auton kyytiin ja viedä minne tahansa.

Laitos käyttää polttoaineenaan metsähaketta, josta pyrolyysireaktiossa tuotetaan hiilimonoksidia. Kysymys on siis nykyaikaisesta häkäpöntöstä. Perinteiseen tapaan häkä toimii polttoaineena mäntämoottorille, joka pyörittää generaattoria. Kun myös järjestelmän tuottama lämpö hyödynnetään, nousee hyötysuhde 80-85 prosenttiin.

 

Lämpöpumput säästävät 250 000 litraa öljyä

Joensuun Veden jätevedenpuhdistamo Kuhasalossa sijaitsee parhaalla paikalla järven rannalla, kuten puhdistamot useimmiten sijaitsevat. Laitos käsittelee kaikki kaupungin ja useiden ympäryskuntien viemärivedet, yhteensä 20 000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa 85 000 asukkaalta.

Jätevedestä erotettu liete tiivistetään ja mädätetään 20 vuorokautta kestävässä prosessissa 4 000 kuutiometrin kaksiosaisessa mädättämössä. Mädätetty liete kuivataan ensin mekaanisesti ja sitten termisesti aina 80-85 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen asti. Mädätyksessä syntyvä metaani hyödynnetään kaasugeneraattorissa ja lämpökeskuksessa.

Varsinainen juttu puhdistamon energiansäästössä on termisen kuivauksen tarvitseman lämmön tuottaminen lämpöpumpuilla. Aikaisemmin hommaan kului 250 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Kaksi vuotta sitten rakennettu lämpöpumppulaitos käsittää kaksi 125 kilowatin pumppua, jotka tuottavat yhteensä 800 kilowatin lämpötehon. COP on siis vähän yli kolme (COP-kerroin tarkoittaa, että lämpöä syntyy tässä reilusti kolme kertaa niin paljon kuin laitoksen kuluttaman teho). Lämpö otetaan puhdistamon poistokanaalin vedestä, josta noin 100 kuutiometriä tunnissa kulkee lämmönvaihtimien läpi ja luovuttaa 3-4 astetta lämmöstään.

 

Pohjois-Karjala biotalouden edelläkävijänä

Retkeilyn ja lounaan jälkeen siirryimme luento-osuuteen. Maakuntaliiton Jarno Turunen kertoi biotaloudesta ja menestyvistä alueen yrityksistä. Turusen mukaan Pohjois-Karjala on 10-20 vuotta edellä muun Suomen ja EU:n kehitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, uusiutuvan energian osuudessa ja öljynkäytön vähentämisessä. Vuodesta 2010 eteenpäin on teollisuuden vienti myös kehittynyt Pohjois-Karjalassa oleellisesti suotuisammin kuin koko Suomessa.

Seuraavana oli vuorossa Suomen ympäristökeskuksen Pasi Tainio, joka kertoi kunnille suunnatusta aurinkosähkölaitosten yhteishankinnasta. Kun hankit paneelit nyt, saat ikään kuin kiinteähintaisen – nykyistä edullisemman – sähkösopimuksen 15 vuodeksi. Seuraavat 15 vuotta laitos tuottaa sitten ilmaista sähköä. Tavoitteena on yli miljoonan euron yhteishankinta.

Vielä kuulimme Energiaviraston Pia Outisen ja Motivan Risto Larmion esitykset, joissa he käsittelivät energiatehokkuussopimusta, kestäviä ja innovatiivisia hankintoja sekä energian säästöä ja cleantech-sektorin kasvumahdollisuuksia kaikkiaan.

Vahva viesti reissusta oli, että ympäristö ja talous tukevat toisiaan loistavalla tavalla. Ilmastonmuutos tulee vastaan varmasti ja edelläkävijöiden on helpompi sopeutua.

 

Kumppaneiden näyttelystä tietoa

Seminaarin kruunasi pieni näyttely, jossa Hinku-kumppanit esittelivät tuotteitaan ja palveluitaan. Paikalla oli niin LED-valaisimia, ympäristöystävällistä asfalttia ja veden säästämistä kuin energiaratkaisujen konsultointia.

Itse olin paikalla aurinkoenergian asialla ja kerroin osallistujille Lähienergialiiton tarjoamista asiantuntijapalveluista, jotka auttavat järjestelmän mitoittamisessa, sijoittamisessa ja muissa käytännön kysymyksissä.

 

Hirvensalmella 12.4.2016

Jouko Lampila

Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja Suomen Lähienergialiiton perustajajäsen sekä vakava aurinkoenergian harrastaja.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>