Onko kaikkien pakko tykätä tuulivoimasta?

Tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys on todella korkea. Vuoden 2014 energia-asenteet kyselyn mukaan yli 80 % suomalaisista haluaa Suomeen lisää tuulivoimaa. Kuitenkin konkreettisia hankesuunnitelmia usein vastustetaan. Onko se merkki siitä, että tuulivoimaa ei pitäisi rakentaa? Vai onko se merkki siitä, että tuulivoima on kuten kaikki muutkin infrahankkeet: aina löytyy joku, joka ei halua muutosta lähiympäristöönsä?

 

Tuulivoimahankkeen suunnittelu vie vuosia ja etenkin isommat hankkeet sisältävät useita vaiheita, joissa ihmiset voivat tuoda esille mielipiteensä hankesuunnitelmista. Virallisten kuulemisten lisäksi tuulivoimatoimijat jalkautuvat usein myös hankepaikkakunnalle keskustelemaan paikallisten ihmisten kanssa tuulivoimasta. Ja tietysti pyrkivät myös puhelimitse vastaamaan ihmisten huoliin.

 

Vaikka ihmisiä olisi kuinka kuultu hankesuunnittelun aikana, on silti mahdollista että kaavasta valitetaan hallinto-oikeuteen. Kaavavalitus ei kuitenkaan ole osoitus siitä, että hanketta – tai tuulivoimaa ylipäänsä – ei tulisi rakentaa. Hallinto-oikeuden tehtävänä on linjata onko kyseinen hanke toteutettavissa vai ei tai onko luvitus tehty oikein hallinnollisen prosessin osalta.

 

Tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys pysyy jatkossakin korkealla hyvin ja huolellisesti toteutetuilla tuulivoima-alueilla. Huolellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastuu on hankekehittäjillä, konsulteilla ja voimalavalmistajilla. Kun hanke on suunniteltu huolellisesti, eikä asukkaille aiheudu tuulivoimaloista haittaa, voi osa hankkeeseen epäilevästi suhtautuneista ihmisistä helpotuksesta huokaisten todeta, että tuulivoima onkin ihan ok. Ja silti tästäkin huolimatta alueelle jää todennäköisesti joku asukas tai mökkiläinen, joka ei pidä muutoksesta maisemassa eikä ole tuulivoimaloihin tyytyväinen.

 

On aivan luonnollista, että kaikki eivät ota avosylin vastaan oman ympäristönsä muutosta. Väitän, että jos kaikkien asukkaiden pitäisi hyväksyä Helsingin uuden yleiskaavan linjaukset, ei Helsinkiin rakennettaisi jatkossa yhtään mitään. Samalla logiikalla olisi Tampereella jäänyt Kekkonen-Paasikivitie maanpäälle tunneliin siirtymisen sijaan, Jyväskylän uuden automarketin rakennustyöt käynnistämättä ja niin edelleen. Ei tuulivoima voi poiketa muusta rakentamisesta niin, että hankkeen takana pitäisi olla 100 prosenttisesti koko kunnan asukkaiden ja mökkiläisten tuki, ennen kuin hanke voidaan toteuttaa. Päättäjien ja hankekehittäjien tulisi pitää tämä visusti mielessään.

 

On myös hyvä huomata, että netin keskustelupalstoilla, blogipalveluissa ja lehtien yleisönosastoissa huutelevat tuulivoiman vastustajat eivät ole osoitus siitä, että yleinen mielipide olisi tuulivoimaa vastaan. Sama ihminen (tai pieni joukko ihmisiä) pystyy aktiivisella toiminnallaan työntämään esimerkiksi tuulivoimaa vastustavaa viestiä eri foorumeille saaden tilanteen näyttämään siltä, kuin kyseessä olisi enemmistön mielipide. Tutkijat ovat varoittaneet tällaisesta illuusiosta useasti. Esimerkiksi viime kesänä MIT-yliopiston tutkijat esittelivät tutkimusta, jossa tuotiin esille kuinka helposti sosiaalisessa mediassa vähemmistön mielipide näyttää enemmistön mielipiteeltä. Tosiasiassa valtaosa ihmisistä ei kerro mielipidettään yleisönosastoilla eikä Facebookissa – onpa olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa lainkaan. Suuren yleisön mielipide saadaan esille parhaiten kattavilla mielipidetutkimuksilla, jollaista Energia-asenteet tutkimus edustaa, ja paikallinen mielipide hankekohtaisilla kyselyillä, jollaisista esimerkkinä tässä lehdessä sivulla 14 oleva tutkimus.

 

Lopulta tulee muistaa myös se, että vaikka tuulivoima on uusiutuvaa, puhdasta energiaa, jonka avulla torjutaan ilmastonmuutosta, ei kaikkien tarvitse tykätä meistä tai tuulivoimasta. Sen myöntäminen vapauttaa!

 

Hyvällä tuulella,
Anni

 

Kirjoittaja:

Anni Mikkonen
Suomen tuulivoimayhdistys ry

Julkaisun alunperin Tuulivoima-lehden numerossa 3/2015

  1. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Olen seurannut sivujanne ja toimintaanne jo useamman vuoden ajan ja saanut sieltä joskus aikaisemin hyviäkin ideoita. Nyt kuitenkin parin viime vuoden ajan on koko Lähienergialiiton toimintamalli ja agenda muuttunut. Liitto on siirtynyt tavallaan isompiin kuvioihin kannustamaan uusiutuvaa energiaa, riippumatta siitä mitä se sitten onkaan.

    Lähienergia on aivan muuta kuin teollisuusluokan tuulivoima, jonka tuottama energia syötetään valtakunnan verkkoon. Tuulelle tuotettu energis onkuluttajalle periaatteessa aivan samanlaista energiaa kuin on ydinvoiman tuottama energia. Kuluttaja ostaa sitä tukkurreilta ja maksaa siitä kulloinkin kilpailutetun hinnan plus verot ja plus siirtokustannukset. Ei tämä ole lähienergiaa.

    Jos tuulivoimaa halutaan edistää nk. lähienergana, niin silloin kysymykseen tulevat pienet myllyt, joita jokainen kansalainen ja kuluttaja voi mökkinsä tai talonsa pihapiiriin asentaa. Siis aivan samoin kuin yksityisten kotitalouksien hyödyntämä aurinkoenergia on läienergiaa, jota kuluttaja itse ensimäisenä hyödyntää.

    Suomen Tuulivoimayhdistys, jonka äänitorvena Lähienergialiitto on jo useamman vuoden ajan toiminut, vähät välittää varsinaisesta lähienergiasta. STY ajaa suurten toimijoiden etuja ja linjauksia, kuten Tuuliwatti Oy:n etuja, joka tj. Jari Suominen on.

    Itse asiassa lähienergian edistäminen toimii vastoin STY:n ja sen jäsenyritysten etuja. Sen vuoksi ihmettelen liittonne toiminnan uutta suuntautumista, joka on vastoin varsinaisen lähienergian edistamistä.

    • Tapio Tuomi kommentoi:

      Kiitos mielipiteestäsi.

      Suomen Lähienergialiitto on rekisteröity yhdistys vuodesta 2013 lähtien ja toimintaamme ohjaa jäsenistön (ja PRH:n) hyväksymät säännöt. Säännöissämme on määritelty yhdistyksemme tarkoitus: ”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää hajautetun uusiutuvan energian ja energian älykkään hyödyntämisen edellytyksiä Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä toimia alan yhteisöjen, ammatinharjoittajien ja tutkijoiden yhteenliittymänä.”

      Suomen Lähienergialiitto ja kaikki jäsenemme toimivat tuon toteuttumisen puolesta.

      Tapio Tuomi,
      Järjestöpäällikkö

  2. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Lähienergia on aivan jotain muuta kuin valtion liian runsailla tukiaisilla rakennetut teollisuusluokan ja maailman suurimmat tuulimyllyt, jotka ovat yli 80 % tuontitavaraa ja usein ulkomaalaisten (jopa veroparatiisiyhtiöiden) pääomasijoittajien kultakaivos.

    On ikävää, että Lähienergialiitosta on tullut STY:n äänitorvi. Tämä kehitys Lähienergialiiton toiminnassa on ollut havaittavissa jo pitemmän aikaa. Varsinaiset lähienergiaan liittyvät idet ja artikkelit ovat puuttuneet sivuiltanne jo ainakin parin vuoden ajan.

    Miksi tällainen kehitys lähienergiassa?

    • Tapio Tuomi kommentoi:

      Kiitos palautteesta.

      Lähienergialiiton perustamisesta lähtien tuulivoima on ollut yksi lähienergian tuotantomuoto ja sellainen se on yhä. Lähienergialiiton määritelmä lähienergialle on: Lähienergia on käyttäjien itse säästämää, tuottamaa tai omistamaa puhdasta energiaa.

      Harmittavaa, ettet löydä mielestä sisältöä sivustoltamme. Panostamme sivuston monipuolisen sisällön tuotantoon ja ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Esim. tuore asiantuntijalausunto EU:n kiertotaloussuunnitelmaan julkaistiin eilen http://www.lahienergia.org/lahienergialiiton-lausunto-eun-kierto-kuntoon-toimintasuunnitelmasta/

      Tapio Tuomi,
      järjestöpäällikkö

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>