NIMBYstä YIMBYyn: Kaksi esimerkkiä paikallisyhteisön roolista tuulivoimahankkeissa

Windfall-dokumentti (IMDb, Netflix) paljastaa omien sanojensa mukaan tuulivoiman pimeän puolen. Jos dokumentin käsittelemää tapausta Meredithin pikkukylässä New Yorkin osavaltiossa katsoo lavan pituutta etäämmältä, on dokumentti ennen kaikkea erinomainen muistutus siitä kuinka tärkeää on huomioida paikallinen yhteisö tuulivoimahankkeen aikana.

Seuraavassa kaksi ääripään esimerkkiä tuulivoimahankkeista ja yhteisön huomioimisen vaikutuksista.

 

Meredith, NY, Yhdysvallat

Yhdysvaltalaisessa pikkukylässä toteutettu tuulivoimahanke on kammottava esimerkki monelta kantilta. Osuvaa on, että tuulivoiman vastustajat kampanjoivat Windfall-dokumentin turvin sensaatiohakuisesti koko tuotantomuotoa kohtaan tällä tapauksella argumentoiden.

Hankkeen toteuttaja irlantilainen Airtricity vetää pohjat välinpitämättömyydessä toimiessaan vierailla mailla. Voimalat pystytettiin keskelle maalaisyhteisöä siten, että melu- ja varjohaitoista koituu taatusti maksimaalinen haitta asukkaille. Yksi eniten haittaa kyläyhteisölle aiheuttaneista seikoista on tulonjako. Maanomistajille maksettiin ilmeisen sievoinen summa muun yhteisön jäädessä huomiotta. Koko projekti näyttäytyy asukkaille suuren energiayhtiön vedätykseltä.

Dokumentin trailerista saa hyvän kuvan asioiden etenemisestä. Traileri on samalla oivallinen paikka arvioida, taipuuko oma psyyke koko puolitoistatuntisen dokumentin katsomiseen.

Näkemyksiä dokumentista:
Greentechmedia: Is ‘Windfall’ a Probing Documentary or a Diatribe?

 

Gigha, Skotlanti, Iso-Britannia

Sosiotaloudelliseen ahdinkoon joutunut Gighan saaren sadan asukkaan kyläyhteisö Lounais-Skotlannissa otti ohjat omiin käsiinsä elvyttääkseen talouttaan vuosituhannen alussa. Vuonna 2003 kyläläisten hallinoima rahasto, Isle of Gigha Heritage Trust, hankki kolme käytettyä kapasiteetiltaan 225kW olevaa tuulivoimalaa saarelleen. Viiden vuoden takaisinmaksuajan ja kaikkien ylläpitokustannusten jälkeen tuulivoimala tuottaa nyt kylälle vuosittain 75000£.

Gighan tapausta on verrattu viereisen Kintyren saaren tuulivoimahankkeeseen, jossa omistus on tavalliseen tapaan energiayhtiöllä. Gighan asukkaiden asenteet sekä tulevaisuuden tuulivoimahankkeita, että maisemallisia vaikutuksia kohtaan ovat huomattavasti myönteisempiä naapurisaarelaisiin verrattuna. Gighalaiset ovat nimenneet turbiininsa ”the Three Dancing Ladies”, mikä osoittaa tavallansa heidän tunnesitoutumista yhteiseen hankkeeseen.

 

Lisää aiheesta:
Gighan tuulivoimahanke

Devine‐Wright, P.
Wind energy, 8(2), 2005

 

Sitra järjestää keskustelutilaisuuden tuulivoiman hyväksyttävyydestä yhteisöissä 26. elokuuta: NIMBYstä YIMBYyn: keskustelutilaisuus tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden edistämisestä

  1. Jouni Aro kommentoi:

    Lähetän oheisena vielä pari linkkiä > 1 MW:n tuulivoimaloista käytävästä keskustelusta maailmalta. Aiheen pitäisi kiinnostaa meitä suomalaisia nyt kun varsinkin isoja tuulivoimaloita kaavaillaan suurempiin ryppäisiin, vieläkin usein liian lähelle asutusta. Tällainen kehitys mielestäni vahingoittaa lähienergian lanseeraamista kyläyhteisöissä, pienten alle 1 MW:n voimaloiden rakentamisen osalta. Asioilla on aina kaksi puolta niinkuin kolikoilla on. Tanskasta tätä kolikon toista puolta on ollut vaikea kaivaa esille ymmärrettävistä syistä. Kts.

    http://docs.wind-watch.org/Open_letter_About_Danes_and_WTS_6July2013.pdf
    http://windwisema.org/wind-turbine-noise-complaint-predictions-made-easy/
    http://windwisema.org/sue-hobart-testifies/

  2. Tuulivoima on osittain aiheesta ajoittain vastatuulessa, sillä huonosti toteutettuja hankkeita löytyy niin kotimaasta kuin ulkomailta. Koko tuotantomuodon tuomitseminen on mielestäni kuitenkin turhan pitkälle vietyä. Hyvin toteutettuna, paikallisyhteisö huomioiden tuulivoima on nyt ja etenkin tulevaisuudessa erinomainen energiantuotantomuoto.

    Kuten Jouni mainitsit, tuulivoimaloiden kokoon tulisi kiinnittää huomiota kyläyhteisöjen tapauksessa. Tämän tekee tosin ongelmalliseksi a) syöttötariffin rajoittuminen suuriin voimaloihin ja b) ylijäämäisen sähkön myymisen vaikeus. Jos sähkön ostajan löytäminen ei jätettäisi tuottajan vastuulle ja syöttötariffiin otettaisiin mukaan esim. < 300kW voimalat, kyläyhteisöihin voimaloiden rakentaminen olisi entistä kannattavampaa ja houkuttelevampaa.

    Tällöin kyläyhteisöt saisivat tuotetun energian lisäksi taloudellista hyötyä, kuten blogikirjoituksen Gighan tapauksessa. Kuten Pedersen et al. (2009, http://umcg.wewi.eldoc.ub.rug.nl/FILES/root/pubs/2009/JAS0006341/JAS0006341.pdf) ja Pedersen & Waye (2004, http://www.proj6.turbo.pl/upload/file/263.pdf) sanovat, suhtautuminen esim. meluhaittoihin riippuu pitkälti omasta asennoitumisesta tuulivoimaloihin. Mikäli lähistöllä pyörivästä myllystä saa taloudellista hyötyä, eikä sitä pidä sietämättömän rumana, ei melu haittaa. Uskaltaisin väittää, että Gighan tapauksessa harva kyläläinen valittaa melu-, välke- tai maisemahaitoista, kun heidän tililleen kilisee 75000£ vuodessa taaten kylän tulevaisuuden.

    Pyramidihuijauksiin, nimelliskapasiteetteihin tai systemaattiseen harhakuvien luomiseen on vaikea ottaa kantaa tutustumatta ensin lähteisiin, joissa nämä perustellaan.

    Tuulivoima yksinään ei ole ratkaisu siirtyessä pois fossiilisista polttoaineista. Älykkäiden sähköverkkojen, hybridijärjestelmien ja varaajien teknologian kehittymisen myötä tuulettomien päivien tuotantovajeen paikkaaminen ei ole ongelma. Kaikilla näillä osa-alueilla on tapahtunut valtavasti kehitystä viime vuosina, joten tuulettomiin päiviin vetoaminen ei ole pitkällä tähtäimellä kovinkaan kestävä argumentti. Tutkimustulokset osoittavat (Widen, 2010, http://www.anst.uu.se/jowid957/publications/widen_energitinget_2010.pdf), että auringonsäteily ja tuuli ovat vahvasti negatiivisesti korreloivia määreitä, jolloin jo näiden kahden tuotantomuodon varaan voi pitkälti rakentaa älykkäitä järjestelmiä.

    Metsien, lintujen ja lepakoiden kohtalo on mielenkiintoinen sivujuonne. Tässä on vastakkain negatiiviset lokaalit ja positiiviset globaalit vaikutukset. Olkoonkin, että joissakin tapauksissa tuulettomia päiviä paikataan kivihiilellä, on tuulivoima etenkin vastaisuudessa ilmastolle hyväksi. Tällöin voidaan miettiä globaaleja positiivisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen hillitsemisellä säästettyä ympäristöä, luontoa ja eläinlajeja. Tässä vaa’assa paikalliset mikromuutokset eläinkunnassa ovat lopulta aika kevyitä punnuksia.

    Saksan esimerkeistä, niin hyvistä kuin huonoista, opitaan muualla maailmassa varmasti. Suomella eikä muullakaan maailmalla ole varaa olla juuri seuraamatta esim. Tanskan ja muiden edelläkävijöiden viitoittamaa tietä.

    • Jouni Aro kommentoi:

      Ongelmia on esim. tuulivoimaloiden suhteen tullut yli 1 MW:n voimaloilla! Esim. Inkoon Barösundin voimaloiksi oli hyväksytty 1 MW:n voimalat, rakennuttaja Saba rakensi kuitenkin 2 MW:n voimalat vastoin rakennuslupaa.

      Lintujen törmäämisiin tuulivoimaloiden koon kasvu saattaa kuitenkin olla positiivinen asia, lepakoilla päinvastoin, paineet ja matalataajuusmelun lisääntyminen suuremmissa tuulivoimaloissa aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja lepakoilla, ei varsinaisia törmäämisä niinkän paljoa.

      Saksan esimerkit tuovat tietoa varmasti meille, samoin USA:sta Massachusettsista tulee uutta tietoa liian lähelle rakennetuista tuulivoimaloista, aiheuttavat terveyshaittoja, joita tutkitaan nyt riippumattoman tahon toimesta. Tästä saadaan varmasti riippumatonta epidemiologista tutkimustietoa lähitulevaisuudessa.

      Itse kannatan lähienergiaa, näitä positiivisia esimerkkejä tarvitaan kuitenkin hälventämään tietoa väärin sijoitetuista voimaloista ja ihmisille aiheutuneista terveyshaitoista, monet ovat joutuneet muuttamaan pois omilta maatiloiltaan esim. Amerikassa, lähinnä matalataajuusmelun takia, joka vielä voimistuu kun voimaloita rakennetaan paljon yhteen ryppääseen. Kts.
      http://issuu.com/byggteknikforlaget/docs/byggteknik610/59

  3. Jouni Aro kommentoi:

    Mikäli haetaan mallia kyläyhteisöjen omistamille esim. tuulivoimaloille, esimerkkejä olisi Saksassa, Tanskassa ja ehkä Ruotsissakin, tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota tuulivoimaloiden kokoon. Viimeaikainen kehitys tuulivoimarakentamisessa on vienyt tuulivoimaloiden koon kasvuun. Nykyiset maalle rakennettavat tuulivoimalat ovat teholtaan 1 MW:n voimaloita ja napakorkeudeltaan korkeintaan 60 -metrisiä tuulivoimaloita, oli edellytyksiä vielä hakea omistuspohjaa näille kylävoimaloille kyläläisten keskuudesta. Saksalaistenkin tuulivoimalat ovat 80 %:sti näitä > 1 MW:n voimaloita.

    Lisäksi olisi Suomessakin seurattava viimeaikaista kehitystä tuulivoimarakentamisessa, esim. Englannissa ja Saksassa.

    Saksassa on kokenut tilintarkastaja Walter Mµller paljastanut tuulivoima rakentamisen olevan eräänlainen pyramidihuijaus joka on aikaansaatu harhakuvilla mm. nimelliskapasiteetista. Tuottoaste 2012 tilastojen mukaan jäi alle 17,6% nimelliskapasiteetista, eli 1535 tuntiin vuodessa. Tuulivoimaan sijoitetut pääomat on syöty, toiminnan laajentaminen syöttötariffien, tukiaisten ja uusien höynäytettyjen sijoittajien varaan ylläpitää kulisseja, tässä on se pyramidihuijaus. Kaikki tehtäisiin hyvän puolesta..atominhalkaisijavoimalat ajetaan alas..riittääkö rahat tälläiseen?
    Metsien hävitys voimaloiden, tie-ja sähköverkoston alta on saanut myös kansan huolestumaan kun samalla häviää paljon muutakin luontoon kuuluvaa elementtiä, eläimet joko kuolee (lepakot) tai muuttavat pois elinalueiltaan, lintuja kuolee törmäyksissä siipiin jne..Myös ne kauas kantavat äänet ovat oikeustaistelujen jälkeen huomioitu ja voimaloita on purettu ja pysäytetty sen takia. Hiilidioksidipäästöjen vähennys epäonnistui tuulivoimaloilla, kun se sähkö kuitenkin on jouduttu tuottamaan muilla sähköntuotantomuodoilla: Vanhoilla suurilla hiilivoimaloilla tai dieselgeneraattoreilla kun sähköä tarvitaan tyynelläkin ilmalla yölläkin, eikä pimeässä toimi edes aurinko-energiavaraajat. Saksasta on nyt saatu todellisia lukuja eikä kenenkään tarvitse enää uskoa pelkkiin nimellistuottoihin tai muihin mainoslauseisiin puhtaan vihreästä energiasta ns.cleantech teknologiasta, kun se ei ainakaan tuulivoimalla ole saavutettavissa.
    Suomessa Sitra yrittää kuitenkin saada vielä ymmärrystä tuulivoimaloille järjestämällä jonkun NIMBY.stä YIMBY.yn tilaisuuden tuulivoimaloiden paikallisesta hyväksyttävyydestä 26.8. Atlas-salissa Itämeren tori Helsinki osoitteessa.. toivotonta kun huijaus on huomattu jo.
    Saksassa tukien maksamisesta jo luovutaan ja liittokansleri Angela Merkel on luvannut, että jos hänen CDU-puolueensa voittaa syyskuun vaalit niin energialakeja uudistetaan koska uusiutuvan energian liian avokätinen tukeminen on tullut jo liian kalliiksi, joka onkin huomattu ja tukia on vähennetty.
    Suomessa ei ole varaa enää tehdä Saksassa koettua epäonnistumista tuulisähkön tuototannossa takuutariffilla ja muilla tukimuodoilla kun se ei muuallakaan toimi ja kun tiedetään meidän tuuliolosuhteet ja pakkaset, se olisi jo typerää kun ne turvallisuusasiatkin on pakko päivittää, eikä ne alle kilometrin turvaetäisyydet kestä oikeusjutuissakaan esim. Inkoon Barösundin juttu.

Jätä kommentti aiheeseen jukkakajan Keskeytä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>