Mitä meiltä voi vaatia?

Meille ei riitä mikään. Jatkuva talouskasvu on kuulemma välttämätöntä. Todellisuudessa välttämätöntä on erottaa energian ja luonnonvarojen kulutus talouskasvusta. Muuten nykykeinoihin nojaava jatkuva kasvu loppuu jossain vaiheessa kuin seinään – lopullisesti.

 

Miten Suomi sijoittuu suhteessa muihin?

Vuonna 2007 maailman energiankulutus eri maissa näytti seuraavalta. Kuten huomataan, valtaosa maailman maista kuluttaa hyvin vähän energiaa henkilöä kohden. Muutama maa erottuu kuitenkin joukosta. Punainen täplä on rakas pieni tasavaltamme.

Energiankulutus-pilvi-per-capita-maittain-2007-e1447150695234

“Energiankulutus per capita per päivä” tarkoittaa maan primäärienergiankulutusta vuodessa jaettuna asukasluvulla ja päivien lukumäärällä. Vuosi 2007 on viimeisin hyvin kattavasti tilastoitu vuosi World Bankin sivuilla, josta data on peräisin. Se toimikoon suuntaa-antavana lähtökohtana.

Järjestellään edellisen kuvan data uudelleen. Rivissä ovat nyt samat maailman maat energiankulutusjärjestyksessä innokkaimmasta sitkeimpään. Kuten kuvasta voidaan huomata, kulutuskilpailussa on kapea mutta terävä kärki ja loputtomalta tuntuva tasainen häntä.

Kuvaajassa on punaisella merkitty seuraavien maiden energiankulutukset: Suomi (vasemmalla), Norja, Ruotsi, Kiina ja lähes näkymättömiin häviävä Intia.

Energiankulutus-per-capita-maittain-2007-e1447150531698

Maailman keskimääräien energiankulutus henkilöä kohden oli vuonna 2007 hieman alle 60 kWh per päivä. Suomalaiselle jyvittyi yli 220 kWh / päivä. Heti Qatarin jälkeen eniten energiaa asukaslukua kohden kuluu kuitenkin Islannissa, jossa on mm paljon energiaa kuluttavaa alumiiniteollisuutta.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voin kertoa, että vuonna 2007 aika tarkkaan puolet maailman energiantarpeesta käytettiin maissa, joissa per capita kulutus oli alle 100 kWh/hlö/päivä. Noissa maissa asui vuonna 2007 kuitenkin 83 % maailman väestöstä.

Entä sitten? No ajattele jos kaikki kuluttaisivat kuten Suomi. Tai edes kuten Bulgaria, Portugali tai Latvia. Tänä vuonna maailman kestävän kulutuksen raja julistettiin täyttyneeksi elokuussa (korjattu 13.11.2015, alkup. tekstin huhtikuussa). Jotta maailman vuoden aikana kuluttamat luonnonvarat saataisiin tuotettua kestävästi, tarvittaisiin 1,6 maapalloa, sanotaan Earth Overshoot Day:n sivuilla.

 

Mihin suuntaan maailman energiantarve on menossa?

Maailman energiankulutus kasvaa.

Nousevat taloudet haluavat nostaa elintasoaan. Leijonanosa maailman ihmisistä haluaa parempaa. Toisaalta tyytyväisinä tasaantuneiden länsimaiden kulutus on laman myötä kääntynyt laskuun. Suomen osalta energiankulutus on viime vuosina jämähtänyt vuoden 2013 tasolle, kuten seuraavasta kuvasta voidaan todeta.

Energiankulutus-per-capita-esimerkit-suunnat-e1447150814714

Aasiassa on viime aikoina havaittu energiankulutuksen kasvun taittumista, mutta on vielä aikaista sanoa pitkän aikavälinen kehityksestä sen enempää.

 

Voiko kasvu jatkua?

Kyllä voi. Emme voi vaatia listan häntäpäätä pysymään köyhyydessä, joka perinteisesti on ollut kytköksissä matalaan energiankulutukseen. Teollisuusmaita ei näy data-altaan matalassa päässä.

Mikäli maailman koko nykyinen väestö käyttäisi yhtä paljon energiaa kuin vaikkapa itävaltalaiset tai tanskalaiset, maailman energiankulutus tuplaantuisi. Vähän energiaa kuluttavien kansojen pitkä lista voisi moninkertaistaa kulutuksensa ja parantaa elintasoaan. Reilun pelin hengessä – jos kaikki kuluttaisivat saman verran – Suomen pitäisi puolittaa energiankäyttönsä, kun kiinalaiset saisivat tuplata omansa.

Olisiko tämä sitten sopiva tai kestävä taso, jota voisimme tyytyväisinä ylläpitää? Se toki riippuu siitä, millä energia tuotetaan ja kuinka esimerkiksi harvinaisia metalleja kyetään jatkossa kierrättämään tai korvaamaan.

 

Mihin reilun pelin skenaario johtaisi?

Kuten tiedämme, lähes koko energiantuotanto perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä näillä keinoin räjähtäisi käsiin, jos energiankulutus tuplaantuisi.

Mikä olisi sinusta kohtuullista? Pitäisikö kestämättömään kulutustrendiin puuttua meillä vai muualla? Pitääkö Napapiirin tuntumassa sallia suurempi energiankäyttö, vai nähdäänkö päiväntasaajalla tarvittava viilennys yhtenäisenä oikeutuksena energiankäytölle?

Energiankäytön hillitsemisen lisäksi toinen työkalu pakissa on tuottaa haluttu energia kestävillä tavoilla. Kiertotalous, biomateriaalit ja uusiutuva energia ovat osaratkaisuja ongelmaan. Mutta riittävätkö ne ruokkimaan kasvavan maailmankansan energiantarpeen ja korkean elintason tuomat kulutustottumukset?

Jollei meiltä mitään muuta meiltä itseltämme voi vaatia, niin sen, että pidetään silmät ja korvat auki tässä globaalissa muutoksessa. Suomi voi auttaa maailman väestömassoja luomalla ratkaisuja edellä kuvattujen haasteiden esiin vyöryttämille valtaville markkinoille.

Samalla saadaan ehkä myös tulevaisuudessa voita leivän päälle.

 

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

 

Lähteet:

Yhdysvaltojen primäärienergiankulutus

Maiden energiankulutus tiedot (sivulla linkki World Bankin dataan)

Suoraan World Bankin sivuilta löytyy joidenkin maiden osalta myös uudempia vuoden 2013 lukuja

Motivan sivuilta löytyy Suomen energiankulutus myös vuodelta 2014 (ennakkotieto), joskaan data ei ole täysin yhteneväinen World Bankin tilastojen kanssa

Maailman maiden väestötiedot

Viime vuosien energiankulutus maittain

Alunperin julkaistu 10.11.2015 Tuomas Vanhanen -blogissa

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>