Milloin Suomi ohittaa Kreikan ja Romanian uusiutuvan energian sijoituskohteena?

Suomi sijoittui Ernst & Youngin kansainvälisessä ”Renewable Energy Country Attractiveness Indices” indeksivertailussa häntäpäähän sijalle 36/40. Energiaremontti tarvitaan, jotta Suomen uskottavuus uusiutuvan energian toimijana ja sijoituskohteena saadaan kansainväliselle tasolle.

Juhlapuheissa kuullaan paljon biotalouden ja cleantechin mahdollisuuksista Suomen taloustilanteen kohentajana ja uusien työpaikkojen synnyttäjänä. Samaan aikaan alan yritykset harmittelevat, miten Suomessa kotimarkkinoiden ja pääoman puute tekevät liiketoiminnan kasvattamisesta ja vientipyrkimyksistä vaikeata.

 

Uusiutuva energia on keskeinen osa biotaloutta ja cleantech-liiketoimintaa

Suomessa osaamista ja potentiaalia löytyy. Suomessa valmistetaan mm. tuulivoimaloiden komponentteja, lämpöpumppuja, puukaasutusteknologioita, aurinkopaneelien valmistuslinjoja, aurinkolämpökeräimiä sekä älykkäiden energiajärjestelmien tehoelektroniikkaa.

Samoin kuin muussakin teollisuudessa, myös cleantech-alan toimijat toivovat vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä. Energiapolitiikan, tukimekanismien ja rahoitusmallien tulisi tehdä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen investoimisesta houkuttelevaa ja sijoittajille ennakoitavaa. Valitettavasti poliitikkojen juhlapuheet eivät Suomessa vielä kohtaa toimijoiden todellisuutta.

 

Suomi paistattelee taas vertailun häntäpäässä sijalla 36/40 Kreikan, Kenian ja Romanian takana

Ernst & Young (EY) julkaisi juuri 43. kerran kansainvälisen uusiutuvan energian RECAI-indeksivertailun (Renewable Energy Country Attractiveness Indices). Huonossa tuloksessa näkyvät Suomen epäselvät pitkän aikavälin tavoitteet, poukkoileva lainsäädäntö sekä epävarmuus taloudellisten ohjauskeinojen tulevaisuudesta.

EY:n kansainvälinen RECAI-indeksi vertailee eri maiden houkuttelevuutta uusiutuvan energian sijoitusympäristönä: kuinka sijoittajat, yritykset ja teknologiantarjoajat näkevät eri markkinat, eli minne kannattaa laittaa panoksia, kun katsotaan ennen kaikkea sähköntuotantoa. Neljännesvuosittain julkaistavaa indeksiä seuraa noin 1,7 miljoonaa henkilöä.

Suomen kehnoon sijoitukseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:

  • Energiamarkkinoilla ei ilmene selkeää tarvetta uusiutuvalle energialle.
  • Poliittinen tuki: vertailu pisteyttää, millaista lainsäädäntöä ja poliittista tukea annetaan sille, että uusiutuvan energian markkinat kunnolla syntyvät.
  • Kilpailukyky: Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on hyvin halpa energia tällä hetkellä, jolloin uutta uusiutuvan energian kapasiteettia ei pystytä rakentamaan ilman tukia.
  • Pientuotannon markkinoille pääsy on Suomessa ollut haaste.
  • Moneen muuhun markkinaan verrattuna uusiutuvan sähköntuotannon kasvuodotukset ovat heikot.

 

Mitä sitten Suomessa pitäisi tehdä toisin investointiympäristön houkuttelevuuden parantamiseksi?

Olennaista olisi tehdä pitkäjänteinen ja kansainvälisesti näkyvä Suomen oma uusiutuvan energian sitoumus. Esimerkiksi Ruotsin hallitus teki päätöksen suunnata pois ydinvoimasta kohti 100% uusiutuvaa energiaa.

Suomen viesti pitää olla kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille selvä, että Suomeen tarvitaan investointeja ja että uusiutuvalle energialle on täällä kasvuedellytykset.

 

Karoliina Auvinen, DI
Suomen Lähienergialiiton politiikkatyöryhmän puheenjohtaja

 

Lähteet

EY lehdistötiedote: Renewable Energy Country Attractiveness Index March 2015
Raportti: Renewable Energy Country Attractiveness Index March 2015

  1. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Karoliina Auvinen: ”Suomi paistattelee taas vertailun häntäpäässä sijalla 36/40 Kreikan, Kenian ja Romanian takana. Energiaremontti tarvitaan, jotta Suomen uskottavuus uusiutuvan energian toimijana ja sijoituskohteena saadaan kansainväliselle tasolle.”

    Kyllä tällainen otsikointi antaa täysin väärän kuvan Suomen energiatuotannosta ja sen investointimahdollisuuksista.
    Suomeen on tekeillä usean miljardin investoinnit bioselluun. On arvioitu, että osa hankkeista voi jäädä toteutumatta, koska rahaa ei markkinoilta riitä tarpeeksi. Ei siis voida mitenkään väittää etteikö investointihalukkuutta Suomeen olisi. Tällaiset seikat vievät pohjan pois koko EY:n raportilta ja varsinkin tämän raportin pohjalta tehdyiltä isoilta ja vääristeleviltä otsikoilta.

    Kuten ylhäällä vastauksessani olen perustellut, ne maat, jotka ovat tuon EY:n listauksen häntäpäässä, ovat hoitaneet energiatuotantonsa hyvin. Ne maat joissa energiainfra on valmista, eivät houkuttele investoimaan. Suomi on maailman huipulla uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Nämä ovat tilastofaktoja, jotka investointeja etsivät yritykset tietävät.

    Jukka Leskelä toteaa aivan oikein, että meillä ei ole vastaavanlaisia luonnon antamia mahdollisuuksia investoida energiantuotantoon kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vesivoimaa ei voida rakentaa lisää, aurinko ei paista tarpeeksi, geotermiselle rakentamiselle maaperämme liian kova ja stabiili, ei ole vuorovettä, ei kunnon aaltoja, tuulet ovat heikkoja jne.

    Tärkeä tekijä on myös se, että Suomen energian volyymi on pieni ja nykyisellään kasvupotentiaali olematon. Kulutus ei kasva ja teollisuus on supistanut sähköntarvettaan laman vuoksi.

    Toisaalta voidaan myös todeta, että Suomessa tuulivoimarakentaminen on ikävä kyllä tällä hetkellä ehkä kuumin energia-alan investointibuumi koko Euroopassa, vaikka tuuliolosuhteet Suomessa ovat heikommat kuin useimmissa Euroopan maissa. Kaikki Euroopan tuulivoimarakentamisessa mukana olevat toimijat pyörivät Suomen ympärillä kuin kimalaiset sokeripalassa. Tämän on mahdollistanut ylisuuret tuulivoiman saamat tuet.

    Kun muualla Euroopassa pyritään eroon tuulivoiman tukemisesta tai on päätetty luopua (Esimerkkinä Britannia, Espanja, Saksa) siitä kokonaan, kuljetaan Suomessa jälkijunassa ja pyritään keksimään keinoja tuulivoiman lisärakentamiseksi. Tuulivoimahankkeita on yli 11 000 MW edestä ja syöttötariffiin piiriin pääsee vain 2 500 MW edestä hankkeita. Tilanne on investoijien toimesta ylikuumentunut ja vääristynyt ja osoittaa kyllä aivan muuta kuin mitä EY raportissaan on yrittänyt kertoa. Ja varsinkin se kertoo aivan muuta kuin mitä tässä blogissa on haluttu kertoa.

    Olen kanssasi samaa mieltä, että lähienergiassa Suomi on kehitysmaa ”lapsenkengissä” ja sinne kaivattaisiin investointeja. Päätös lähienergian laiminlyönnissä on ollut poliittinen ja johtuu siitä, että Suomen energiapäätöksiä on tehty ja tehdään edelleen suurten toimijoiden ehdoilla. Suomen pitäisi ottaa esimerkkiä Itävallan energiatuotannosta, jossa lähienergia on maan energiamarkkinoilla suuri tekijä ja suurin energia-alan työllistäjä.

    Lähienergiaan tarvitaan etupäässä kotimaisia toimijoita ja yrityksiä, ei sellaisia kuin mitä EY raportissaan tarkoittaa.

  2. Valtaosa syistä Suomen sijoitukselle selviää Hesarin haastattelusta: ”EY:n energiatoimialasta vastaavan johtajan Mikko Rytilahden mukaan Suomessa on tehty paljon investointeja kaukolämpöpuolelle ja vertailussa oli kyse sähköntuotannosta. Suomi on biomassassa ja sen sähköntuotannon yhteistuotannossa kärkipäässä. Suomi menestyy myös tuulivoimassa keskimääräistä paremmin. Vertailussa Suomi kärsii siitä, ettei täällä ole aurinkovoimaa, maalämpöä, vuorovettä eikä aaltosähköä sähköntuotannossa. Suomi on hännillä vesivoimapuolella, koska vertailussa tarkastellaan uusien investointien houkuttelevuutta. Täällä on jo toteutettu kaikki suuret vesivoimainvestoinnit. Lisäksi Suomessa on vähäiset sähkön kulutuksen kasvunäkymät.”
    Eli kyse on sähköntuotannosta, ei uusiutuvasta energiasta. Muuten pärjättiin hyvin, mutta sähkön puolella ei ole houkutteleva rakentaa vesi-, aalto- tai vuorovesivoimaa, koska potentiaali pieni. Maalämpöä käytetään meillä kyllä sähkölämmityksen korvaamiseen, muttei sähköntuotantoon, jota tässä tarkasteltiin. Aurinkosähköä meillä on vähän, mutta kun indeksi tarkastelee senkin osalta potentiaaleja, emme ole siinä kärkipäässä. Lisäksi Suomen koko markkina on pieni verrattuna isoihin maihin ja kulutus kasvaa hitaasti.
    Oma johtopäätökseni on, että on ihan ok olla tämän listan häntäpäässä, koska emme voi ylivoimaisesti suurinta osaa näistä itse millään tavalla muuttaa. Kiusallista maabrändimielessä, mutta sitä saa, mitä mittaa.
    Ja edelleen olen sitä mieltä, että E&Y:n olisi soveliasta avata laskelmansa, koska rahoituslaitokset saattavat tällaisia indeksejä käyttää taustatietonaan.

    • Karoliina Auvinen kommentoi:

      Tämä EY:n indeksi on tosiaan suunnattu talous- ja bisnesväelle eikä ympäristö- ja energiaviranomaisille. Kysymys on uuden liiketoiminnan edistämisen mahdollisuuksista sähköntuotantoalalla ja siinä mielessä tuo tulos antaa Suomen markkinoista aivan oikeansuuntaisen kuvan. Tilanne tuulivoiman osalta on nyt vielä hyvä, mutta tariffiraja on tulossa pian täyteen joten alan houkuttelevuus on sijoittajien ja yritysten näkökulmasta pian huonontumassa merkittävästi. Aurinkosähkön ja pien-CHP:n potentiaali on Suomessa merkittävä ja niihin kytkeytyy myös pitkälti älykkäät järjestelmät. Niiden osalta markkinatilanne on Suomessa surkea. Cleantech-alan näkökulmasta siis tämä on valitettava tulos.

      Mutta joo on todella ikävää, että tässä EY:n samoin kuin monien muiden tahojen (VTT, VATT jne) laskelmissa ja vertailuissa ole avattu taustaoletuksia ja laskentatapaa. Olen sillä kannalla ja edistän sitä, että kaikki vertailut ja skenaariot pitäisi tehdä avoimeen dataan ja läpinäkyviin laskentamalleihin perustuen.

      Yst,
      Karoliina Auvinen

  3. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Karoliina Auvinen. Lähienergia missionne todella hyvä ja kannatan sitä, mutta miksi te vääristelette asioita?

    Renewable Energy Country Attractiveness -indeksi (RECAI) vertailee eri maiden houkuttelevuutta uusiutuvan energian kasvuympäristönä eli sitä, kuinka sijoittajat, yritykset ja teknologiantarjoajat näkevät eri markkinat.

    Toisin sanoen selvitys antaa vastauksen minne kannattaa laittaa panoksia, kun katsotaan ennen kaikkea sähköntuotantoa. Otsikolla harhautetaan ajattelemaan, että Suomen kuuluisi olla listan kärjessä, vaikka uusiutuvissa energioissa hyvin asiansa hoitanut Suomen kuuluu olla tämän listan viimeisenä.

    Tuossa tutkimuksessa ei ole pohdittu sitä, kuka tai mikä maa on sijoittanut eniten uusiutuvaan energiaan vaan sitä, missä olisi siihen sijoittaville yrityksille houkuttelevimmat markkinat. Luonnollisesti parhaat sijoittajien markkinat ovat siellä, missä energiaa a) kulutetaan paljon ja b) tuotetaan tällä hetkellä saastuttavasti ja c) jossa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta on vähäinen.

    Suomi on Euroopan kärkimaita uusiutuvassa energiassa Norjan, Ruotsin ja Islannin jälkeen. Norjassa ja Ruotsissa on paljon vesivoimaa ja Islannissa on paljon geotermistä energiaa. Suomi on maailman ykkönen, kun huomioidaan uusiutuvan energian monimuotoisuus. Suomen tavoite on vuoteen 2020 saavuttaa 38 % taso uusituvassa energissan, kun se muualla Euroopassa on vain 20 %. Viime vuonna Suomi saavutti jo tason 36 %, joten olemme edellä aikataulusta.

    Kun yksi suunnitelluista biosellutehtaista valmistuu, tuottaa se kaksi kertaa enemmän uusiutuvaa energiaa kuin tuulivoima tällä hetkellä.

    Itse luotan eniten juuri lähienergiaan ja fanitan Itävallan ratkaisuja lähienergiassa.

    • Karoliina Auvinen kommentoi:

      On ihan eri asia tarkastella uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja sen houkuttelevuutta sijoitusmielessä, kuin jo olemassa olevaa kapasiteettia. EY:n indeksin tuottama tieto on suunnattu talous- ja bisnesväelle, eikä ympäristöviranomaisille. Cleantech-alan näkökulmasta siis tämä on valitettava tulos. Otsikossakin viitattiin sijoituskohteisiin, joten siinä mielessä en ymmärrä miten se olisi harhaanjohtava.

      Yst,
      Karoliina Auvinen

    • Tapio Tuomi kommentoi:

      Sari,
      painotan, että kirjoituksessa ja EY:n raportissa keskitytään arvioimaan Suomen hyvyyttä sijoituskohteena, ei Suomen tällä hetkellä käyttämiä energialähteitä.

      Hienoa, että kirjoitus herätti huomiosi ja jaoit linkittämäsi tekstin.

      Tapio

  4. Karoliina, onko sinulla osa-aluepisteet tiedossasi? Olisi mukava nähdä, millaisia pisteitä Suomi saa miltäkin osa-alueelta. Raportissahan ei ole muuta kuin teknologiaspesifit sijoitukset. Raportti on täysin musta laatikko sen suhteen, miten maiden pisteet lasketaan. Julkaisija myös kertoo, että se ei paljasta mitään laskennastaan: ”We are unable to publicly disclose the underlying datasets or weightings used to produce the indices.” Raportissa sanotaan, että tarkempia tietoja voi kysellä. Viimeksi yritin enkä saanut mitään vastausta. Minua häiritsee tällainen salailu ja läpinäkymättömyys.

    • Tapio Tuomi kommentoi:

      Jukka,
      me olemme myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden vankkumattomia kannattajia!

      Ikävä kyllä meidän kirjoitus pohjautui ainoastaan noihin julkistettuihin tietoihin, joten voimme ainoastaan toivottaa onnea, että tällä kertaa EY antaisi tarkemmat tiedot.

      Tapio

  5. Erja Niemi kommentoi:

    Kuinkahan paljon enemmän kansanedustajat tarvitsisivat palkkaa jotta voisivat nähdä mihin suuntaan energiataloutta olisi ollut ja on lähdettävä viemään. Kansakoulupohjalta ja pienipalkkaisena se näkeminen on ollut selvää koko aikuisikäni. Uusiutuvat, tuuli, vesi, aurinko, bioenergia. Pikkumuksuna jo sytyteltiin nuotioita lasin ja auringon avulla. Tiedettiin miten lantakasat tuottivat lämpöä, syttyivät itsestään palamaankin. Jotenkin vaan on vannottu ydinvoiman nimeen, markkinoitu maailman vaarallisinta energiamuotoa kotimaisena ja edullisena. Vasta sitten kun uraania kaivetaan omasta maaperästä voidaan puhua edes vähän kotimaisuudesta. Niin ja se halpuus, osakkaat saavat ostaa energiaa halvemmalla ja me loppukuluttajat maksamme sitten markkinahinnoitellun energiamaksun. Monia vuosia, innovaatioita heitetty hukkaan myös öljyyhtiöiden määräävän aseman vuoksi. Voi tätä kansaa, kun aina pitää mennä pylly edellä puuhun.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>