Miksi aurinkojärjestelmien ja sähköautojen rakentelu nuorten kanssa on tärkeää?

Uuden teknologian käyttöönotto vaatii osaamista. Saksan viime vuosien suuren aurinkoenergiamurroksen kuvitellaan usein johtuneen vain aurinkoenergian suotuisasta syöttötariffista. Harvemmin mainitaan, että maassa oli 1990-luvun alussa 1 000 katon pilottiohjelma ja saman vuosikymmenen lopussa 100 000 katon ohjelma. Nämä ohjelmat kehittivät teknistä, liiketaloudellista ja käyttäjien osaamista ja voimaantumista kaikkialle maahan. Vähitellen – alhaalta ylöspäin – syntyi myös esimerkiksi kattoasennusten standardiratkaisuja ja sujuvan luvituksen käytäntöjä. Käytännön kokemusten kertyminen myös pohjusti aurinkoenergialle suotuisan politiikan oikeutusta.

 

Helsingin Eko-Viikissä pilotoitiin taas käänteisesti 2000-luvun puolessavälissä uusia energiaratkaisuja. Vuosikymmenen lopulla arvioitiin, miten ratkaisut olivat toimineet. Eräässä talossa selviteltiin aurinkolämpöjärjestelmän heikkoa tuottoa. Ongelman syyksi selvisi, että järjestelmää ei ollut kytketty talon lämmitysjärjestelmään, koska asentaja oli jättänyt vain saksankieliset käyttöohjeet. Heikko toteutus syö paitsi uusien teknologioiden kannattavuutta ja ympäristöhyötyjä, myös niiden uskottavuutta. Toteutus on kaikki kaikessa, eikä sitä voida koskaan aukottomasti ohjeistaa tai automatisoida. Tarvitaan ajattelevia, sitoutuneita ja kekseliäitä tekijöitä.

Uusiutuva energia, rakennusten energiakorjaukset ja älykkäät sähköverkot ovat työvoimavaltaisempia kuin muut energiaratkaisut. Siksi energiamurroksesta syntyy paineita työvoiman ammattitaidon päivittämiseksi: uudet teknologiat vaativat vanhoja suurempaa osaamista myös sellaisissa työtehtävissä, joita ei perinteisesti ole mielletty tietointensiivisiksi. Smart Energy Transition -hankkeessa olemme tehneet case-tutkimuksen kolmesta edelläkävijä-oppilaitoksesta: Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK), Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK) sekä Kymenlaakson ammattiopiston (KSAO) BioSampo-keskuksesta. Nämä oppilaitokset valittiin, koska ne ovat kunnostautuneet energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja siihen liittyvään automaation T&K-hankkeissa ja käytännön piloteissa. Lisäksi näissä kouluissa painotetaan tekemällä oppimista ja ammattikorkeakoulun sekä ammatillisen oppilaitoksen yhteisiä projekteja, joissa siis tulevat suunnittelijat ja toteuttajat toimivat yhdessä: esimerkiksi rakentavat aurinkosähköjärjestelmiä tai sähköautoja.

Työelämälähtöisessä koulutuksessa ja kehittämishankkeissa mukana olevat opettajat tunnistivat nykyosaamisen pullonkauloja ja aukkoja. Haasteita liittyy ratkaisujen testaamiseen ja markkinoille tuontiin sekä käytettävyyteen, yhteensopivuuteen ja käytön ohjeistamiseen. Lisäksi tarvittaisiin vahvempaa tilaajaosaamista, käytön ja käyttöönoton osaamista ja ohjeistusta sekä parempaa ratkaisujen paketointia kokonaisuuksiksi. Osaamisen pullonkauloja liittyy opettajien mukaan myös erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistämiseen (esimerkiksi hybridilämmitysjärjestelmät, LVI-automaatio ja sähkötekniikka­ohjelmointi), johon koulutuksessa pyritään vastaamaan yhdistetyillä tutkinnoilla. Lisäksi tuli esiin tarve muuttaa toimialojen työkulttuureja. Esimerkkejä olivat laadun arvostus työmarkkinoilla, hajautettuun energiantuotantoon ja energian järkevään käyttöön liittyvän tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen sekä palvelukulttuurin vahvistaminen: yritysten pitäisi ymmärtää jälkimarkkinoista huolehtimisen ja järjestelmien ylläpidon tärkeys – myös vientimarkkinoilla.

Teknologiaosaamisesta puhuttaessa ajatellaan usein huippuyliopistoja, laboratorioita ja suurten yritysten T&K-yksiköitä. Mutta mitä laajemmalle energiateknologia levittäytyy yhteiskunnassa, sitä suuremman joukon osaaminen on tärkeää, jotta järjestelmät saadaan toimimaan laadukkaasti. Jotta Suomi voisi hyötyä energiamurroksesta, olisi tärkeää löytää monella alalla ja vaativuudeltaan erilaisiin työtehtäviin osaavia ja työtään kunnioittavia tekijöitä. Ammattikorkeakouluilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla voi olla tärkeä rooli myös työelämän ja ammattikuvien uudistamisessa, joka tukisi uuden teknologian kehittävää käyttöönottoa.

Energiamurroksessa menestymisen kannalta on siis tärkeää vahvistaa paikallista ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten verkostoa. Muuten uuden teknologian käyttöönotto ontuu. Koulutus ei myöskään voi ohjautua pelkästään nykyisten työmarkkinoiden tarpeista – edes ammattiopistotasolla. Tutkimissamme edelläkävijäkouluissa tehdään yritysten kanssa projekteja ja samalla kannustetaan yrityksiä miettimään tulevaisuuden osaamistarpeita. Paikalliset oppilaitokset voivat tuoda tärkeän panoksen työ- ja elinkeinoelämän uudistamiseen, ja on tärkeää, että ne tuovat työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Siksi aurinkosähköjärjestelmien ja sähköautojen rakentelu nuorten kanssa on tärkeää.

 

Kirjoittaja

Eva Heiskanen
Professori, Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus

 

Kirjoitus on alunperin julkaisu Smart Energy Transition -hankkeen blogissa.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>