Malja ministeri Rehnille

Malja ministeri Olli Rehnille! Mies on päättänyt ottaa ympä­ris­tö­jär­jes­töjen ja Ener­gi­a­re­montti-kampanjan haasteen vastaan ja selvittää, miten Suomi voisi siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan reilussa 30 vuodessa.

 

Selvitys tehdään osana parhaillaan valmistelussa olevaa kansallista energia- ja ilmas­tost­ra­te­giaa.

Tämän pohjalta päästään ehkä jo syksyllä keskus­te­le­maan, kannattaisiko Suomessakin ener­gi­a­po­li­tiikan tavoitteeksi asettaa 100 % uusiutuvaan energiaan siirtyminen, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on jo tehty.

Rehniä ajatus kiehtoo, kuten hänen haas­tat­te­lunsa ja twiittinsä kielivät.

 

EIPÄ ihme, sillä globaali uusiutuvaan energiaan siirtyminen ja sen tuomat kehi­tys­tar­peet sähkö­ver­koille, varas­toin­nille ja energian hallinnalle luovat valtavia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia euroop­pa­lai­sille yrityksille ja osaamiselle, kuten Sitran, Greenpeacen ja Demos Helsingin kutsumana Suomessa vieraillut Bloomberg New Energy Financen perustaja Michael Liebreich hiljattain teroitti.

Kansain­vä­li­sessä cleantech-kilvassa pärjäävät parhaiten ne, jotka ehtivät kehittämään ja kaupal­lis­ta­maan ener­gi­a­jär­jes­telmän muutoksen vaatimia ratkaisuja ennen muita – rohkeiden poliittisten tavoitteiden ja toimien siivittäminä.

Liebreich pitikin Rehnin harjoitusta 100 % uusiutuvan energian tule­vai­suu­desta tärkeänä, sillä se näyttää markkinoille, mikä on mahdollista ja toisaalta sen, mikä on tarpeen, jotta tällaiseen tavoitteeseen päästään.

 

JOS Suomen selvitys tehdään tosissaan ja oletuksin, jotka kestävät myös kriittisen kansain­vä­lisen tarkastelun, on pelkkä skenaariotyö jo itsessään kansain­vä­li­sesti kiinnostava. Näitä kun ei kovin moni hallitus ole vielä tehnyt.

Olennaista olisikin tarkastella niitä isoja järjes­tel­mä­tason muutoksia, jotka ovat edessä, kun siirrytään keskitetystä ja tuotan­to­läh­töi­sestä järjes­tel­mästä hajau­te­tum­paan, tuotan­to­ve­toi­sem­paan ja ketterämpään järjestelmään.

Mitä se edellyttää esimerkiksi verkkojen kehitykseltä ja hallinnalta, energian lyhyt- ja pitkä­kes­toi­selta varas­toin­nilta, kysyn­tä­jouston hyödyn­tä­mi­seltä, liikenteen sähköis­ty­mi­seltä, sähkö­mark­ki­noiden peli­sään­nöiltä ja niin edelleen.

Ja ennen kaikkea: millaista päätök­sen­tekoa vaaditaan, jotta siirtymä voidaan tehdä mahdol­li­simman kustan­nus­te­hok­kaasti ja niin, että suomalaisille cleantech-osaajille luodaan tukeva ponnah­dus­lauta kansain­vä­li­sille markkinoille.

Täysin uusiutuvaan perustuva ener­gi­a­jär­jes­telmä on haastava, mutta mahdollinen.

 

TYHJÄSTÄ työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön ei tarvitse visiointia aloittaa, sillä akateemisella puolella asiaa on jo pohdittu.

Esimerkiksi Tekesin rahoittama, LUT:n, VTT:n ja Turun yliopiston yhteinen NeoCarbon -hanke on todennut täysin uusiutuvaan energiaan perustuvan ener­gi­a­jär­jes­telmän Suomessa haastavaksi mutta mahdolliseksi ja jopa talou­del­li­sesti kannat­ta­vam­maksi kuin muut nolla­pääs­töisen ener­gi­a­jär­jes­telmän vaihtoehdot.

Toivoa sopiikin, että TEM tekee skenaa­ri­o­har­joi­tuk­sensa mahdol­li­simman avoimesti ja osal­lis­ta­vasti niin, että sekä kotimaista akateemista osaamista että käytännön toimijoiden näkemyksiä päästään hyödyntämään.

 

Kirjoittaja

Kaisa Kosonen

Kaisa Kosonen työskentelee ilmasto- ja energiavastaavana ympäristöjärjestö Greenpeacessa. Hänen kutsumuksensa on ilmastokatastrofin torjuminen. Vapaa-ajallaan Kosonen harrastaa karaokea, nauttii hyvästä ruuasta ja ystävien seurasta. Parhaillaan Kosonen on hoitovapaalla 1-v tyttärensä kanssa.

Alunperin julkaistu 3.5.2016 Suomenmaan-blogissa.

  1. Piki Koivula kommentoi:

    Ei onnistu mitenkää, jos Rehn, Sipilä tai tp Niinistö eivät laita pikaista stoppia Fennvoiman hankkeelle.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>