Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päästöt vähenivät vasta 14 %, joten lähivuosina tarvitaan paljon tekemistä.

 

Siksi onkin erityisen harmillista, että liikenteen päästöjen vähentämiskeskustelusta on tullut suurta yleisöä hämmentävää eipäs-juupas-väittelyä ja spekulaatiota vaihtoehtoisten teknologioiden yleistymisnopeudesta. Todellisuudessa tullaan tarvitsemaan aivan kaikkia keinoja ja siksi kannattaisi keskittyä kunkin vaihtoehdon konkreettiseen kehittämiseen keskinäisen kiistelyn sijasta.

 

1. Pointti: Hallituksen tavoitteena on yli kaksinkertaistaa nestemäisten biopolttoaineiden osuus 13,5 %:sta 30 %:iin ja saada liikenteeseen vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa vuoteen 2030 mennessä

Nykykeskustelulle on ominaista, että nestemäisten biopolttoaineiden kannattajat pitävät sähköautojen noin nopeaa yleistymistä epätodennäköisenä ja kalliina, ja sähköautojen kannattajat biopolttoainetavoitetta investointina energiatehottomiin dinosauruksiin. Kilpailijan mollaamisen sijasta kannattaisi kuitenkin keskittyä omaan peliin.

Nestemäisten biopolttoaineiden käytön yli kaksinkertaistaminen on todellisuudessa kova tavoite varsinkin, kun vielä ei tiedetä EU:n uusiutuvan energian direktiivin lopullisia linjauksia hyväksyttävistä raaka-aineista ja niiden jakeluvelvoitteista. Investoinnit uusiin biojalostuslaitoksiin ovat joka tapauksessa kalliita ja ne tulevat tarvitsemaan julkisia tukia ja lisäksi biojakeet nostavat polttoaineen hintaa. Hyvänä puolena on se, että bionesteet käyvät myös vanhoihin tai muunneltuihin autoihin sekä raskaaseen liikenteeseen, jopa lentokoneisiin.

Sähkökäyttöisten autojen yleistymisen nopeutuminen lähivuosina näyttää todennäköiseltä kansainvälisen kehityksen valossa, mutta haasteita on tässäkin. Tarvitaan lisää edullisten autojen tarjontaa ja latausinfrastruktuurin rakentamista. Hyvänä puolena on se, että energiatehokkaat sähköautot vähentävät myös lähipäästöjä ja melua ja luovat pohjaa älykkäälle sähköjärjestelmälle laajemminkin.

Sähkökäyttöisistä autoista Suomessa valtaosa tulee lähivuosina olemaan ladattavia hybridejä. Ne syövät siis sekä jatkuvasti puhdistuvaa sähköä että tarvittaessa biopolttoaineistuvaa nestettä. Jommankumman sijasta molempia.

 

2. Pointti: Nykykeskustelua hallitsee väittely nestemäiset biopolttoaineet vastaan sähkö, ja kolmas realistinen ja hyvä vaihtoehto eli biokaasu jää kokonaan syrjään

Biokaasuautotkin kuitenkin yleistyvät ja hallituksen tavoitteena on niiden määrän lisääminen vähintään 50 000 autoon. Valtion omistama Gasum on nykyisin pohjoismaiden suurin biokaasun valmistaja ja kaasun jakeluverkosto on laajenemassa. Edullisia kaasuautoja löytyy sekä uusina malleina että muunnoksina ja kaasuautoilu on myös edullista. Biokaasun valmistus ja käyttö edustavat myös kiertotaloutta parhaimmillaan.

 

3. Pointti: Autojen sijasta kannattaisi keskittyä puhumaan enemmän liikkumisesta ja tarvittavasta liikennesuoritteesta

Suomen tavoitteet ovat epärealistisella pohjalla, jos henkilöautoliikenteen suoritteen kasvua ei saada pysymään nollassa. Onneksi 0-kasvutavoitteen saavuttamiseen on monia keinoja, joista vain pitäisi puhua enemmän. Kaupungistuvassa Suomessa kävelyn ja kevyen liikenteen lisääntyminen tulevat entistä helpommiksi, sähköpyörät yleistyvät ja joukkoliikennepalveluja voidaan parantaa. Autojen yhteiskäyttö ja liikenne palveluna –mallien yleistyminen kannustavat uusiin järkeviin ja taloudellisiin liikkumismuotoihin.

 

3 + 1. Pointti: Keskinäistä juupas-eipäs-väittelyä vähentäisi ja keskittymistä olennaiseen helpottaisi, jos liikenteen hiilidioksidipäästöjä verotettaisiin ankarammin ja näiden verovarojen avulla tuettaisiin kaikkia hyviä uusia ratkaisuja

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 (s. 79) toteaa tämän seuraavasti: ”Liikennesektorin vähähiilikehityksen varmistamiseksi varaudutaan liikenteen hiilidioksidipäästöihin kohdistuvan taloudellisen ohjauksen vahvistamiseen jo tällä hallituskaudella.” Vähän lisää selkokielisyyttä ja varautumisen sijasta päätöksiä, niin oltaisiin oikealla tiellä.

Uudet ratkaisut luovat samalla suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja oli sitten kysymys biopolttoaineiden valmistuksesta, sähköautojen latausjärjestelmistä tai liikenne palveluna –yrityksistä.

 

Kirjoittaja

Raimo Lovio

Professori,

puheenjohtaja Lähienergialiitto

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>