Lentokenttä kreikkalaisittain – Kymmenes kulutetusta sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla

Sitra // Jukka Kajan

Ateenan kansainvälisellä lentokentällä kymmenesosa sähkönkulutuksesta on lähienergiaa omalle tontille rakennetun aurinkovoimalan myötä. Eleftherios Venezilos-lentokentän hanke on oiva esimerkki muutamasta, niin hyvästä kuin pahasta, seikasta.

 

1. Yksityisen hankkeen uskaliaisuus

Lentokentän omistajat rahoittivat 20 miljoonan voimalainvestoinnin omin avuin. Rohkeutta yksityisiin investointeihin karisuttaa usein pitkät takaisinmaksuajat, jotka eivät sovellu kvartaalipohjaiseen tulosvastuuseen. Lähienergiaa tuottavien laitteiden takaisinmaksuajat ovat kuitenkin jatkuvasti lyhenemään päin. Lisäksi hankkeita voidaan pitää markkinointi-investointeina ja infrastruktuuriin satsauksina, sillä ne  varmistavat osaltaan sähköverkon luotettavuutta.

 

2. Raskaat lupaprosessit

On nurinkurista, että voimalahankkeissa itse rakennuttaminen on ajallisesti toissijainen murhe. Vaikkakaan Eleftherios Venezilosin aurinkovoimalan puolen vuoden rakennusaika ei käy malliesimerkistä, kesti lupaprosessin läpikäyminen kolme kertaa pidempään. Epäselvät, epäsäännölliset ja pitkittyvät käsittelyprosessit madaltavat yritysten investointihalukkuutta, sillä pääoman sitominen käy kalliiksi.

 

3. Markkinointi-investointi

Lentoliikenteeseen liittyvien tahojen maine kärsii sen ympäristöhaitoista. Aurinkopaneeleilla kompensoidaan vuosittain n. 2500 lennon hiilijalanjälki [1], mikä karkean arvion mukaan on n. 2% kentän lentojen kokonaismäärästä.  Pienestä osuudesta huolimatta voimalahanke välittää positiivista viestiä ympäristötietoisuudesta. Vikaan markkinointiviestinnän osalta mentäisiin siinä, jos aurinkovoimaloiden aikaansaama kompensaatio esitettäisiin liioittelevana ja harhaanjohtavana.

 

4. Kuluttajalähdöttömyys

Uusiutuvan energian hyödyntäminen on ehdottomasti markkinointi-investointi, mutta kaikkea hyötyä ei siitä olla onnistuttu saamaan irti. Terminaalirakennuksessa on seurantataulu, jossa näytetään kunkin hetken nimellisteho ja muuta asiaankuuluvaa dataa. Ongelmana on, että ainakin yksi tauluista on sijoitettu käytävän varrelle, jota pitkin kiireiset matkustajat kulkevat liukuhihnojen kuljettamina. Lisäksi lukemat olivat diginäytöllä yksiköin, joita asiaan vihkiytymätön ei osaa suhteuttaa. Kiireessä vaikeasti hahmotettava informaatio jää sisäistämättä.

Viesti tulisi tällaisissa koko kansan paikoissa esittää suuresti, kuvin, värein, vertaillen… ”Tämän hetkisellä teholla yhden omakotitalon tarpeen tuottamiseen menee 8 tuntia, mikä tekee vuodessa yli 1000 omakotitaloa!”. Etelänlomalta palaavalle tällainen informaatio uppoaisi huomattavasti paremmin kuin megawattitunnit diginäytöllä.

 

Lähteet:
[1] 
http://www.grreporter.info/en/athens_got_biggest_airport_photovoltaic_park_world/5187

http://www.aia.gr/company-and-business/press-and-Media/press-office/press-releases/8-mwp-photovoltaic-park-at-athens-international-airport

Ajankohtaista

(c) Tekniikka&Talous

Hyviä lähienergiaehdokkaita Tekniikka&Talouden Vuoden energiateko-äänestyksessä

Tekniikka&Talous –lehden järjestämä Vuoden energiateko-kilpailu on parhaillaan käynnissä. Kilpailun raati on valinnut lukijoiden ja raatilaisten omien ehdotusten pohjalta kymmenen energiatekoa, joista voi Tekniikka&Talouden verkkopalvelussa äänestää omaa suosikkiaan elokuun loppuun asti. Ehdokkaina ovat mm. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, jolla on ollut keskeinen asema Suomen lämpöpumppumarkkinoiden luomisessa jo 20 vuoden ajan. Nuorempina lähienergian kehittäjinä ehdokkaina ovat […]