Lähienergialiitto tuo uusiutuvat energiat ihmisen lähelle

Lähienergia on paikallisesti, lähellä kuluttajia tuotettua uusiutuvaa energiaa, jonka muotoja ovat aurinkoenergia, bioenergia, maa-, ilma- ja vesilämpö, tuulivoima, vesivoima ja älykkäät energiaratkaisut. Lähienergialiitto kokoaa näiden energiaratkaisujen edistäjät yhteistyöhön näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

– Tavoitteenamme on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä suomalaisille mahdollisimman vaivatonta, puolitoista vuotta sitten perustetun Lähienergialiiton tuotantoryhmän toinen puheenjohtaja, Karoliina Auvinen täydentää ingressiä ja liiton kotisivuilta lainattua esittelytekstiä. Auvinen on yksi Sitran myötävaikutuksesta syntyneen liiton perustajajäsenistä.

Hän omaa vahvan taustan uusiutuvien energioiden tuotantoon ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen liittyvistä tehtävistä: työskentely WWF:n Green Office -järjestelmän kehittäjänä ja ilmasto-ohjelman päällikkönä sekä Sitran vihreän talouden lähiratkaisujen johtavana asiantuntijana antavat ympäristötekniikan diplomi-insinöörille kanttia sanoa, että Suomessa energian tuotantoratkaisuissa eletään yhä osin menneessä maailmassa.

– Hajautettu, uusiutuva energia ja sen käyttäjälähtöiset ratkaisut olivat työni ydin Sitrassa. Samasta asiasta on kyse Lähienergialiitossakin, mutta niin kauan kun osa päättäjistä elää 1970 – 1990 -lukujen maailmassa, on tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeitä päätöksiä mahdoton tehdä, suorapuheisena naisena tunnettu Auvinen sanoo.

– Ajattelun ja tapojen todelliseen ja laajamittaiseen muuttumiseen tarvitaan usein sukupolvenvaihdos.

 

Kirkko on yhä keskellä kylää

Suomi on Auvisen mukaan perinteinen korporaatio-yhteiskunta. Keskitettyihin ratkaisuihin nojautuva ideologia istuu hänen mielestään todella tiukassa, puhuttiinpa mistä tahansa teollisuuden tai tuotannon sektorista. Kirkko on totuttu näkemään keskellä kylää.

– Isot yritykset ja energian tuotantolaitokset, Nokia, metsä- ja paperiteollisuus ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin tukijalkoja. Muutosta ei osata nähdä, eikä meillä ole totuttu ajattelemaan, että yhtä lailla kun on luonnon biodiversiteetti, tulee olla myös tuotannon, tarjonnan ja ratkaisujen monimuotoisuus, Auvinen sanoo.

– Energiantuotannosta monimuotoisuus-ajattelu puuttuu yhä lähes tyystin.

Karoliina Auvinen myöntää, että Lähienergialiiton toiminnalleen asettamat tavoitteet ovat kovat ja tehtävä haasteellinen.

– Tuotantotyöryhmän missiona on kaataa hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä uusiutuvan energian pientuotannon kasvun tieltä, hän kuvaa johtamansa ryhmän tehtävää. Auvinen toteaa tyytyväisenä, että Lähienergialiiton toiminta on noteerattu, sillä jäseneksi ovat liittyneet käytännössä kaikki uusiutuvia energioita edustavan kentän toimijat.

– Kyse on yhteistyöstä ja yhteen hiileen puhaltamisesta, Auvinen sanoo.

– Tavoitteena on esimerkiksi sähkön pientuotannon kannattavuuden parantaminen ja lupakäytäntöjen sujuvoittaminen. Työryhmässä laaditaan parannusehdotuksia, joita viedään eteenpäin yhteistyössä ja edustustehtäviä koordinoiden, hän sanoo ja korostaa, että näin pitääkin olla.

– Kyse on myös ja ennen muuta energian demokratisoitumisesta. Kyse on siitä, miten kuluttajista tulee energian tuottajia, miten he hallinnoivat ja toimivat aktiivisina osapuolina energiamarkkinoilla. Ratkaisujen kannalta tärkeää on omata riittävän laaja näkemys; kenttää ei pidä tarkastella vain omasta kaupungista eikä edes omasta maasta, hän sanoo ja toteaa, että kyse on energiamarkkinoiden paradigmamuutoksesta.

– Tätä perinteiset toimijat ymmärrettävistä syistä jopa vastustavat, Auvinen huomauttaa ja ottaa esimerkiksi Saksan, jossa perinteisten energiayhtiöiden voittokulku on hiipunut, kun uusiutuvia energioita edustavat uudet yritykset ovat astuneet mukaan kuvaan.

 

Direktiivi voi olla innovatiivinen mahdollisuus

Karoliina Auvinen toteaa, että Suomessa lähienergian tuotantoa pidetään helposti viherpiiperryksenä ja tuottamattomana näpertelynä.

– Ei ymmärretä, että pienistä voi muodostua iso volyymi, hän sanoo ja palaa Saksaan ja siellä tehtyihin energiapoliittisiin päätöksiin.

– Voisin puhua ’energiewendesta’ koko päivän, niin uraauurtavia ratkaisuja saksalaiset ovat tehneet, hän kiittää vaikka huomauttaa, että vielä fiksumpaa olisi ollut, jos toiminnassa olleita ydinvoimaloita ei yhdellä rysäyksellä olisi ajettu alas.

– Pieni voi kuitenkin olla suurta. Se, että hiilivoiman käyttö on Saksassa lisääntynyt, ei johdu niinkään ydinvoiman alasajosta, vaan pääosin siitä, että päästökaupalla ei ole juuri lainkaan ohjausvaikutusta. Päästökauppa ei toimi, Auvinen sanoo. Hän toteaa, että hiilidioksiditonnin pitäisi asiantuntijoiden mukaan olla vähintään 40 euron tasolla, jotta sillä olisi vaikutusta.

– Nyt se on kuutisen euroa ja siitä johtuu, että Euroopassa on tendenssi polttaa kivihiiltä. Kyseessä on markkinahintapohjainen kehitys.

Karoliina Auvisen mielestä on hyvä syy kysyä, onko tehdyillä energiaratkaisuilla mitään tekemistä ilmastonmuutoksen torjumisen tai ympäristön negatiiviseen kehitykseen liittyvien kysymysten kanssa. Ovatko energiaratkaisut pelkästään poliittisia päätöksiä, jonka ehdot euro sanelee?

– Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on julkisen sektorin omistamia energiayhtiöitä, joiden investointipäätöksiä ohjaavat kaupunkien omat ilmasto-ohjelmat ja niiden asettamat tavoitteet. Lähtökohtaisesti käy usein kuitenkin niin, että markkinaehtoisesti toimivat yritykset automaattisesti ohjautuvat takaisin esimerkiksi kivihiileen. Kierrettä on vaikea katkaista niin kauan, kun kivihiili on halpaa ja päästöillä ei ole hintaa, hän sanoo. Auvisen mielestä Suomessa ilmastonmuutos on kuvioitu EU:n sanelemaksi ympäristöön liittyväksi ongelmaksi ja siihen liittyvät velvoitteet pakoksi, joka tulee mahdollisimman kustannustehokkaasti hoitaa pois alta.

– Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa direktiivit ja määräykset on nähty innovaatio- ja teollisuuspoliittisena mahdollisuutena: toimenpiteitä on ohjattu ja johdettu toisenlaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on milloinkaan päästy. Auvisen mukaan monessa maassa myös Euroopan ulkopuolella ollaan asenteissa Suomea paljon pidemmällä.

– Kävin taannoin Intiassa, ja myös siellä tuontiöljylaskun kasvun myötä on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota uusiutuvan energian ratkaisuihin. Niiden avulla parannetaan Intian omavaraisuutta ja varmistetaan energiaturvallisuutta. Auvinen huomauttaa, että energiansaannin turvaaminen on yksi, nykymaailmassa hyvin varteenotettava näkökulma. Kaikissa tilanteissa.

– Euroopan parlamentti kehottaa jäsenmaitaan pidättäytymään energiahankkeista Venäjän kanssa, mutta mitä tekee Suomi? Se tekee poliittisen päätöksen yhteistyön lisäämisestä venäläisyhtiön kanssa. Kyllä, kyllä se minun mielestäni on enemmän kuin järkyttävää, hän ihmettelee ja myöntää, että energiaratkaisut ovat aina teknisiä, taloudellisia, mutta myös poliittisia ratkaisuja.

– Turvallisuuspoliittisia ja mitä suuremmassa määrin kauppapoliittisia ratkaisuja, hän täsmentää.

– Yksi liiketoimintaan ja Suomessa tehtyihin päätöksiin liittyvä intressi tietysti on, että sähkön kulutus ja kuluttajahinnat nousevat Pietarin ympäristössä. On liiketaloudellisesti kannattavaa viedä sähköä takaisin päin, Auvinen sanoo ja ihmettelee, miltä Suomessa tehdyt päätelmät ja ratkaisut näyttävät esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisin silmin tarkasteltuina.

– Syömmekö me toimillamme EU:n uskottavuutta ja yhteistyökykyä sekä sen vaikutusta, hän kysyy.

 

Lähienergia on usein paikallista, omavaraista energiaa

Omavaraisuus on yksi Lähienergialiiton toimintatavoitteiden peruspilareista.

– Yleensä uusiutuvan energian tuotanto ja energiatehokkuus ovat paikallisia ratkaisuja, jotka edistävät omavaraisuutta, Karoliina Auvinen sanoo. Hän toteaa, että liiton asettamien toimintatavoitteiden toteutumiselle on hyvät näkymät, vaikka alan yritysten välinen kilpailu on luonnollista.

– Toisaalta, energia-ala on niin säädeltyä, ettei markkinaehtoinen kilpailu välttämättä toteudu. Olemme määritelleet Lähienergialiiton toimintaa niin, että kyse on nimenomaan kuluttajien lähellä toimitettavasta ja tuotettavasta energiasta. Puhumme älykkäästä energian käytöstä ja merkittävistä säästöistä energian kulutuksessa, hän sanoo.

Auvinen myöntää, että byrokratiaesteitä on liiton tiellä piisannut. – Osa on saatu poistettua, mutta lupa-asioiden kohdalla paikkakunnat Suomessa ovat varsin eriarvoisessa asemassa. Pääkaupunkiseudulla on linjattu, että esimerkiksi katonmyötäisesti asennettuja aurinkoenergiajärjestelmiä saa laittaa ilman lupaa. Toisaalla on kaupunkeja, joissa samaiselle asennustyölle vaaditaan toimenpidelupa, hän sanoo. Lähienergialiitto on Auvisen mukaan esittänyt päättäjille lupakäytäntöjen yhtenäistämistä.

– Pelkkä toimenpidelupa voi nostaa esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmän investointikustannuksia kolmanneksella, hän huomauttaa.

– Monet alalla toimivat sanovat, että lupavaatimus on erittäin tehokas keino karkottaa mahdolliset asiakkaat.

 

Kodin kaltaisuus kiinnostaa

Esteistä huolimatta Auvinen on vakuuttunut, että Lähienergialiiton tavoitteiden toteuttaminen on yksi keino lisätä sekä älykästä energian käyttöä että energian tuotantoon liittyvää turvallisuuden tunnetta.

– Tässä hypätään yhteisö-, kaupunki ja kylätason energiasuhteelle. Lähituotantoon liittyvä kodin kaltaisuus kiinnostaa ihmisiä, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi sosiaalisen median.

– Lähienergiaa käsittelevillä keskustelupalstoilla käy aktiivista porukkaa. Facebookin uudessa energiapolitiikkaryhmässä keskustellaan vilkkaasti, puolesta ja vastaan.

Lähienergialiitossa toimii tällä hetkellä neljä työryhmää: tuotantoryhmän lisäksi koulutus-, aurinkoenergiapolitiikka- ja markkinakehitystyöryhmät.

– Työryhmiin voi liittyä kuka tahansa ryhtymällä Suomen Lähienergialiiton jäseneksi, Karoliina Auvinen sanoo. Facebookin kaikille jäsenille avoimien tiedotus- ja keskusteluryhmien lisäksi Lähienergialiiton työryhmillä on omat sähköpostiryhmänsä. Ne kokoontuvat muutaman kerran vuodessa.

 

Teksti Hannele Koskinen

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu 10.12.2014 promaint.fi sivustolla.

Lataa haastattelu PDF-muodossa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>