Kylät energiaomavaraisiksi lähienergialla

Lähienergiaa hyödyntämällä monella kylällä on mahdollisuus päästä energiaomavaraisiksi. Samalla lähiseudun resurssien hyödyntäminen energiatuotantoon vaikuttaa kylän talouteen merkittävästi.

Näin arvioivat Vaasan Yliopiston Ari Haapanen ja Pekka Peura, jotka ovat Levón-instituuttissa yhdessä Yrkeshögskola Novian ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa kartoittanut pohjalaisten kylien energiantuotantopotentiaalia. Energiakylä-hankkeeseen valittiin neljätoista kyläaluetta, joiden valmiuksia energiaomavaraisuuteen ryhdyttiin kartoittamaan. Laskelmissa asumisen, teollisuuden ja liikenteen energian yhteenlaskettua kulutusta verrattiin tuotantopotentiaaliin, joka toteutuisi, mikäli energiakylien lähistöltä saatavat uusiutuvat energiavarat hyödynnettäisiin. Tällaisia varoja ovat jäte, tuotantoeläinten lanta ja muut jätökset, hyödyntämättä tai kesannossa oleva pelto, metsä, tuuli ja vesi sekä maa- ja ilmalämpö. Vertailun tuloksena saatiin laskettua kyläkohtainen energiatase.

Uudenkaarlepyyn Jepuan kylä on yksi energiakylä-hankkeen kohteista. Kylän arvioitu energiatase on vähintäänkin kannustava. Pelkästään tällä hetkellä hyödyntämättömien uusiutuvien energiavarojen perusteella laskettu tuotantopotentiaali riittäisi kattamaan 8GWh vaille koko kylän energiatarpeet, mukaan lukien asuminen, teollisuus, maatilat ja liikenne. Investointikustannukset kuitattuaan pieni noin 500 asukkaan kylä saavuttaisi itse tuotetun energian myötä merkittäviä säästöjä, sillä tällä hetkellä energiaa ostetaan muualta vuosittain kuuden miljoonan euron edestä.

Energiakylien energiataseet osoittavat, että eritoten pienillä maalaiskylillä on rutkasti potentiaalia energiaomavaraisuuteen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pieni asukastiheys enteilee energian suhteen yliomavaraisuutta, sillä maaseudun kyläyhteisöissä on metsäalueiden ja maatilojen myötä keskimäärin paljon uusiutuvan energian tuotantoon soveltuvia resursseja käytössään. Yliomavaraiset kylät kykenisivät oman energiatarpeensa täytettyäänkin palvelemaan myös lähiseudun asutuskeskuksia. Levón-instituutin Pekka Peura teroittaa ylijäämien olevan merkittäviä, sillä energiatase kääntyy negatiiviseksi vasta erittäin lähellä asutuskeskuksia.

Vaikka kylissä suhtautuminen uusiutuvan energian projekteihin on usein yksituumaisen innokasta, on niiden käytännön toteuttaminen äärimmäisen haastavaa. Levón-instituutin Ari Haapanen nostaa etenkin poliittisen pelikentän vielä erittäin vaikeaksi uusiutuvan energian hyödyntämisen kannalta. Haapasen mukaan projektien vastustus kumpuaa osin tietämättömyydestä, osin kykenemättömyydestä hahmottaa kokonaiskuvaa.

Kokonaiskuvan hahmottamisesta tekee haastavan vaikeus huomioida muita kuin euromääräisiä hyötyjä. Pyrkimyksistä energiaomavaraisuuteen koituu nimittäin niin yhteiskunnallisia kuin sosiaalis-taloudellisia hyötyjä. Yksi merkittävimmistä hyödyistä on hankkeiden asukkaita yhteisöllistävä vaikutus, toteaa Peura. Uusiutuvan energian hyödyntämisen ympäristöhyötyjä on myös vaikea pukea euromääräisiksi, joten niiden painoarvo jää yksilöiden aatteellisen puntaroinnin varaan. Energiaratkaisuista epäsuorasti hyötyjiä on laaja joukko, joten kaikkia positiivisia vaikutuksia on vaikea määrittää. Esimerkiksi Jepualla biokaasulaitos ratkaisee osaltaan paikallisen perunatehtaan ja teurastamon jäteongelmia vastaanottaessaan niiden perkuu- ja teurasjätteet. Toinen esimerkki epäsuorasta hyödystä on biokaasuprosessissa mädätetyn sianlietteen soveltuminen paremmin lannoitteeksi vähentäen sekä apulannan tarvetta, että hajuhaittoja.

Jotta kyläyhteisöissä toteutettavista projekteista saataisiin täysi hyöty, tulisi niiden suunnittelussa huomioida, että aikaansaadut hyödyt jäisivät paikallisille. Aluetaloudellisesti katsottuna lähitoimijoiden hyödyntäminen esimerkiksi urakointihankkeissa tarjoaisi monen kylän elinkeinoelämälle niiden kovasti tarvitseman piristysruiskeen. Näin ollen energiaomavaraisuuteen tähtäävien hankkeiden vaikutukset ulottuvat paljon yhtä toimialaa laajemmalle.

Lue lisää:
Jepuan Biokaasu Oy
Energiakylä
Lähienergialiiton aikaisempi juttu Jepuan biokaasulaitoksesta

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>