Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 3/5: Suomalaisilla on paljon halua ja kykyä oppia ja omaksua uutta energiatekniikkaa

Vapaus valita, asennuttaa ja räätälöidä omaa energiantuotantoaan on selvästi monille suomalaisille mieleen, vaikka se tarkoittaisi energiatekniikkaan perehtymistä tai hieman vaivalloisempia lämmitystapoja.

 

Olennaista on kuitenkin se, miten helppoa ja kustannustehokasta vähähiilisten energiateknologioiden ja käyttäytymismallien omaksuminen on. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen kohdalla Internetin keskustelupalstojen merkitystä pumppujen leviämisessä ei voi liiaksi korostaa (ks. tietolaatikko alla). Samaten pellettien pienpolton leviämisen todennäköisesti suurin hidaste liittyy järjestelmän työläyteen ja epävarmuuteen (Juntunen & Hyysalo, 2015).

 

Kansalaiset ovat osallistuneet myös erilaisiin haasteisiin ja tapahtumiin, joiden avulla ymmärrystä vähähiilisemmästä, energiatehokkaammasta tai energiapihimmästä asumisesta on pyritty synnyttämään

Energiansäästön alueella positiivisia tuloksia on saavutettu erilaisilla kilpailuilla ja haasteilla kuten Vattenfallin energiaperhe kisalla. Ne ovat aktivoineet osallisia merkittäviin energiankäytön vähennyksiin: 29 %-65 %:n säästöt viittaavat siihen, että säästöpotentiaalia on kosolti, mutta laajemmalle väestölle suunnatut kilpailut, joissa on väistämättä vähemmän järjestäjien huomiota per osallistuja eivät ole tuoneet vastaavia säästöjä kansainvälisellä tasolla (Darby, 2012)

 

Hiilineutraalit kunnat (HINKU)

Hiilineutraalit kunnat (HINKU) aloite on levinnyt vuosikymmenessä viidestä kunnasta 37:een (28.9.2017) ja tarjonnut tukirakenteen kuntien energiatyölle (Mattinen, 2016; Heiskanen et al. 2017; Jalas et al. 2017). HINKU kuntien ensimmäisen viiden vuoden päästövähennykset ylittivät odotukset ollen 30 %, josta suuri osa koitui merkittävistä kunnallisiin energiatuotantojärjestelmiin tehdyistä uudistuksista. HINKUn on raportoitu tuoneen uuden energiatekniikan ja energiakysymykset kansalaisille tutuiksi, sekä parantaneen, inspiroineen ja legitimoineen paitsi yksityisten yritysten niin myös kuntien investointeja uusiutuvaan energiaan. Kansalaiset liittyvät moniin kampanjoihin mukaan niin osallistujina kuin toteuttajina.

 

Kiinnostavia kansainvälisiä tuloksia on myös siitä, että oman pientuotannon käyttöönotto muuttaa kansalaisten energiankulutusta

Mekanismi on ilmeisesti se, että oman tuotantonsa kautta ihmiset tulevat tietoisemmiksi omasta energiankulutuksestaan. Kansainvälisesti on myös havaittu, että uusien kulutusvalintojen muuttuminen normaaleiksi kannustaa ihmisiä muutokseen: katolle asennetut aurinkopaneelit lisääntyvät usein kortteleittain ja HINKU kunnissa energiakävelyillä naapurustossa havaitut ratkaisut omaksutaan helpommin itselle, kuin ne joista saa vain yleistä tietoa (Jalas et al. 2017). Haastattelututkimuksissa on paljastunut myös ”omaksumispolkuja” joissa yhden uusiutuvan energiamuodon hankkiminen johtaa sen täydentämiseen toisella ja kolmannella uusiutuvalla energialähteellä (Juntunen, 2014).

Kirjoitus on osa viisiosaista blogisarjaa. Tässä kolmannessa osassa tarkastellaan suomalaisten halua ja kykyä toimia aktiivisina kuluttajina energiaratkaisuidensa suhteen. Lue tästä sarjan toinen osa: Kun pelkät valmiit energiaratkaisut eivät riitä.

 

Kirjoittaja

Professori Sampsa Hyysalo
Aalto-yliopisto

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Smart Energy Transition -hankkeen blogissa.

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>