Kiinteistöhuollon sopimusmallit tiensä päässä – tuoko digitalisaatio talonmiehet takaisin?

by

kerrostalo äly

Kiinteistöhuolto on ajan saatossa siirtynyt perinteisestä talonmiesmallista kohti isojen yritysten tarjoamia kasvottomia monialapalveluita. Samalta luukulta saa niin saunavuorot, ruohonleikkuun, lumenpoiston kuin LVI-tekniikan ylläpidonkin. Alan raaka kilpailu ja massakilpailutukset ovat johtaneet kustannustason laskuun – kustannukset ovat vajonneet ehkä liiankin alas. Alalla käytetään usein sanontaa ”asiakas on maksavinaan ja toimittaja on tekevinään”.

 

Asiakas on maksavinaan ja toimittaja on tekevinään

Hyvin toimiva kiinteistöhuolto on avain kiinteistön ja sen asukkaiden hyvinvointiin. Erityisesti monimutkaistuvien LVI-järjestelmien käyttö vaatii nykyisin jo erityistä ammattitaitoa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöillä vaikutetaan ratkaisevasti niin asukkaiden kokemiin sisäolosuhteisiin kuin kiinteistön energiankulutukseenkin. Puutteellisesti huollettu tai säädetty LVI-järjestelmä saattaa maksaa tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin per vuosi. Samalla asukkaat kärsivät heikosta sisäilman laadusta.

 

Hyvin toimivalla kiinteistöhuollolla kiinteistö, asukkaat ja lompakko kiittävät

Monet kiinteistönomistajat ovat alkaneet jo kiinnittää asiaan entistä enemmän huomiota. Vaihtoehtoiskustannusten huomioinnin jälkeen on usein kannattavampaa maksaa kiinteistöhuollosta selvästi aiempaa enemmän – ja myös vaatia aiempaa enemmän. Tämä edellyttää usein nykyisestä poikkeavia palkitsemismalleja ja monet ovatkin eriyttäneet mm. erityistä ammattitaitoa vaativat LVI-järjestelmien huolto- ja ylläpitotehtävät omaksi sopimuksekseen.

Joustavammat sopimusmallit mahdollistavat myös paluun takaisin vanhaan hyvään talonmiesaikaan. Joiltakin kiinteistöhuoltoyrityksiltä saa jo nyt erilaisia aluehuolto- ja talonmiespohjaisia sopimuksia. Kun kiinteistöhuollon henkilöillä on muutamat nimetyt kohteet, oppivat he tuntemaan juuri omien talojen haastavatkin LVI-järjestelmät ja samalla myös asukkaat. Huoltohenkilöiden asenne ja ammattiylpeys ovat ratkaisevassa roolissa kiinteistöjen energiatehokkaan ylläpidon ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta.

Henkilökohtaisempi ote parantaa edellytyksiä hoitaa kiinteistön ja sen asukkaiden ongelmia entistä paremmin. Sisäolosuhteiden ongelmia saatetaan yhdessä miettiä pykälää pidemmälle ja lähes aina onkin löydettävissä jokin edullisempi ratkaisu kuin se helpoin ja ensimmäisenä mieleen tuleva ”säätökäyrän nosto”.

 

Mittatieto + personoitu kiinteistöhuolto = rajattomat mahdollisuudet

Pelkkä asenne ei aina kuitenkaan riitä, vaan päivittäisissä ongelmanselvityksissä puhdas data on usein välttämätöntä. Edistyksellisimmät kiinteistönylläpitojärjestelmät tuottavat jatkuvaa mittatietoa niin asuntojen sisälämpötiloista, kosteuksista, kuin lämmönjakohuoneenkin prosessiparametreista. Näiden mittatietojen hyödyntäminen ja yhdistäminen huoltohenkilöiden henkilökohtaiseen kohdetuntemukseen tuottaa usein yllättäviä johtopäätöksiä – sellaisia joiden asukkaat ja kiinteistönomistaja olisi toivoneet löytyneen jo kauan sitten.

Toinen ei kuitenkaan selviä ilman toista. Mittatiedon sisältämä potentiaali jää hyödyntämättä, jos sitä ei haluta hyödyntää. Samaten fiksu kiinteistöhuoltokin saattaa muuttua kustannuksiltaan äkkiä mahdottomaksi yhtälöksi, jos kiinteistönylläpitojärjestelmistä ei ole apua. Parhaimmillaan päästään kuitenkin ennen näkemättömiin tuloksiin. Kiinteistö voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin, asukkailla on hyvä olla ja energiaakin säästyy.

Edustamani yrityksen Leanheat-järjestelmä jatkuvine mittauksineen ja tekoälypohjaisine hälytyksineen mahdollistaa fiksun kiinteistöjen ylläpidon. Järjestelmän paras kaveri on kuitenkin yleisen digitaalisen kehityksen kanssa yhteensopivat huoltosopimukset ja ammatistaan ylpeä tekninen huolto!

 

Kirjoittaja:

Lassi Viitala
Leanheat

 

Julkaistu alunperin Leanheat blogissa.

Ajankohtaista

Lajittelu kiertotalous

Gasum ja Oulun Energia suunnittelevat uuden biokaasulaitoksen rakentamista Ouluun – sekajätteen joukkoon päätyvä biohajoava jäte biokaasuksi

Oulun Energia ja Gasum suunnittelevat yhteistyössä biokaasulaitoksen rakentamista Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen yhteyteen. Laitos käyttäisi raaka-aineena yhdyskuntien sekajätteen joukossa olevaa biohajoavaa materiaalia ja tuottaisi biokaasua liikenteen polttoaineeksi.   Gasumin suunnitelmissa on rakentaa nesteytettyä biokaasua (LBG) tuottava biokaasulaitos Oulun Laanilaan. Laitos olisi Suomen toinen nesteytetyn biokaasuntuotantolaitos. Oulun Energia suunnittelee Laanilan biokaasulaitoksen yhteishankkeessa investointia jätteen käsittelylaitteistoon, jolla […]