Kertovatko kärkihankkeet jotain Suomen Cleantech-tulevaisuudesta?

Miltä tuntuisi kerätä kasaan viiden miljoonan projekti, josta valtio maksaisi melkein puolet? Jotkut pääsevät sen kohta kokemaan.

Suomen valtio on päättänyt jakaa energia-alan edistämiseen 100 miljoonaa euroa tukea seuraavan parin vuoden aikana [1]. Verrattuna vaikkapa tähän saakka maksettuihin tuulivoimatukiin (242 miljoonaa euroa [2]) tuo on ihan mukava summa. Cleantech on tärkeässä roolissa hallituksen tavoitelistalla.

Hakemukset on nyt jätetty ja julkistettu Työ- ja Elinkeinoministeriön sivuilla. Rahat jaetaan parhaille hakemuksille ensi vuoden alussa. Silloin on tarjolla myös uusi hakukierros, jos et nyt ehtinyt mukaan.

Millaiset hankkeet tämän potin sitten saavat? Näin TEM kuvailee tavoitteitaan.

”Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. ” Noita tavoitteita voi muistella TEM:n Energia- ja ilmastotavoitteiden sivuilta [3]. Lähinnä siellä puhutaan hiilen ja öljyn alasajosta sekä biopolttoaineista.

Varsinaisia vaatimuksia valtion tuelle ovat:

  • investoinnin on oltava suuruudeltaan yli 5 miljoonaa euroa.

Lisäksi sen on liityttävä joko

  • liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon;
  • tai sen on oltava uuden energiateknologian kokeiluhanke, joka edistää sähkön- tai lämmön- taikka niiden yhteistuotantoa uusiutuvalla energialla
  • tai se edistää muun energiateknologian kaupallista käyttöönottoa.

Varsinkin viimeinen kohta jättää investoijille vapaat kädet, vaikka valtiovalta tässä hieman vihjailee haluamaansa suuntaa nostamalla biopolttoaineet erikseen esille.

 

No minkälaisia hakemuksia laariin satoi?

Ainakin niitä tuli mukava määrä – 54 kappaletta. Suomalaiset ovat innokkaita yrittämään ja Cleantech kerää luullakseni hyvin rahoittajien kiinnostusta. Kaiken kaikkiaan hakemusten kokonaisbudjetti on noin 3,4 miljardia euroa.

Tässä pientä analyysiä hakemuksista. Kaikki tieto on vapaasti saatavilla TEM:n sivuilta [4]. Linkki Excel-taulukkoon, johon kokosin datan, löytyy tämän blogin lopusta. Saat käyttää sitä vapaasti.

Jaoin hankkeet maakunnittain. Minusta on mielenkiintoista nähdä, missä päin Suomea energiateknologian kärkihankkeita innokkaimmin ajetaan!

 

Energiakarkihankkeiden-kokonaisbudjetti-e1458776829420

 

Kuten kuvasta näkyy, euromääräisesti eniten energiakärkikahinoihin halutaan Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Mielenkiintoista on Uusimaan melko maltillinen pilari, samoin kuin Lapin valtava tolppa.

 

Keskimaarainen-hankekoko-energiahanke-e1458776923898

 

Jos tarkastellaan keskimääräistä hankekokoa, Kainuu nousee taistelemaan kärkisijoista. Kemin hankkeen lisäksi vain Kristiinankaupunkiin suunnitteilla oleva biojalostamohanke on kustannusarvioltaan yli 200 miljoonaa euroa.

Lappiin on toki vireillä muitakin projekteja, mutta ne ovat melko ”pieniä”. Vain kymmenen – parin kymmenen miljoonan hankkeita.

Viidestä suurimmasta projektista kaksi on Pohjanmaalla, yksi Pohjois-Pohjanmaalla, yksi Lahden nurkilla ja tosiaan se suurin gigaprojekti on Kemissä.

 

Hankkeiden-lukumaara-energiakarkihanke-e1458776970954

 

Hankkeet ovat siis määrällisesti jakautuneet paljon tasaisemmin kuin kokonaisuutta vain kustannusten pohjalta arvioiden voisi luulla. Kun joka tapauksessa kyse on miljoonien eurojen projekteista, näyttäisi energia-alan innovointi kytevän vähän joka puolella Suomea. Eri asia toki on, mitkä projektit lopulta rahoitetaan.

Entäpä mihin teknologiaan suomalaiset uskovat tulevaisuuden nojaavan? Miten saavutetaan vuoden 2030 tavoitteet, eli muun muassa kivihiilestä luopuminen ja puhtaampi liikenne? Vastaus on hyvin selkeä.

 

Cleantech-investointikohteet

 

Erotin bioenergian ja biotalouden toisistaan siitä syystä, että minusta puun polttaminen ei sinänsä ole sitä uutta ja innovatiivista vihreän kullan Nokiaa, jota moni biotaloudesta odottaa. Muu-kategoriassa on muun muassa yksi vedyn tuotantoon tähtäävä laitos ja useampi projekti, joiden projektikuvauksesta ei selviä varsinainen projektin sisältö.

 

Oletko mukana ensi vuoden hakukierroksella? Aloita tänään.

Kun tuota edeltävää kuvaajaa katsoo, kannattaa muistaa, että koko 3,4 miljardin kustannusarviosta vajaa kolmannes on Kemin hanketta. Silti biotalous on kirkkaasti kärkisijalla. Se oli toki rivien välistä luettuna myös valtiovallan tarkoitus. Haun voinee siis sanoa onnistuneen hyvin.

Ensi vuoden alkupuolella nähdään, millainen maantieteellinen ja teknologinen soppa Suomen energiakärkihankkeista leivotaan.

Suosittelen alkamaan jo keräämään projektia kasaan ensi vuoden rahoituskierrosta varten!

 

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

Lähteet

[1] https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=120195

[2] https://tuotantotuki.emvi.fi/Summary (viitattu 24.3.2016)

[3] https://www.tem.fi/ajankohtaista/vireilla/karkihankkeet_ja_ohjelmat/

[4] https://www.tem.fi/files/44922/Investointitukihakemukset

Linkki Excel-tiedostoon. Olepa hyvä.

 

Alunperin julkaistu 24.3.2016 Tuomas Vanhanen -blogissa

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>