Lähienergialiiton askelmerkit Sipilän hallitukselle

1.6.2015

Vauhtia puhtaan energian kasvuun

Maailmalla on käynnissä energiamurros. Uuden energiateknologian kasvavilla markkinoilla nopeat syövät hitaat. Kilpailussa menestymistä edistävät kotimarkkinat, jotka palkitsevat innovointia, investointeja ja kaupallistamista. Suomessa näin ei vielä ole.

 

Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -osassa asetetaan kiitettävällä tavalla tavoitteeksi, että Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana mm. korvaamalla fossiilista tuontienergiaa uusiutuvalla kotimaisella energialla. Lisäksi Hiiletön, puhdas ja uusiutuva energia -kärkihankkeessa asetetaan tavoitteet kivihiilestä luopumiseksi, öljyntuonnin puolittamiseksi sekä uusiutuvan energian osuuden yli 50 prosenttiin nostamiseksi 2020-luvulla. Hallituksen ohjelmassa uusiutuvan energian yleistymisen kannalta myönteisiä ja kannatettavia ehdotuksia ovat:

  • puuenergian ja biokaasun käytön lisääminen
  • fossiilisten polttoaineiden verotuksen korottaminen lämmityksessä, työkoneissa sekä sähkön ja lämmön yhdistetyssä tuotannossa
  • hiilidioksidiperusteisen ajoneuvoveron porrastuksen jyrkentäminen
  • maankäyttö- ja rakennuslain korjaukset sekä lupaprosessien nopeuttaminen

 

Lähienergialiitto ehdottaa hallitusohjelman ja kärkihankkeen toimeenpanoon seuraavia lisäyksiä, parannuksia ja toimenpiteitä, jotta konkreettisten investointien liikkeellelähtö sekä cleantech-alan liiketoiminnan kasvu voidaan varmistaa:

 

1. Energiatehokkuuden sisällyttäminen kärkihankkeen yhdeksi painopistealueeksi. Hallituksen tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa ilman energiatehokkuuteen panostamista. Energiatehokkuuden parantamisessa rakennuksissa, liikenteessä ja teollisissa prosesseissa on miljoonien eurojen kannattava investointipotentiaali. Energiatehokkuus on Suomen cleantech-teollisuuden vahvin alue ja kotimarkkinoilla tehdyt ratkaisut edistävät alan vientiliiketoimintaa. Energiatehokkuuden parantamiselle on suositeltavaa asettaa oma tavoite ja konkreettisia ohjauskeinoja.

 

2. Kärkihankkeen lähtökohdaksi asiakaslähtöisyys, teknologianeutraalius sekä kaikki uusiutuvan energian tuotantomuodot. Kasvuohjelman tavoitteena tulisi olla hajautetun uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, ravinnekierron ja älykkäiden energiajärjestelmien käyttöönoton ja investointien edistäminen. Suomen kunnianhimoiset uusiutuvan energian tavoitteet voidaan saavuttaa vain soveltamalla kaikkia nopeasti kehittyviä energiateknologioita. Nyt kärkihanke asettaa konkreettisia tavoitteita puuenergian (erityisesti nestemäisten biopolttoaineiden osalta) ja painottaa hyvin biokaasun merkitystä. Yksittäisten teknologioiden sijasta useimmat ratkaisut perustuvat kuitenkin nykyisin hybridiratkaisuihin eli monen energiateknologian rinnakkaiseen käyttöön. Lähienergialiiton näkemyksen mukaan konkreettisia tavoitteita olisi hyvä asettaa myös lämpöpumpuille, tuulivoimalle, aurinkoenergialle ja pienvesivoimalle sekä niistä koostuville hybridiratkaisuille. Tuuli-, aurinko- ja lämpöpumpputeknologiat lisääntyvät globaalisti erittäin nopeasti ja siksi on tärkeää, että suomalaiset yritykset pääsisivät mukaan kasvaville markkinoille hyvin kehittyvien kotimarkkinoiden pohjalta.

 

3. Käynnistetään lähienergian pilotti- ja kokeiluohjelma, jossa uusia hybridi- ja älykkäitä energiaratkaisuja voidaan demonstroida korjausrakentamisessa, maatiloilla, asuinalueilla ja kaukolämpöverkoissa. Kokeiluissa on tärkeää sallia säädöksistä poikkeaminen. Nykyinen lainsäädäntö estää esimerkiksi maatilojen toimimisen varavoiman tuottajana naapurustolle sähköverkon vikatilanteissa tai taloyhtiöiden/asukasosuuskuntien uusiutuvan sähkön yhteistuotannon.

 

Edellisiä yleisnäkökohtia täsmentäen Lähienergialiitto ehdottaa seuraavia konkreettisia ohjauskeinoja investointien edistämiseksi:

Yritys- ja kuntasektorilla

Työ- ja elinkeinoministeriön energiatuen määrärahojen korottaminen sekä tukipäätösten ennakoitavuuden parantaminen.

Uusiutuvan energian uuden tukijärjestelmän käyttöönotto mahdollisimman pian. Syöttötariffin tuulivoimakiintiön alentaminen tasolta 2500 MW tasolle 2000 MW uhkaa lamauttaa tuulivoimarakentamisen ja haavoittaa Suomen mainetta investointi- ja sijoituskohteena. Uuden tukijärjestelmän valmistelu pitää käynnistää välittömästi niin, että uusi markkinaehtoisempi kannustinjärjestelmä tulee voimaan ennen nykyisen tukikiintiön täyttymistä. Näin voidaan turvata nykyisten tuulivoimahankkeiden kehityksen jatkuminen ja uusien investointien saaminen Suomeen tulevaisuudessakin, mikä on edellytys taloudellisen taantuman selättämiselle. Uuden kannustinjärjestelmän tulee varmistaa sekä teollisen että hajautetun mittakaavan uusiutuvan energian investointien kannattavuus ja kotimaisen tuotantokapasiteetin kasvu suhteessa vanhojen hiilivoimaloiden alasajoon. Kannustinjärjestelmän taloudellisen edullisuuden lisäksi kriteereinä tulisi olla:
1) teknologioiden asiakas- ja käyttäjälähtöinen soveltaminen ja kaupallistaminen erilaisiin käyttötarpeisiin,
2) Suomen investointiympäristön ennustettavuus ja sijoittajariskin vähentäminen sekä
3) kansalaisten taloudellisen osallisuuden ja paikallisen hyväksyttävyyden parantaminen.
Kaikkien uusiutuvan energian muotojen tulisi olla tukijärjestelmän piirissä teknologianeutraaliuden periaatteen mukaisesti.

– Lähienergialiitto tukee ehdotusta yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon suuntaamista vähäpäästöisemmäksi hiilidioksidiveron alennuksen poistamisella. Mitä vähemmän fossiilisia energiamuotoja tuetaan, sitä vähemmän uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat tukea. Kaukolämpöverkoissa voidaan nykyistä enemmän hyödyntää hukkalämpöä, aurinkolämpöä sekä lämpöpumppuratkaisuja. Lämmön pientuotannon kuukausikohtainen netotus olisi hyvä keino edistää kuluttajien ja pk-yritysten uusiutuvan energian investointeja kaukolämpöverkon alueella. Demonstraatiohankkeet ovat myös tärkeitä kaukolämpöverkkojen kehittämiseksi.

Julkiselle sektorille asetetaan velvoitteeksi/tulostavoitteeksi toteuttaa yli 5 %:n korkotuoton energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian investoinnit. Satojen miljoonien eurojen kannattavan säästöpotentiaalin kääntäminen konkreettisiksi investoinneiksi parantaa rakennusten sisäilman, kuntoa ja arvoa.

 

Kotitalouksissa ja taloyhtiöissä

– Hallitusohjelmassa kotitalousvähennyksen korvausasteen korottaminen on kannatettava toimenpide. Kotitalousvähennys sopisi energiaremonttien kannustimeksi. Nyt vähennystä saa vain asennus- ja remontointityön osalta. Kotitalousvähennystä on suositeltavaa korottaa ja laajentaa rakennusten energialukua parantavien energiasuunnitelmien teettämiseen sekä itse laitteisiin. Myös asunto-osakeyhtiöiden asukkaat tulisi ottaa kotitalousvähennyksen piiriin taloyhtiön energiainvestointien osakekohtaisen jyvityksen kautta. Tämä lisäisi kansalaisten tasa-arvoista kohtelua ja aktivoisi taloyhtiöitä energiaremontteihin. Kuluttajien alkupääoman tarpeen ja byrokratian pienentämiseksi kotitalousvähennyksen myöntämismalli kannattaisi muuttaa samanlaiseksi kuin Ruotsissa, jossa yritys voi tilittää vähennyksen asukkaiden sijaan.

Lisäksi tulisi ARA:n energia-avustus palauttaa käyttöön jatkuvan ympärivuotisen haun periaatteella. Tukiosuus voisi olla esimerkiksi 20%, jolloin valtion ALV-tulot (24%) ylittää tukitason ja valtion saa enemmän ALV-tuloja kuin avustuksina menettää. Kokonaistaloudellisesti valtio hyötyy, kun investoinnit lisääntyvät ja työllisyys elpyy.

Lämmitysöljyn veron nosto hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Ruotsissa polttoöljyn veroalennus (alempi veroluokka) poistettiin noin 20 vuotta sitten. Sen jälkeen Ruotsissa on lähes 300 000 öljykattilaa vaihdettu maalämpö-, bioenergia- ja aurinkoenergiajärjestelmiin. Suomessa on edelleen yli 200 000 öljykattilaa. Lisäksi kuluttajien sähköveron nosto parantaisi energiansäästö- tai uusien lämpöinvestointien kannattavuutta. Suomessa on edelleen yli 500 000 sähkölämmityskohdetta. Energiaköyhyyden torjumiseksi valtio voi tarjota vähävaraisille sähkö- ja öljylämmittäjille pitkäaikaista valtion takaamaa pienikorkoista remonttilainaa. Maksuerien vastatessa säästöjä vähävaraisten juoksevat energiakustannukset eivät nouse lainkaan.

Lähienergian lupabyrokratian vähentäminen, sujuvoittaminen ja kansallinen yhtenäistäminen. Nyt lupakäytännöt perustuvat yksittäisten viranomaisten subjektiivisiin käsittelytapoihin ja vaihtelevat merkittävästi kunnasta toiseen. Rakennusten julkisivun ja katteen myötäiset lähienergiaratkaisut (ilmalämpöpumput, aurinkoenergia yms.) kannattaa kustannusvastaavuuden perusteella vapauttaa luvista kokonaan muissa kuin suojelluissa rakennuksissa tai rakennushistoriallisilla alueilla. Rakennuksen muodosta poikkeavat tai erilliset lähienergiaratkaisut (maalämpöjärjestelmät, biokonttivoimalat, pienvesi- ja -tuulivoimalat jne.) tulisi linjata yksiselitteisesti ilmoitusmenettelyn ja toimenpidelupien piiriin.

– Varmistetaan tuntinetotuksen toteutuminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuntinetotuksella voidaan mahdollistaa sähkön pientuottajien tasa-arvoinen asema sähkömarkkinoilla. Nyt verkkoyhtiöiden keskenään erilaisista sähkönmittauskäytännöistä johtuen kiinteistöjen omaa tuotantoa hyvitetään ja laskutetaan eri tavoin johtaen siihen, että kuluttajien tismalleen samanlaisesta sähköntuotantojärjestelmistä saama taloudellinen hyöty vaihtelee verkkoyhtiöittäin. Tuntinetotuksen lisäksi otetaan käyttöön vuorokauden tai kuukauden sisäisen kulutuksen ja tuotannon kattava netotus pientuotannon taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi kuluttajille. Useissa EU-maissa on jo nyt käytössä erilaisia netotuskäytäntöjä, joiden pohjalta voitaisiin kehittää toimiva suomalainen malli.

 

Liikennesektorilla

– Lähienergialiitto kannattaa hallitusohjelmaan sisältyvää tavoitetta suosia pienipäästöisiä autoja hiilidioksidiperusteisen ajoneuvoveron jyrkentämisen kautta. Toimenpiteen nopealla toteuttamisella suunnataan autovalintoja jo lyhyellä aikavälillä.

– Hallituksen ohjelmassa korostuvat vahvasti nestemäiset biopolttoaineet. Teknologianeutraaliuden takia on tärkeää, että hallituksen toimenpiteet kattavat kaikki vaihtoehtoiset käyttövoimat (biokaasu, sähkö, biopolttoaineet). Sähköautoalan edistäminen lisää liikenteen energiatehokkuutta ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Biokaasuautoalan edistämiseksi voitaisiin esimerkiksi valtatieverkostoon kytkeytyville kunnille antaa kaasuajoneuvojen tankkausasemien kaavoitus- ja rakentamisvelvoite sekä siihen valtion investointitukea.

– Julkiselle sektorille voidaan asettaa tavoitteeksi siirtyminen julkisessa liikenteessä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin vuoteen 2025 mennessä.

 

Yhteenveto

Suomen Lähienergialiiton mielestä Suomi tarvitsee konkreettisiin investointeihin kannustavaa elinkeino- ja energiapolitiikkaa. Uusien energiateknologioiden markkinaosuudet kasvavat nopeasti ja investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen kasvavat. Investointien lisääminen kotimarkkinoilla luo cleantech-vientiyrityksille kansainvälisessä kilpailussa tarvittavia referenssejä. Konkreettisilla uusiutuvan energian ja energian älykästä käyttöä edistävillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa positiivisesti ympäristöön sekä Suomen vaihtotaseeseen, työllisyyteen ja cleantech-alan kasvuun. Suomessa on tärkeää ottaa pitkän aikavälin suunta kohti kokonaan uusiutuvalla energialla toimivaa, energiatehokasta ja älykästä energiajärjestelmää.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Raimo Lovio, puh. 040 3538242, raimo.lovio(at)aalto.fi
Toiminnanjohtaja Karoliina Auvinen, puh. 050 462 4727, karoliina(at)lahienergia.org

 

Suomen Lähienergialiitto ry

Lähienergialiitto on uusiutuvaa energiaa ja energian älykästä käyttöä edustavien yhdistysten, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Lähienergialiiton yhdistysjäseniä ovat mm. Aurinkoteknillinen yhdistys ATY, Pienvesivoimayhdistys, Suomen Biokaasuyhdistys, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU, Suomen Tuulivoimayhdistys STY sekä Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>