Lähienergialiiton lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta YM5/600/2016

12.5.2016

Suomen Lähienergialiitto kiittää Ympäristöministeriötä lausuntopyynnöstä lain asetusluonnosten ja hallituksen esityksen sisältöön.

Asetusluonnoksissa on kiitettävästi huomioitu rakennusten laatua parantavia sekä rakennusten käyttöön liittyviä tekijöitä. Lähienergialiitto kannattaa hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisestä ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Lausuntomme puuttuu niihin esitys- ja asetusluonnoksen kohtiin, joiden näemme jarruttavan näihin tavoitteisiin pääsyä.

Esitys- ja asetusluonnosten merkittävimmät puutteet ovat:

  • Uusiutuvien energiamuotojen asema ei parane.
  • Asuinrakennusten energiatehokkuus ei kiristy merkittävästi.
  • Lähes nollaenergiarakennus jää vaille tarkkaa määrittelyä.
  • Taseraja ei salli kiinteistöryhmien yhteisten energiatuotantoratkaisujen tuottamaa energiaa.
  • Kaikkea itse tuotettua uusiutuvaa energiaa ei voi hyväksilukea E-luvussa.

 

Energiatehokkuutta koskevat asetusluonnokset

Ilmanvaihto ja tiloissa tuotettu omavaraisenergia

Pidämme varaavien tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen tuottaman omavaraisenergian kasvattamista tervetulleena muutoksena, samoin ilmanvaihtoon liittyviä kiristyksiä ominaissähkötehon ja lämmöntalteenoton suhteen. Toivoisimme kuitenkin myös ulkoilman etulämmitysjärjestelmien sekä myös rakennusvaipan ulkopuolella sijaitsevien kanavien lämpöhäviöiden huomioimista energialaskennassa.

 

Energiamuotokertoimet

Vuonna 2012 laskentaan mukaan tulleet energiamuotokertoimet perusteltiin tieteellisesti ja poliittisesti. Ne mm. korreloivat todellisia energiantuotannon primäärienergiakertoimia. Ehdotetuille noin 30 % lievemmille sähkön, kaukolämmön ja kaukokylmän energiamuotokertoimille ei vielä annettu luonnosten yhteydessä perusteluja. Lähienergialiiton mielestä kertoimien muuttaminen ennakoivasti tai ilman todennettuja muutoksia ei ole kannatettavaa, ja vaikeuttaa turhaan esimerkiksi energiatodistusten keskinäistä vertailua. Sähkö on hyvin arvokas energiamuoto ja sen säästökeinoja tulisi esimerkiksi Ruotsin tavoin yhä selkeästi ohjata energiamuotokertoimen avulla.

Kaukolämmölle on luonnoksissa annettu sama energiamuotokerroin (0,5) kuin uusiutuville polttoaineille (0,5). Kaukolämmön ympäristövaikutukset vaihtelevat kuitenkin merkittävästi laitoskohtaisesti. Jotta energiamuotokertoimet ohjaisivat valintoja kohti kestävämpää energiantuotantoa, ehdotamme vaihtoehtoisesti, että jokaiselle kaukolämpöverkolle tulisi käyttöön oma paikallinen energiamuotokerroin. Tällöin esimerkiksi aurinko- ja bioenergialla tai lämpöpumpuilla tuotettu kaukolämpö saisi paremman kertoimen kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat.

Koska uusiutuvien polttoaineiden energiamuotokerroin pidettiin luonnoksissa samana, on biopolttoaineita hyödyntävien rakennusten energiatehokkuusvaatimus kiristymässä noin 20% enemmän kuin muiden rakennusten tapauksessa. Pidämme tätä ristiriitaisena lakimuutoksen tavoitteisiin nähden.

Energiamuoto Nykyinen kerroin Uusi kerroin
Sähkö 1,70 1,20
Kaukolämpö 0,70 0,50
Kaukojäähdytys 0,40 0,28
Fossiiliset polttoaineet 1,00 1,00
Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50 0,50

 

E-luvun raja-arvot

Suurin osa rakennuksista on asuinrakennuksia, ja niistä valtaosa pientaloja. Todellinen muutos asuinrakennusten energiatehokkuuteen jää hyvin pieneksi, energiamuotokertoimien muutosten takia. Pientalojen kokonaisenergiavaatimus pysyi käytännössä samana (kiristys sähkö- ja kaukolämmitteisissä rakennuksissa 3-4 %). Hallituksen esitysluonnos tuo esille, että vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa energiatehokkuuden parantaminen on kustannusoptimaalisinta 7%:n kiristyksellä vuoden 2012 tasoon nähden. Tämän jälkeen tekniikka on edistynyt, ja energiatehokkaan rakentamisen keinot ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmien hinta putosi kansainvälisesti n. 50 % vuosien 2008-2014 aikana. Uudet asuinrakennusten raja-arvot on helppo saavuttaa jopa ilman erityistä energiatehokkuuden huomioimista, käyttäen nykyhetken tyypillisiä talotekniikka- ja rakenneratkaisuja. E-luvun raja-arvojen tulee olla siis matalampia, jotta energiatehokkuuden todellinen muutos olisi merkittävä, ja kuvastaisi lakimuutoksen tavoitteita. Lisäksi käyttötarkoitusluokan 1f rakennusten ulkopuolisten johtojen lämpövuodot tulee ottaa energialaskennassa huomioon täysipainoisesti, ilman 5 %:n huojennusta E-luvun raja-arvossa.

kuva1

Asetusluonnosten todellinen muutos asuinrakennusten energiatehokkuuteen. (kaukolämpö & sähkö)

E-luvun raja-arvo Käytetyt Energiamuodot Energiamuoto- kertoimet,  (keskiarvo) Sallittu energiankulutus MUUTOS
2012 2017 Kaukolämpö Sähkö 2012 2017 2012 2017
Erillistalo 100 m2 204 140 50 % 50 % 1.2 0.85 170 165 -3 %
Erillistalo 200 m2 159 108 50 % 50 % 1.2 0.85 133 127 -4 %
Rivi- ja ketjutalo 150 105 50 % 50 % 1.2 0.85 125 124 -1 %
Asuinkerrostalo 130 82 50 % 50 % 1.2 0.85 108 96 -11 %

Lähes nollaenergiarakennuksen määrittely

Pidämme huolestuttavana sitä, että lähes nollaenergiarakennuksiksi kutsutaan rakennuksia, jotka todellisuudessa vastaavat enemmän matalaenergiarakennuksia. Mielestämme lähes nollaenergiarakennukselle tulisi määrittää oma direktiiviä vastaava vaatimustasonsa vaikka sitä ei otettaisi heti uudisrakennusten vaatimustasoksi. Direktiivin mukaan lähes nollaenergiarakennuksen energiantarve on liki olematon tai erittäin vähäinen, ja osa energiantarpeesta katetaan uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian käyttö on siis osa lähes nollaenergiarakennuksen määritelmää, mutta tällä hetkellä sille ei kuitenkaan ole Suomessa määritelty vähimmäisvaatimusta. Uusiutuvan energian osuus voitaisiin määritellä esimerkiksi prosentuaalisen vähimmäistavoitteen avulla. Energiatodistuksen avulla lähes nollaenergiarakennuksen vaatimustasona voitaisiin pitää energiatodistuksen A-luokkaa. Nollaenergiatermiä todellisuudessa vastaava määritelmä selkeyttää keskustelua, rakennusten keskinäistä vertailua, sekä edistää siirtymistä kohti aitoa nollaenergiatasoa. Näin ala voi myös hyvissä ajoin ennakoida tulevaa.

kuva2

Miten rakennamme ja remontoimme nyt vaikuttaa merkittävästi vuoden 2050 rakennuskantaamme, jolloin ilmastotieteen mukaan rakennusten pitäisi viimeistään olla hiilineutraaleja. Kaipaamme rakennuksille pitkän aikavälin kansallista suunnitelmaa, jota kiristyvät energiamääräykset aina ennakoitavasti seuraisivat.

 

Älykkään energian käytön ratkaisut

Asetusluonnos ei ota riittävästi huomioon älykkäitä taloteknisiä ohjausjärjestelmiä, kuten lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukaista ja automaattista ohjausta. Älykkäiden järjestelmien energiaa säästävä vaikutus on niin merkittävä, että se pitää huomioida paremmin energialaskennassa. Energian käytön hallinta on kustannustehokas energiatehokkuuden keino, jonka huomiotta jättäminen jarruttaa vastaavien ratkaisujen yleistymistä ja kehittymistä.

 

Kannanotot hallituksen esitykseen

Taseraja

RES-direktiivin mukaan rakennusten mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon tulee kannustaa asianmukaisilla toimenpiteillä, ja energiatehokkuusdirektiivi edellyttää parantamaan paikallisten ja alueellisten lämmöntuotantomarkkinoiden kehittämismahdollisuuksia. Suomen siirtyminen kustannustehokkaasti päästöttömään ja puhtaaseen energiaan on lisäksi hallituksen kärkihankkeita. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan nykyistä rajoitteellista taserajaa ei kuitenkaan olla muuttamassa. Taseraja kaipaa uudistusta, koska se ei nykyisellään huomioi kiinteistöryppäiden yhteisen tai alueellisten energiatuotantoratkaisujen tuottamaa energiaa. Yhteinen energiantuotanto on monesti järkevin vaihtoehto sekä teknisesti että taloudellisesti. On myös huomioitava, että oman energian tuottaminen ei aina ole mahdollista kiinteistön omalla tontilla. Sähkömarkkinalain sekä uudistuvien rakentamismääräysten tulisi edistää kustannustehokkuuden ja ilmastonäkökulmien takia uusiutuvan energian ratkaisuja tasapuolisesti.

 

Ulos vietävän energian hyväksilukeminen

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan on katsottu, että energiatehokkuusvaatimuksiin ei pitäisi vaikuttaa rakennuksen kyky tuottaa energiaa yli sen oman tarpeen. Lähienergialiiton mielestä itse tuotetun energian (sähkö-, lämpö- tai viilennysenergia) ulos vienti, eli syöttäminen verkkoon, tulee ottaa mukaan E-lukuun ostettavan energian rinnalle, sillä rakennusten energiajärjestelmät ovat jatkossa yhä enemmän kaksisuuntaisia. Esimerkiksi aurinkoenergia pystytään suurissa kohteissa hyödyntämään tyypillisesti itse kokonaan, mutta pienissä kohteissa osa on ulos vietyä energiaa, joka joudutaan myymään kannattamattomaan hintaan. Tämän vuoksi on aiheetonta pelätä esimerkiksi ylisuurten sähkön pientuotantojärjestelmien lisääntymistä. Myös pelkoa rakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden vähenemisestä voidaan pitää turhana, sillä energiatehokkuudesta huolehditaan tasauslaskentavaiheessa. Nykyisessä järjestelmässä on myös laskennallisesti hankala arvioida mikä osuus omatuotannosta tulee omaan käyttöön ja mikä myyntiin. – Ongelmaa ei olisi jos kaikki tuotettu energia voitaisiin hyväksilukea. Riippumatta oman käytön osuudesta, oma energiantuotanto vähentää tuotantotarvetta muualla, tukee maan energiaomavaraisuutta ja edistää esimerkin voimalla uusiutuvan energian käyttöä.

 

Lisätietoja

Lähienergialiiton hallituksen varajäsen, insinööri YAMK Maaria Laukkanen
puh. 050 300 8486 maaria.laukkanen(at)eksergia.fi

Lähienergialiiton jäsen, arkkitehti MSc (Arch) Niko Mähönen
puh. 045 132 0751 niko.mahonen(at)tengbom.fi

Lähienergialiiton jäsen, Sergio Rossi, puh. 044 5186257 sergio.rossi(at)delsus.fi

Suomen Lähienergialiitto ry
www.lahienergia.org

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>