Faktoja tuulivoimakeskusteluun, kiitos!

11.8.2016 Blogi | Avainsanat: , ,

Tuulivoimaloiden määrän kasvaessa Suomessa myös kansalaiskeskustelu aiheesta on vilkastunut. On täysin ymmärrettävää, että muutos omassa asuinympäristössä voi mietityttää, uuteen on luonnollista suhtautua varautuneesti. Etenkin jos tuulivoimaloista ei ole omakohtaista kokemusta, voi paikallislehdessä nähty kirjoitus tai useamman suun kautta kulkeutunut tarina helposti jäädä kummittelemaan mieleen. Tämän vuoksi monipuolisen tiedon tarjoaminen aiheesta on tärkeää.

 

Äänestä kiistakapula

Tuulivoimaloiden ääni on noussut yhdeksi kansalaiskeskustelussa puhututtavimmista aiheista. Tuulivoimaloista kuuluu muun teollisen toiminnan tapaan ääntä. Ääni on luonteeltaan vaihtelevaa ja tämä on huomioitu valtioneuvoston asettamissa tuulivoiman ääniohjearvoissa. Ääniohjearvojen mukaisesti tuulivoiman ääntä säädellään Suomessa muita äänilähteitä tiukemmin.

Äänen terveysvaikutuksia asuinympäristössä on tutkittu kansainvälisesti ja tutkimustiedon mukaan tuulivoimaloiden äänellä ei ole havaittu olevan suoria terveysvaikutuksia. Tulosten mukaan äänentaso on yhteydessä koettuun häiritsevyyteen, yksilölliset erot kokemusten suhteen ovat suuria. Yhteyttä esimerkiksi tuulivoimalamelun äänenvoimakkuuden ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt puhuttaessa alle 45 desibelin äänitasosta ulkona. Ympäristöministeriön asetus tuulivoimaloiden ääniohjearvoista linjaa, että tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen välittömässä läheisyydessä yöllä ylittää 40 desibeliä.

Myös tuulivoiman infraäänestä keskustellaan enenevässä määrin. Tähän mennessä kattavin tuulivoiman infraääntä koskeva tutkimus on Japanissa kolmen vuoden aikana toteutettu tutkimus, jossa tuulivoimaloiden ääntä mitattiin 29 tuulipuistossa ja 164 eri pisteessä (Tachibama. H., Yano. H., Fukushima. A. & Sueoka. S. 2014). 1 – 3 MW:n voimaloiden ääntä mitattiin noin 100 – 1000 metrin etäisyydellä mittauspisteistä ja mittaustulosten mukaan infraäänten tason jäivät merkittävästi alle kuulokynnyksen. Nykyisen tutkimustiedon valossa infraäänen pitää olla kuultavalla tasolla, jotta se voisi aiheuttaa terveyshaittaa.

Ihmisten terveys on luonnollisesti korvaamatonta ja Suomessa viranomaiset ovat panostaneet kattavasti tuulivoimaloiden äänen sääntelyyn. Tuulivoimaloiden äänentasoista säädetään ympäristöministeriön ääniohjearvojen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön sisätilojen ohjearvoasetuksella, joka koskee tuulivoimaa siinä missä muitakin äänilähteitä.

 

Monen myytin tuulivoima

Lehtien mielipidepalstoilla ja hankealueiden yleisötilaisuuksissa tuulivoimasta näkee ja kuulee usein toisteltavan väitteitä, joita on hyvä oikoa. Tuulivoimarakentamista ei esimerkiksi ole Tanskassa kielletty eikä se ole pysähtynyt, vaikka jotkin hanketoimijat odottavat piakkoin valmistuvia äänen terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimustuloksia, ennen kuin käynnistävät rakentamisen. On erinomainen asia, että äänen vaikutuksia terveyteen tutkitaan kattavasti, toivottavasti saamme tanskalaistutkimuksenkin tuloksia pian käyttöömme.

Totta ei myöskään ole se, että Suomeen rakennettavat voimalat olisivat radikaalisti muualle maailmaan rakennettavia suurempia. Esimerkiksi Saksaan viime vuonna rakennetut voimalat ovat kapasiteetiltaan keskimäärin 3 MW, Suomessa puolet voimalakannasta on 2 – 3 MW. Tekniikan kehitys tuo toki markkinoille suurempia voimaloita ja ne yleistyvät niin meillä Suomessa kuin muuallakin. Voimalavalmistajat suhtautuvat voimaloiden äänikysymyksiin vakavasti ja tekevät paljon töitä, että voimaloiden lähtöäänentasoja saataisiin laskettua entisestään. Tekniikan kehitys tarkoittaakin tuottavuuden ja koon kasvaessa myös hiljaisempia lähtöäänentasoja.

Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima vaikuttaa päästöjen vähenemiseen, vaikka tätä aika-ajoin kyseenalaistetaan. Tuulivoiman vaikutus hiilidioksidipäästöihin näkyy esimerkiksi Tanskassa, missä hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta 30 prosenttia (Danish Energy Agency, 2014). Samaan aikaan tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta on kasvanut kahdesta prosentista neljäänkymmeneen. Kahden viimeisen vuoden aikana globaalin hiilidioksidipäästöjen kasvun on huomattu pysähtyneen (IEA 2016). Syyksi tälle IEA arvioi mm. uusiutuvan energian käytön lisääntymisen. Yli puolet viime vuonna maailmalla rakennetusta uusiutuvan energian kapasiteetista oli tuulivoimaa.

Myyttien sijasta olisi hienoa nähdä mediassa enemmän kirjoituksia Suomen moninaisista onnistuneista tuulivoimahankkeista, tyytyväisistä lähiasukkaista ja tuulivoimakunnista. Positiivisia tarinoita ei ole varmasti vaikea löytää, sillä suurin osa Suomen tuulivoimahankkeista tuottavat sulassa sovussa sähköä asuinympäristössä. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että negatiivinen ääni kuuluu mediassa usein muita kovemmin. Pienikin määrä äänekkäitä luo helposti illuusion suurista massoista ja vahvasta vastustuksesta, vaikka tosiasiassa tuulivoima on edelleen Suomen toisiksi halutuin energiantuotantomuoto.

 

Kirjoittaja

Anna Tiihonen

Tiedottaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry

  1. Ilpo Forsman kommentoi:

    Oiskohan Annin jo aika menny peruskoulun fysiikan tunnille opiskelemaan perusfysiikka.Äänen kuuluvuden määrittelee aallon pituus(hz) eikä desibelit.
    Japanilaisesta tutkimuksesta sen verran että siinä on jälleen kerran käytetty A-painotteista mittaus tapaa jolla infraääni saadaan hävitettyä leveäkaistaiseen tausta kohinaan..

    Tässäpä faktoja ja lisää tullaan näyttämään.
    Seuraavaksi tarkkaillaan pitävätkö muut väittämänne paikkaansa..

    Faktat mitä tuulivoimaloiden infraäänestä tiedetään jotka perustuvat vain ja ainoastaan perus fysiikan lakeihin sekä mikrobarometri mittauksiin (eivät siis muutu mihinkään oli asenne mikä tahansa):tuulivoimaloiden infraääni on voimakkaasti suuntaavaa,leviää roottorin etu ja takapuolelle,heikostisivuille.Vaimenemistaso pitkän aallon pituutensa(n.0.5km.) ja matalan värähtelytaajuutensa(0.4-1.5hz)vuoksi olematon,myötätuulen puolella 3db.matkan kaksinkertaistuessa,vastatuulen puolella 6db.matkan kaksinkertaistuessa.

    Vertaillaan yksittäinen voimala-alue vs. Suomeen rakennettavat kymmenet voimala alueet..Yksittäinen voimala-alue:infarääni leviää siis päätuulensuuntien ylä ja alapuolelle yllä olevan etenemiskaavan mukaan.

    Laitetaan kymmeniä voimala-alueita sinne tänne Niinkuin nyt Suomessa tehdään.Käydään samat faktat läpi ja huomataan että olemme rakentaneet täydellisen infraääni ”peiton”.Ihan sama mistä päätuulensuunnasta tuulee niin infraääneen altistuminen on lähes 100% joka on se merkittävä tekijä ihmisten sairastumisnopeudessa..

    Toki tulee myös muita fysiikanperusilmiöitä mukaan kun rakennetaan kymmeniä voimaloita/voimala-alueita.Mitkä oleellisesti vaikuttavat ifraäänen etenemiseen.

    Vertaillaas taas..yksittäinen voimala-alue vs. Kymmenet voimala-alueet.

    Yksittäinen voimala-alue:mitataan alueen infraäänipäästöä riittävän läheltä esim.0.5km..voidaan nähdä miten mikäkin voimala tuottaa infraääntä,pystytään toteamaan missä ”vaiheessa”mikäkin voimala pyörii,pystytään erottamaan eri voimaloiden lapataajudet,pyörimisnopeus,ym.erot miten yksittäisiä voimaloita ko.kentällä ajetaan.

    Mitataan samaa voimala-aluetta kauempaa esim.1.5km.päästä..enään ei pystytä yksittäisten voimaloiden ”ominaisuuksia”erottelemaan.Huomataan siis miten paine-aaltojen amplitudit interferoituvat summa-aalloksi.Kentästä tulee siis vain yksi ”paineaaltomassa”

    Mitataan sitten länsi-rannikon kymmeniä voimaloita/voimalaitos alueita sopivalla tuulensuunnalla esim.100km.päästä.Todetaan että huppista taas ollaan saman paine-aallon amplitudien iterferoitumis ilmiön kanssa tekemisissä.Ja lisäksi joudutaan vielä toteamaan että voimaloiden määrän kasvu paineentason kasvuun ei mennytkään suhteessa voimaloden kasvun määrään vaan kasvu olikin exponentaalinen.

  2. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Tanskan tuulivoimarakentaminen ei ole vähentänyt maan CO2-päästöjä. Sen ovat aikaansaaneet Norjasta ostettu vesienergia ja Ruotsista ostettu ydinvoima.

  3. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Tapio Tuomelle. Kiitos kutsusta jäseneksi.

    Se tuskin poistaa sitä vääristymää mitä järjestönne nykyään lähienergian hyväksi tekee tai oikeammin sanottuna ei tee. Järjestönne ei toimi todellisen lähienergian hyväksi vaan edustaa suuria energiantuottajia.

    Teollinen tuulivoimarakentaminen, jota järjestönne mainostaa ja edistää, ei ole lähienergiaa.

  4. Ännännen kerran: ”infraäänten tason jäivät merkittävästi alle kuulokynnyksen. Nykyisen tutkimustiedon valossa infraäänen pitää olla kuultavalla tasolla, jotta se voisi aiheuttaa terveyshaittaa.”

    Voisiko Tiihonen tai joku muu STY:stä tai Lähienergialiitosta NYT kertoa että minkälaista on korvin kuultava infraääni? Mikä sellaisen taajuus on?

  5. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    Suomen Tuulivoimayhdistyksen liturgia sisältää epätotuuksia.

    http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/5166066/8-29052013-AP-EN.PDF/38dda41b-d760-4909-b8bd-77e651c401a3?version=1.0

    ”Eurostat estimates that from 2012 to 2013 CO2 emissions from fossil fuel combustion decreased in nearly all
    Member States, except Denmark (+6.8%)”

    ”Eurostat arvioi, että 2012-2013 CO2-päästöt fossiilisten polttoaineiden osalta on vähentynyt lähes kaikilla
    jäsenvaltioiden osalta, paitsi Tanskassa (+ 6,8%)”

  6. Jaakko Ojaniemi kommentoi:

    On valitettavaa, että Lähienergialiitosta on tullut Suomen Tuulivoimayhdistyksen äänitorvi. Teolliset tuulivoimalat eivät missään nimessä ole lähienergiaa. Itse asiassa teollinen tuulivoimarakentaminen vie pohjaa pois varsinaisen lähienergian kehittämiseltä.

    Tuulivoimayhdistys on suurten tuulivoimatoimijoiden etujärjestö, joka ajaa suurten tuottajien etuja. Lähienergialiiton toiminnan tulisi nivoutua mahdollisimman lähelle pieniä energiantuottajia ja pyrkiä kehittämään eri lähienergiamuotoja. Näillä kahdella asialla, teollisuusluokan tuulivoimarakentamisella ja lähienergialla, ei pitäisi olla kovinkaan paljon yhteisiä etuja ajettavanaan.

    • Tapio Tuomi kommentoi:

      Hei,
      Kiitos mielipiteestäsi. Lähienergialiitto on rekisteröity yhdistys, jonka toimittaa yhdistyksen jäsenet ohjaavat. Jos haluat osallistua yhdistyksen jäseneksi ja osallistua Lähienergialiiton toimintaan, niin tervetuloa Lähienergialiiton jäseneksi.

      Tapio Tuomi,
      Lähienergialiitto

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>