Etelä-Savossa vetytalous on jo melkein valmis

by

(c) Jouko Lampila

Aurinkoenergia on mainio tapa tuottaa päästötöntä sähköä, mutta sähkön varastoiminen yön ja pilvisten päivien varalle on hankalaa. Vety saattaa olla ratkaisu ongelmaan.

 

Etelä-Savossa, Mäntyharjulla, vuolaan Voikosken rannalla toimii perheyritys nimeltään Woikoski Oy. On toiminut jo pitkään – yli 130 vuotta – vuodesta 1882 lähtien. Yhtiö valmistaa kaasuja, esimerkiksi argonia, asetyleeniä, happea, heliumia, typpeä – ja VETYÄ.

 

Vetyä auton tankkiin

Vetyä voidaan valmistaa monella eri tavalla. Se voidaan höyryreformoida maakaasusta tai biokaasusta, sitä syntyy kloorijohdannaisten kemian teollisuuden prosessien sivutuotteena ja vesi voidaan hajottaa elektrolyysillä hapeksi ja vedyksi. Woikoski käyttää viimeksi mainittua menetelmää.

Aivan viime viikkoina Woikoski on saanut paljon mainetta kehittämänsä vedyn tankkausaseman tiimoilta. Korealainen Hyundai on ryhtymässä valmistamaan vetyautoja sarjatuotantona. Autossa on 100 kW polttokenno, joka muuttaa vedyn suoraan sähköksi. Nimestään huolimatta polttokennossa ei ole liekkiä eikä liikkuvia osia, vaan reaktio on puhtaasti sähkökemiallinen. Syntynyt sähkö pyörittää autoa kuljettavaa sähkömoottoria.

(c) Jouko Lampila
Woikosken vetyasema on rakennettu tavallisesta merikontista, joka on helppo kuljettaa minne tahansa. Kontissa on varastosäiliöt, paineistusyksikkö, annosteluletku ja tarvittava automatiikka.

Hyundai ix 35 -vetyauton tankkiin mahtuu 700 barin paineella 5-6 kg vetyä. Vedyn sisältämä energiamäärä on kolme kertaa niin suuri kuin bensiinillä, joten auto kulkee yhdellä tankkauksella noin 600 km – melkein yhtä pitkälle kuin tavallinen auto – ja pakoputkesta tulee vain vesihöyryä.

 

Vetyä jo yli 100 vuotta

Woikoski ei ole aivan aloittelija vedyn kanssa, koska sitä on valmistettu Voikoskella jo yli 100 vuotta. 1910-luvulta alkaen vetyä käytettiin hitsauskaasuna, kunnes asetyleeni vei sen aseman. Tehdas rakennettiin aikoinaan kosken rannalle, koska siitä saatiin energiaa. Tänäkin päivänä Woikosken oma vesivoimalaitos tuottaa osan tehtaan tarvitsemasta sähköenergiasta.

Woikoskella on myös pitkä kokemus vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. 1930-luvulla tehtaan silloisen omistajan Bertil Palmbergin Packard ajeli pitkin Voikosken raitteja vedyn voimalla. Silloin ei ollut polttokennoa, vaan vety toimi aivan tavallisen ottomoottorin polttoaineena.

Tällä hetkellä vetyä voi tankata Hyundaihin Voikoskella. Hinta on 10 eur/kg, mutta laskee myöhemmin 6-8 euroon. Tarkoitus on laajentaa jakeluverkostoa ympäri Suomea ja erityisen suuret markkinat Woikoski näkee viennissä. Lopullinen ratkaisu on itsenäinen tankkausasema, joka tekee aurinkosähköllä vedestä vetyä, joka sitten tankataan autoihin. Sellaisen liikenteen hiilidioksidipäästö on tasan nolla!

 

Seuraavaksi vetykylä Mikkeliin?

Woikoski tekee yhteistyötä Tekesin, Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston sekä VTT:n kanssa, jonka kautta yhteistyökanava on auki myös maailman johtavaan vetytutkimusyliopistoon Fukuokaan Japanissa.

Mikkelissä on asuntomessut vuonna 2017 ja alueen asemakaavaan on tehty varaus voimalaitokselle. Varmaa on vain se, että voimala ei käytä fossiilisia polttoaineita, eikä ole maalämpölaitos. Lehdistön arveluiden mukaan laitos on jotakin sellaista, jota ei vielä ole keksitty. Noinkohan…

Aurinkosähköstä vetyä ja vedystä sähköä? Polttokenno tuottaa sähköä melko hyvällä hyötysuhteella ja sähkön lisäksi syntyy lähinnä lämpöä. Jos lämmölle on mitään käyttöä, vaikuttaa yhtälö lähes täydelliseltä. Ajoneuvokäytössä hyötysuhde on joka tapauksessa erinomainen verrattuna polttomoottoriin.

– Keski-Euroopassa vety-yhteiskunnan kehittäminen kuuluu valtioille, Suomessa meille, lohkaisi Woikosken hallituksen puheenjohtaja Clas Palmberg tankkausaseman esittelytilaisuudessa.

Jotkin asiat vaativat kypsyttelyä. Bertilin visio saattoi olla oikea – ehkä hänen pojanpoikansa Clas pääsee toteuttamaan sen.

 

Teksti ja kuvat: Jouko Lampila

Ajankohtaista

Q Power ja St1 pilotoivat synteettisen polttoaineen valmistusta biojalostamon hiilidioksidista

Energiayhtiö St1 ja uusiutuvan energian start-up Q Power ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa kehitetään suomalaisvoimin uudenlaista tapaa valmistaa synteettistä biometaania hiilidioksidista. Pilottihankkeessa Q Powerin biologinen metanointiteknologia hyödyntää St1:n biojalostamon jätepohjaisen etanolin tuotannosta talteen otettua hiilidioksidia. Q Powerin teknologialla saadaan tuotettua vedystä ja hiilidioksidista biometaania. Biologinen metanointiteknologia on kehitetty hyödyntämällä suosta eristettyä mikrobistoa. Biometaania käytetään esimerkiksi uusiutuvana […]