Energia- ja ilmastostrategia on oikeansuuntainen, mutta tarpeettoman pessimistinen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiamuotojen kehityksen suhteen

Viime viikolla julkaistu valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on oikeansuuntainen, mutta tarpeettoman pessimistinen energiatehokkuuden ja monien uusiutuvan energiamuotojen kehityksen suhteen.

 

Sipilän hallitusohjelman mukaisesti strategia esittää hiilen käytön lopettamista 2020-luvulla lainsäädännöllisellä ohjauksella sekä fossiilisen öljyn kotimaisen käytön puolittamista vuoteen 2005 verrattuna. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja niiden edistämiseksi strategia valjastaa puuenergian ja nestemäiset biopolttoaineet erittäin vahvaan rooliin. Onneksi myös sähkö- ja biokaasuautoilua sekä liikenteen palveluja luvataan edistää.

Lähienergialiiton kannanoton pääkohdat ovat:

  • Energiatehokkuuden edistämiseen enemmän konkreettisia toimia. Energia-alan politiikkaskenaarioille on aina ollut tyypillistä energian kulutuksen kasvun yliarviointi eikä tämäkään selonteko näytä tekevän siihen poikkeusta. Strategian viimeistelyssä ja toimeenpanossa olisikin vielä tarpeen käydä hyvin tarkasti läpi konkreettiset mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseen niin teollisuudessa, rakennuksissa kuin liikenteessäkin.
  • Puun lisäksi muun uusiutuvan energian edistämiseen lisää painoa. Uusiutuvan energian osalta strategia painottaa vahvasti puuenergian lisäämistä. Biokaasun ja tuulivoiman osalta uusia tukia on jonkin verran tulossa ja aurinkoenergian tukia luvataan olla vähentämättä. Erityisesti lämpöpumput ja korkealaatuiset kotimaiset tulisijat on sivuutettu selonteossa lähes kokonaan, vaikka selonteossa myös todetaan että ”hajautetun uusiutuvan lämmöntuotannon lisääntymisen kannalta potentiaalisia ovat sellaiset kohteet, joissa käytetään suoraa sähkölämmitystä ja öljylämmitystä”. Kuvaavaa onkin, että selonteko edistää nestemäisten biopolttoaineiden käyttöä vanhoissa öljylämmityskohteissa, sen sijaan, että se edistäisi öljylämmityksen korvaamista erilaisilla ratkaisuilla. Lähienergialiiton näkemyksen mukaan tuulivoiman, lämpöpumppujen, aurinkoenergian, biokaasun ja laadukkaiden kotimaisten tulisijojen teknis-taloudelliset mahdollisuudet on siis strategiassa aliarvioitu. Niiden nyt ennakoitu vaatimaton lisäys voi todellisuudessa olla kaksin-, jopa kolminkertainen: + 5 TWh:n lisäyksen sijasta +10 – 15 TWh.
  • Pientuotannon edistäminen ja loppukäyttäjien roolin vahvistaminen. Selonteossa on monia kirjauksia siitä, että kuluttajaa lähellä olevia ratkaisuja halutaan edistää. Tässä yhteydessä korostetaan lähinnä informaatio-ohjausta loppukäyttäjien kiinnostuksen lisäämiseksi. Informaatio-ohjauksen lisäksi tarvitaan myös ratkaisuja, jotka selvästi mahdollistavat ja motivoivat loppukäyttäjiä toimimaan aktiivisina pientuottajina ja kysynnän joustajina.
  • Teknologian kehitystyö ja kansainväliset markkinat. Teknologioita on kuitenkin hyvin vaikea kehittää ilman pilottikohteita ja kotimarkkinoita. Siksi onkin hyvä, että selonteossa todetaan että ”uusiutuvan energian edistämistoimissa tulee huomioida myös referenssien ja kotimarkkinoiden luomien globaalisti kasvavilla uusiutuvaan energiaan, resurssitehokkuuteen ja joustavaan energiajärjestelmään perustuville ratkaisuille” ja että ”kansalliset markkinat on perusteltua säilyttää kiinnostavina muun muassa tuulivoima- ja aurinkosähköhankkeiden kehittämiselle, joihin liittyvät investoinnit ovat maailmalla vahvassa kasvussa”. Selonteon viimeistelyssä ja toimeenpanossa tähän energia- ja teollisuuspolitiikan kytkentään voitaisiin panostaa vielä merkittävästi lisää.

 

Suomen Lähienergialiitto, sen jäsenliitot ja jäsenyritykset ovat valmiita jatkamaan energia- ja ilmastostrategian kehittämistä ja ripeää toimeenpanoa.

Voit lukea Lähienergialiiton kannanotto kokonaisuudessaan tämän linkin avulla..

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Lähteet

Suomen Lähienergialiitto ry, 2016. Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea, Lähienergialiiton tausta-aineisto ajankohtaiseen energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun

Valtioneuvosto, 2016. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>