Elämä 100% uusiutuvaa energiaa käyttäen: unta vai todellisuutta?

Juuri nyt käydään keskustelua Suomen tulevaisuuden energiajärjestelmästä ja sen rakenteesta. Yksimielisyys tuntuu löytyvän tavoitteesta hiilineutraali Suomi 2050 mennessä, mutta keinoissa on suuri ero.

Toiset väittävät nykyisen, fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan perustuvan järjestelmän toimivan mainiosti, toiset taas vaativat energiaremonttia, joka perustuu täysin uusiutuvan energian varaan. Kumpikin osapuoli julkaisee omaa väitettään tukevia tutkimustuloksia ja torpedoi vastapuolen argumentteja, milloin taloudellisesti kannattamattomina, milloin teknisesti mahdottomina. Mutta voisiko jo nyt ja nykyteknologiaan perustuen elää 100% uusiutuvalla energialla? Kyllä voi ja tässä yksi tarina siitä, että jo nyt on mahdollista elää täysin uusiutuvan energian varassa.

 

Aurinkoenergian hyödyntäminen alkoi jo vuonna 2002

Lähienergialiiton jäsen, DI Jyrki Jussila lupautui kertomaan omista kokemuksistaan. Jyrki aloitti aurinkoenergian hyödyntämisen jo vuonna 2002, jolloin saunamökin suihkuvesi lämmitettiin auringonlämmön avulla.

Mieltä on pitkään vaivannut auringon tarjoama, mutta käyttämättä jäävä sähköenergia. Aurinkosähköjärjestelmän hankintapäätös kypsyi ajatellessani hyötyjä, jotka olisin voinut saada tämän päivän tekniikalla viimeisen 25 vuoden aikana”, Jyrki Jussila kertoo.

Vuonna 2007 Jussilan omakotitaloon Tampereella asennettiin 1,3 kWp tehoiset aurinkopaneelit ja järjestelmä kytkettiin jakeluverkkoon. Talon lämmitysjärjestelmä on kaukolämpöön kytketty ilmalämmitys. Suurin osa talon sähkönkulutuksesta koostuu jatkuvasti toimivista lämpöpuhaltimista, jääkaapista ja pakastimesta. Järjestelmä on mitoitettu tuottamaan sähköä tämä osuus aurinkoisella säällä.

 

Autoilua biokaasulla ja sähköllä

Suomen energiankulutuksesta viidesosa käytetään liikenteeseen. Jussila siirtyi kaasuauton käyttöön vuonna 2011 ja sähköauton käyttöön vuonna 2013. Kumpaakin päätöstä auttoi jakeluverkon laajentuminen omalla liikkumisalueella.

Olen ajanut vuodesta 2011 lähtien puhtaasti kotimaisella biokaasulla. Kun Gasum alkoi markkinoida biokaasua vaihtoehtona maakaasun tankkauspisteissä, teetin bensakäyttöisiin autoihini muunnoksen, joka mahdollisti puolittaa kilometrikulut.

Kaasuautot toimivat sekä maa- että biokaasulla. Miten teit valinnan? ”Biokaasun käyttö oli alusta lähtien valintani jo kotimaisuudenkin takia. Mielestäni ainoa tapa saada nopeammin käyttöön uusiutuvia liikkumistapoja, on ohjata rahaliikenne pois vanhasta saastuttavasta uuteen puhtaaseen tapaan liikkua. Vaikutus alkaa heti ja hyöty tulee itselle myös väistämättä.

Mutta eihän biokaasua ole helposti saatavilla! ”Vapaa-ajan asuntoni sattuu sijaitsemaan muutaman kilometrin päässä biokaasun edelläkävijästä Kalmarin maatilasta, josta voin tankata kirjaimellisesti lähienergiaa. Kun Kankaan alueen aurinkovoimala aikanaan valmistuu, saan myös sähköauton tankattua mökkireissulla lähienergialla.

Jyrki Jussilan autoiluun tuli lisäksi sähköauto vuonna 2013, ”Sähköauto on tämän päivän paras kulkuväline liikenteessä, mahdollistaahan se täysin puhtaan liikkumisen tien päällä lähienergialla todella edullisesti. ABC-asemien pikalatauspaikat laajenevat kiitettävästi, verkosto on saavuttanut jo Tampereen korkeuden. Tahot, jotka ovat mahdollistaneet pikalatauspaikkojen rakentamisen, ovat samalla mahdollistaneet minun 15 000 km ajoni Etelä-Suomen alueella. Pidemmillä matkoillahan ei ole aikaa käyttää hitaita julkisia latauspaikkoja.

Nykyään käydään kovaa vääntöä siitä, miten uusiutuvan energian investointien kannattavuutta arvioidaan. Millaisia terveisiä lähettäisit henkilölle, joka harkitsee esim. kaasuauton hankintaa, ”Kannattaa tehdä kustannuslaskenta taaksepäin ja arvioida olisiko kannattanut jo viisi vuotta sitten siirtyä kaasun käyttöön. Itse koin, että hitaudesta sakotetaan.”

 

Aurinkoenergian varastointiratkaisu vuodesta 2013

Uusiutuvien energialähteiden, kuten tässä tapauksessa aurinkosähkö, väitetään tuottavan aina väärän määrän sähköä ja ainakin väärään aikaan. Ratkaisuksi on esitetty ylijäämäsähkön varastointia, joten Jyrki Jussila päätti kokeilla sitä, ”Minun ainoa käytettävissä oleva keino todeta puhtaiden energioiden edullisuus on varmistaa asiat käytännössä.”

Kuva Jyrki Jussila

Kuva Jyrki Jussila

Vuonna 2013 aurinkosähkötehoa lisättiin lähes kolminkertaiseksi. Uusien paneelien lisäksi suuri muutos oli autotallin rasvamonttuun sijoitettu 20 kWh akusto. Kun aurinkopaneeleiden tuotanto ylittää oman kulutuksen, ylimääräinen sähkö käytetään akuston lataukseen.

Akuston päätehtävä on ladata sähköautoa, mutta voin ruokkia yöaikaan myös talon peruskuormaa. Kysymys on eräänlaisesta verkkoon kytketystä hybridijärjestelmästä, ehkä tässä on jotain yhtäläisyyttä siihen mitä älykkäillä sähköverkoilla tavoitellaan.

Jatkosuunnitelmat ovat selvät, toteaa Jussila ”Tavoitteenani on tehdä sähköautolle katos, jonka katolle mahtuu 4 kpl paneeleja täydentämään aamuauringolla akuston latausta. Vielä kun saan asennettua kaukolämmitteisen omakotitaloni käyttöveden lämmitykseen aurinkolämpöjärjestelmän, alkaa 10 000 kWh siepattua aurinkoenergiaa vuodessa olla todellisuutta.

Tuulivoimasta ja vesivoimasta puuttuu vielä omakohtainen kokemus. Käytän toki Tampereen Sähkölaitoksen vesivoimalla tuottamaa sähköä sähköauton lataukseen näin keskitalvella.

 

Lähienergiaratkaisuiden vaikutus kansantalouteen on merkittävä

Jyrki pohtii kokeilemiensa ratkaisujen taloudellisia vaikutuksia Suomen mittakaavassa ”Vuotuinen bensan ja dieselin kulutus on noin 5 miljardia litraa. Tieliikenteen aiheuttamat CO2 päästöt ovat noin 14 miljoonaa tonnia. Tieliikenteen aiheuttamat terveyshaitat ovat merkittävät, 3-4 miljardia euroa vuodessa (lähde 1 ja 2). Haitoista huolimatta fossiilisia polttoaineita tuetaan 2 miljardilla eurolla vuosittain (lähde 3).”

Näiden rahamäärien tarjoamaa säästöpotentiaalia ei kannatta jättää hyödyntämättä, ”Siksi on erittäin hyödyllistä nopeuttaa siirtymistä kotimaisiin puhtaisiin ja käyttäjilleen huomattavasti edullisempiin polttoaineisiin. Tuonti vähenee, autoilijoiden ostovoima kasvaa kun kilometrikulut vähintään puolittuvat, vastaavasti kasvaa kotimainen työllisyys, haittavaikutukset pienenevät 1 euroa/poistuva fossiilinen polttoainelitra (lähde 1-3).

Lopuksi Jyrki heittää haasteen ”Haastanpa lukijan tutkimaan mikä hyöty tulee yhteiskunnalle lähienergiaan siirtymisestä liikenteessä. Lisäksi jäin miettimään, minkä matkan lukijat arvioivat minun ajavan aurinkosähkön voimalla sähköautollani.

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Lähteet:

  1. WHO Europe: Health effects of transport-related air pollution ,Edited by: Michal Krzyzanowski, Birgit Kuna-Dibbert and Jürgen Schneider ISBN 92-890-1373-7
  2. OECD Publishing: The Cost of Air Pollution Health Impacts of Road Transport DOI:10.1787/9789264210448-en
  3. Ympäristöministeriön raportteja 13/2013: Ympäristön kannalta haitalliset tuet, Matti Hyyrynen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>