Case Norrpig: Tuulivoimaa sioille

Tasaisen pohjalaismaiseman horisonttia rikkoo puurajan yläpuolelle nouseva tuulivoimala. Mutkitteleva tie vie Dan Norrgårdin sikalalle, jonka edustalla voimala komeilee.

 

Pitkään pulpunnut kiinnostus energia-alaan sai  Norrgårdin pohtimaan muutama vuosi sitten mahdollisuuksia lähienergian hyödyntämiseen. Pohdinnan lopputulemana oli käytetyn tuulivoimalan hankkiminen Saksasta. Kaksikymmenvuotias voimalavanhus on teholtaan 135 kW ja korkeutta sillä on vajaa 40m. Iästään ja pienehköstä koostaan huolimatta energiatuotanto on sikalalle merkittävä. Voimala tuli tilalle 2011, joten vuosi 2012 on ensimmäinen kokonainen tilastoitu käyttövuosi. Tällöinkin voimalan lavat olivat pari kuukautta pyörimättä teknisen vian vuoksi. Tästä huolimatta vuosituotanto oli 50 MWh, mikä on noin kolmannes sikalan kokonaiskulutuksesta. Edullisen hankintahinnan myötä takaisinmaksuaika on noin 5 vuotta. Lisäksi Norrgård syöttää tuotettua sähköä maksutta naapureille, sillä tuotanto on hetkittäin korkeampaa, mitä sikala itse tarvitsee, eikä varaajaa vielä ole käytössä.

Sikalan isäntä virnuilee tyytyväisyyttään projektiinsa ja kiittelee lisäksi lähialueen asukkaita, joiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia hankkeen tiimoilta. Vaikka tuulivoimalan teknologia on vanhentunutta, meluhaittoja ei lähiseudulle näin pienestä voimalasta aiheudu. Norrgård kertookin, että sikalan koneet pitävät paljon kovempaa ääntä kuin vieressä pyörivä tuulivoimala. Miehen positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan heijastuu myös keskusteluun meluhaitoista. Vaikka hän ymmärtää tuulivoimaloiden ja muiden äänilähteiden aiheuttamien äänen eron naureskelee hän ongelman saavuttamille mittakaavoille epäuskoisesti: ”Lähistöllä käytiin mittaamassa toisen voimalan aiheuttamaa melua. Kyllä mittarit nousivat 70 desibeliin lokin kirkuessa vieressä, mutta muutoin hurina oli tasaista 40 desibeliä”.

Positiivisten kokemusten jäljiltä Norrgårdilla on tarkoituksena hankkia isompi voimala edellisen lisäksi. Intoa latistaa kevyesti edessä oleva luvitusprosessi, johon isäntä onkin kovin turhautunut. Edellistä voimalaa pystyttäessä projekti oli ensimmäisiä alueella, eikä hallinnollisia ongelmia ollut. Nyt Norrgård pelkää, että vireillä olevien tuulivoimalahankkeiden määrä noustua myös byrokratian määrä on noussut. Vaaditun ajan ja vaivan lisäksi harmitusta herättää lupaprosessin kustannukset. Mies sivaltaakin lupaprosessien palvelevan eniten niitä teettävien tahojen taloudellisia intressejä.

Mikäli se Norrgårdista on kiinni, uusi voimala nousee hänen tiluksilleen piakkoin. Tämän lisäksi Pensalan pieneen maalaiskylään on vireillä 32 tuulivoimalayksikköä, joista suurimmat ovat 3MW kokoisia. Pensalan pelloilla puhaltavat suotuisat tuulet.

 

Ajankohtaista

maalämpö geolämpö

Vantaan Energian geotermisen lämpölaitoksen rakentaminen käynnistyi

Vantaan Energian geotermisen lämpölaitoksen rakentaminen Vantaan Varistoon käynnistyi syyskuun alussa. Lämpölaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 lopussa. Sen rakentamisesta vastaa Quantitative Heat Oy. Hanke on yksi Vantaan Energian kivihiilestä luopumisen mahdollistajista jo vuonna 2022.   Vantaalla saadaan vielä tämän vuoden puolella puhdasta geotermistä lämpöä syvältä maaperästä. Quantitative Heat rakentaa Variston lämpökeskuksen tontille keskisyvän kahden […]