Case Jepua: Biokaasulla kohti energiaomavaraisuutta

Uudenkaarlepyyn Jepuan kylän laitamilla käy kolina valtavien kivenmurikoiden tehdessä tilaa biokaasulaitokselle. Vuoden 2013 aikana kylään on noussut laitos, jossa on kolme 3500 kuutiometrin reaktoria. Tuotannon on määrä käynnistyä elokuun viimeisenä päivänä. Hankkeen takana on muun muassa Suomen pienin itsenäinen energiayhtiö Jeppo Kraft Andelslag, jonka omistajina on toimitusjohtaja Kurt Stenvallin mukaan 440 kyläläistä. Toinen merkittävä osapuoli hankkeessa on Oy Snellman Ab joka tulee toimimaan sekä raaka-aine toimittajana että biokaasun käyttäjänä.

Biokaasulaitokselle kulkee putkistoa pitkin kylän perunatehtaalta ja neljältä alueen suurelta sikalalta kuorijätettä ja lietettä biomassaksi. Putkia pitkin tuleva liete kattaa yli puolet kaasuntuotannossa hyödynnettävästä biomassasta. Lisäksi laitokselle tuodaan olkia, teuras- ja turkisjätettä sekä muuta eloperäistä jätettä. Biokaasuprosessissa syntyvä lämpö otetaan tehokkaasti talteen lämpöpumpuilla, mikä vähentää laitoksen lämmityskuluja huomattavasti. Tällainen edistyksellinen ratkaisu on biokaasulaitoksissa todennäköisesti maailmassa ensimmäinen lajiaan, mikä saa toimitusjohtaja Stenvallin myhäilemään ylpeänä.

Biokaasulaitoksella saavutettuja hyötyjä tarkastellessa voidaan tarkastella numeerisia tilastoja. Biokaasulaitos tulee tuottamaan energiaa vuosittain arviolta 20 GWh, mikä on liikenne huomioimatta n. 60 % kylän energiatarpeesta. Biokaasulaitoksen ja kaasun rikastuslaitoksen investoinnit tulevat yhteensä olemaan n. 10 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa takaisinmaksuajan sijoittuvan noin kymmeneen vuoteen ottaen huomioon hankkeelle myönnetyn investointituen.

Saavutettavat hyödyt ovat kuitenkin paljon laskettavissa olevia suoria hyötyjä laajemmat. Sikaloille palautetaan putkistoa pitkin prosessissa mädätetty liete, mikä on sekä lannoittamisen, että hajuhaittojen kannalta parempaa kuin raakaliete. Laitoksen halukkuus alueella tuotetun jätteen vastaanottamiseen on ratkaisu monien jäteongelmiin. Aluepoliittiset hyödyt ovat merkittäviä sillä investoinnit kohdistuvat suurelta osin paikallisille yrittäjille, minkä lisäksi laitos tulee käynnissä ollessaan työllistämään viisi vakituista työntekijää.

Biokaasureaktorissa

Lieteputket lähdössä biokaasulaitokselta

Itse laitoksen toimittaminen lipesi saksalaiselle Weltec Biopowerille, joka toimii tässä hankkeessa yhteistyössä kotimaisen Doranova Oy:n kanssa. Toimitusjohtaja Stenvallin mukaan suomalaiset laitostoimittajat eivät tällä hetkellä ole tilaajille varteenotettavia vaihtoehtoja hintavuuden ja kokemattomuuden takia.

Jeppo Kraftilla on ollut vireillä myös vesivoimalahanke, mutta kylän läpi virtaava Lapuanjoki säilyy toistaiseksi näiltä osin koskemattomana valituksien myötä. Kurt Stenvall ihmettelee voimalaitoslupien epäämistä: ”Jos valtakunnalliset tavoitteet tähtäävät uusiutuvan energian suosimiseen, on kyseenalaista, että niitä palvelevat hankkeet kaatuvat saukkoihin ja liito-oraviin.” Lisäksi Stenvall penää energiapolitiikkaan johdonmukaisuutta ja toivookin ministeriöiden seuraavan toisiaan päätöksissä, jotteivät yhtäältä edistetyt asiat jumiudu niiden väliseen jähmeyteen.

Jepuan biokaasulaitos tulee olemaan merkittävä esimerkki energiaomavaraisuudesta, sillä hankkeen onnistuminen määrittänee suurelti innokkuutta vastaaviin projekteihin toisaalla. Tähän mennessä projekti on edennyt suotuisasti, joten ennusmerkit menestyksekkäälle tulevaisuudelle ovat olemassa.

Ajankohtaista

Tervetuloa Työtä ja bisnestä lähienergialla -seminaariin 15.5.!

Seminaari on täynnä, joten siihen ilmoittautuminen on päättynyt. Suomen Lähienergialiitto järjestää Työtä ja bisnestä lähienergialla- seminaarin 15.5 klo 12:30-15:00 Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tiloissa (Runeberginkatu 14-16, Helsinki). Panelisteina ja puhujina on eturivin poliitikoita sekä alan asiantuntijoita. Ohjelma 12:30 Avauspuheenvuoro: Lähienergia vahvistaa aluetaloutta Seminaarin puheenjohtaja, Senior adviser Jukka Noponen, Sitra 12:40 Työtä ja kasvua kotimaisia vahvuuksia korostavalla energiapolitiikalla […]