Aurinkovirta on askel kohti uutta

Oulun Energia hakee kokemusta aurinkosähkön kuluttajamyynnistä. Samalla vertaillaan aurinkopaneelien katto- ja seinäasennuksen etuja.

 

Toppilan kaupunginosan maamerkin, Toppilan voimalaitoksen, ulkoasu muuttuu kesäkuussa, kun laitoksen eteläseinä peitetään aurinkopaneeleilla. Luvassa on sinertävä, tasainen lasipinta. Samoihin aikoihin paneeleita ilmestyy myös Merikosken voimalaitoksen tasakatolle, jolta ne näkyvät lähinnä ympäröiviin kerrostaloihin.

Toppilan noin 840 ja Merikosken 200 aurinkopaneelia muodostavat maamme viidenneksi suurimman aurinkovoimalan, joka tuottaa sähköä 320 kilowatin teholla, arviolta 280 000 kilowattitunnin verran vuodessa. Kaikki syntynyt sähkö myydään Oulun Energian Aurinkovirta-sopimusasiakkaille.

Aurinkovirta on Suomen ensimmäinen pelkkää aurinkoenergiaa tarjoava sähkösopimus.

 

Tuotannon kuopat on tasattava

Aurinkoenergian saanti tunnetusti vaihtelee vuorokauden- ja vuodenajan sekä sään mukaan. Tämä herättää kysymyksen, miten käy aurinkosähkön päästöttömyyden, kun tuotantokuopat tasataan muilla tuotantomuodoilla.

Vaikka kaikenlainen energia sotkeutuu sähköverkossa yhdeksi ja samaksi, voivat Aurinkovirta-asiakkaat pitää omatuntonsa puhtaana. Oulun Energian myyntijohtajan Seppo Tuomen mukaan päästöttömyys varmistetaan ostetun ja myydyn sähkön tasapainolla.

Vuositasolla Aurinkovirtaa myydään enintään sama määrä kuin sitä tuotetaan. Emme voi myydä sitä enempää kuin arvioidun 280 000 kilowattitunnin verran vuodessa”, Tuomi sanoo.

Tuo määrä riittää runsaalle sadalle kerrostalohuoneistolle tai noin 70 ei-sähkölämmitteiselle omakotitalolle.

Toinen huoli koskee Aurinkovirta-maksujen valumista päästöjä aiheuttavaan sähköntuotantoon. Sellaista ei ole näköpiirissä:

Rakennettavan voimalan takaisinmaksuaika on yli kymmenen vuotta. Ainakin alkuvaiheessa siitä saatavalla tuotolla kuoletetaan tehtyä investointia”, Tuomi kertoo.

Sinänsä aurinkosähkön luulisi vaativan eniten tasaamista tuulisähkön ohella. Oulun Energian tuotepäällikkö Olli Tuomivaara toteaa tuulienergian vaihtelevan ennustamattomammin.

Aurinkosähkön syklisyys on hyvin selkeää. Tuotanto vaihtelee teoriassa joka vuorokausi nollasta sataan”, hän sanoo, mutta suhteuttaa tasaamisvertailua.

Eihän polttoainetta polttava voimalaitoskaan toimi, jos polttoainerekat eivät kulje. Se on itse asiassa vielä enemmän riippuvainen ulkoisista tekijöistä. Sen kohdalla on helpompi päättää, milloin sähköä tuotetaan, mutta toisaalta silloin kun aurinkosähköä saadaan, se tapahtuu huomattavasti helpommin: rekkojen ei tarvitse ajaa, eikä energiaa kulu muuhun.”

 

Aurinkoenergia voi viilentää helteellä

Miksi aurinkosähköä ei sitten ole myyty omana tuotteenaan aiemmin? Tähän asti suomalaiset aurinkovoimalat ovat tuottaneet sähköä kiinteistökohtaisesti tai kuluttajat ovat voineet vuokrata niistä yksittäisiä paneeleita. Yksi syy on taloudellinen.

Aurinkosähkö on kannattavinta kiinteistökohtaisissa järjestelmissä, silloin kun sillä korvataan ostosähköä, johon tulee energian hinnan lisäksi siirtohinta ja sähkövero”, Tuomivaara sanoo.

Aurinkovirta-sopimuksessa energian hinta on asetettu kohtuulliselle tasolle, 6,50 senttiin kilowattitunnilta.

Rakennamme aurinkovoimaa sillä mielellä, että saamme kokemusta sen kuluttajamyynnistä. Suomessa on lähdetty aurinkosähkörakentamiseen hyvin hitaasti. Euroopassa ei ole monta maata, jossa sitä olisi vähemmän suhteessa väkilukuun”, Olli Tuomivaara kertoo.

Vastahankaisuuteen on voinut vaikuttaa pitkä ja pimeä talvi sekä mielikuva, ettei sähköä tarvita kesällä. Mutta silloin sähköä kuluu jäähdytykseen, jonka tarve johtuu juuri auringosta.

Kesäpäivät ovat meillä pitkiä, joten aurinkosähkön vuosituotto on verrattavissa Pohjois-Saksaan. Eikä paneeli vaadi suoraa paistetta, vaan se reagoi kaikkeen valoon. Ohuella pilvipeitteellä teho suunnilleen puolittuu”, Tuomivaara kuvaa.

Paneelien asentaminen Merikosken voimalaitoksen katolle ja Toppilan seinään liittyy valon määrän maksimointiin. Katolle auringonvalo pääsee kesällä varjotta ja pitkään, mutta talvella haittana on loiva tulokulma. Seinäasennus saattaakin olla talvella tehokkaampi, vaikka suoran paisteen aika on tarkkaan rajattu.

Haluamme Toppilassa tutkia, miten iso seinäasennus toimii”, Tuomivaara toteaa.

 

Kirjoittaja

Jarno Mällinen

 

Lisätiedot

Juttu on alunperin julkaistu Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakaslehti Sulakkeessa, numerossa 2/2016.

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>