Älyenergian murros avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Maailman energiamarkkinat ovat valtavassa murroksessa. Uusiutuvan energian, etenkin aurinko- ja tuulivoiman kasvu on todella nopeaa. Samalla näiden energiatuotantomuotojen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi energian tuotannon ja kulutuksen piikkejä tasoittavalle älyteknologialle, energian varastoinnille ja energiapalveluille.

Joulukuussa 2015 sovittu kansainvälinen ilmastosopimus kiihdyttää omalta osaltaan jo käynnissä olevaa murrosta. IEA on arvioinut, että vuoteen 2035 mennessä vuotuiset investoinnit energiatarpeen tyydyttämiseksi nousevat maailmanlaajuisesti 2000 miljardiin dollariin ja energiatehokkuusinvestoinnit 550 miljardiin. Pelkästään uusiutuviin energialähteisiin arvioidaan investoitavan 230 miljardia dollaria vuodessa 2020 saakka. Avautumassa ovat siis yhdet maailman suurimmista markkinoista.

Tutkimme energiamurroksen vaikutuksia Suomeen Smart Energy Transition (SET) ja Paikallisen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden liiketoimintaekosysteemin muutos – Parempia energiapalveluita kuluttajille (USE) hankkeissa. SET-hankkeen keskiössä on siirtymä älykkääseen energiajärjestelmään ja USE:ssa tutkitaan energiapalveluiden mahdollisuuksia.

 

Uusiutuva energia on paljon muutakin kuin puuta

Perinteisesti Suomessa on ollut vallalla ajattelumalli ”uusiutuva energia = bioenergia” ja se heijastuu myös Suomen energiantuotannon rakenteeseen ja energiapolitiikkaan. Puupolttoaineet ovat Suomen merkittävin energianlähde, kun taas tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on edelleen pientä. Globaaleilla markkinoilla tilanne on täysin päinvastainen, bioenergiainvestoinnit ovat marginaalissa ja aurinko- ja tuulivoima jyräävät.

Suomi on siis keskittänyt tähän mennessä panostuksensa bioenergiaan, mutta voisimmeko laajentaa tuotantopalettiamme ja samalla pyrkiä uusien älyenergiatuotteiden kilpailun kärkeen? Myös älyenergiaa hyödyntävät palvelukonseptit avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, esimerkiksi saksalainen Mobisol vie aurinkosähköjärjestelmiä kehittyviin maihin tuottamatta itse mitään muuta teknologiaa kuin ohjelmistoja.

Energiamurros näkyy myös Suomessa: Aurinkoenergiamarkkinat ovat lähteneet käyntiin vihdoin. Lisäksi Suomessa on paljon osaamista älyenergiamurrokselle oleellisissa tietotekniikassa ja tehoelektroniikassa. Suomen maaseudulla on valtava potentiaali monipuolistaa uusiutuvan energian tuotantopalettia metsäbioenergian lisäksi esimerkiksi biokaasuun, aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan. Hajautettu energiatuotanto on tärkeää etenkin maaseudun elinvoimaisuuden kannalta.

Uusiutuvan energian tuotannolla on vaikutuksia paikallistalouteen, koska arvonlisä ja työllisyys jäävät usein alueelle. Tästä hyötyisivät myös suomalaiset teknologiayritykset, koska ne saisivat kotimaan referenssejä, jotka helpottaisivat yritysten vientiponnisteluissa.

 

Energiapalveluista yritystoimintaa

Hajautetun energian edistäminen maaseudulla vaatii paikallistoimijoiden innostusta ja laajaa verkostoitumista. Ylhäältä päin sanellut strategiat eivät ole yhtä tehokkaita kuin paikallisten toimijoiden suunnitelmat. Optimaalisessa mallissa kansalliset ja alueelliset suunnitelmat tehtäisiinkin yhteistyössä. Maaseudun hajautettua energiantuotantoa hankaloittavat usein asenteet ja tiedon puute. Maaseudun yrittäjille esteeksi muodostuu monesti myös investointien pitkä takaisinmaksuaika ja tähän liittyvät rahoitushaasteet. Energiapalvelut voisivat tuoda yhden ratkaisun haasteisiin.

Energiainvestointipäätös vaatii paljon tietoa niin tekniikasta kuin säädöksistäkin. Apua tähän saa julkisilta toimijoilta (esimerkiksi Energiatehokkaasti-verkkosivustolta tai  Motivalta) ja energiapalveluyrityksiltä. Energiapalveluyritykset paikkaavat asiakkaidensa tietoaukkoja ja koostavat kohteen kannalta optimaalisen teknologiayhdistelmän alihankintayrityksiltään tai omista tuotteistaan.

USE-hankkeessa tutkimme rakennuksiin liittyviä energiapalveluita. Vaikka maaseudun energiakysymykset ovat usein tätä monipuolisempia, voidaan hankkeen tutkimuksesta oppia varmasti myös maaseudun energiapalveluiden liiketoimintakonseptien kehittämisessä. Energiapalveluyritykset ovat usein uusia yrityksiä, joten niiden verkostot ja henkilökohtaiset suhteet perinteisten toimijoiden kanssa eivät ole vielä kehittyneitä. Tämän vuoksi pilottihankkeet ja kokeilut voivat auttaa uusia liiketoimintakonsepteja alkuun.

Myös jokaisen energiahankkeen ainutlaatuisuus vaikeuttaa liiketoimintakonseptien kehittämistä. Yhdessä kohteessa optimaalinen ratkaisu ei toimikaan seuraavassa kohteessa. Tämän haasteen yli voidaan päästä esimerkiksi niputtamalla samankaltaisia kohteita suuremmiksi hankekokonaisuuksiksi.

Energiamurros tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, joissa suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Uusiutuvaan energiaan ja älyenergiaratkaisuihin sekä näiden palveluliiketoimintaan panostamalla voimme vähentää tuontienergian tarvetta ja lisätä vientiä.

 

Kirjoittaja:

Hanna-Liisa Kangas
Kirjoittaja on ilmasto-, energia- ja innovaatiopolitiikan tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Kestävän energiajärjestelmän tutkiminen ja edistäminen on Hanna-Liisalle sydämenasia, koska täytyyhän tästä maapallosta jättää jotain seuraavillekin sukupolville.

Alunperin julkaistu 4.3.2016 Maaseutuakatemia-blogissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>