Aalto-yliopiston FinSolar-hanke: Tuore tieto osoittaa, että aurinkoenergia-alan läpimurto toteutumassa Suomessa 2015-2016

aurinkoenergia

Tekesin ja yritysten rahoittama Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeen seminaarissa torstaina (24.9.2015) esitetty tieto Suomen aurinkoenergialiiketoiminnan tilanteesta osoittaa, että pitkään odotettu alan siirtyminen nopeamman kasvun vauhtiin on alkanut tänä vuonna. Seminaarin videokooste ja esitysaineistot tämän linkin avulla.

Kansainvälisesti aurinkoalan nopea kasvu alkoi jo viisi vuotta sitten, mutta nyt näyttäisi vihdoin siltä, että kasvu kiihtyy myös Suomessa. Vaikka ollaan vielä aivan kasvun alussa, niin suunta alkaa olla oikea”, totesivat FinSolar-projektin tutkijat seminaarissa.

 

Suomen aurinkosähköjärjestelmien teho moninkertaistuu vuosittain

Hankkeen keräämien uusien tietojen mukaan suomalaisen mittapuun mukaan suurten aurinkosähköjärjestelmien (yli 100 neliömetrin voimalat) kokonaisteho kasvaa nelinkertaiseksi kesään 2016 mennessä vuoden 2014 lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2014 lopussa suurten voimaloiden teho oli noin 2 MWp, tällä hetkellä se on noin 4 MWp ja vuoden 2016 kesään mennessä teho voi olla jo 9 MWp. Arviossa ovat mukana jo toteutuneet hankkeet ja ne, jotka ovat saaneet ELY-keskuksista myönteisen tukipäätöksen 4.9.2015 mennessä.

 

Energiavirastolta saadun tarkistamattoman ennakkotiedon mukaan verkkoon kytkettyjen pienten aurinkovoimaloiden (koko alle 5 kWp) kokonaisteho oli elokuussa 2015 16 MWp. Näin paljon 30 verkkoyhtiötä ilmoitti olevan kytkettynä heidän verkkoihinsa pienistä voimaloista. Tällöin aurinkosähkön kokonaisteho jo tällä hetkellä olisi jopa 20 MWp.

 

Tietoja on vielä syytä tarkentaa. Varmaa on sanoa, että verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa Suomessa tulee viimeistään kesään 2016 mennessä olemaan ainakin tuo noin 20 MWp. Näin nykyvauhdilla markkinat noin kaksinkertaistuvat vuositasolla”, arvioi professori Raimo Lovio FinSolar-hankkeesta.

 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei vielä pärjää, mutta suomalaisilla yrityksillä menee paremmin

Kansainvälisesti luku on edelleen hyvin pieni. Yksin Fortumilla on Intiassa aurinkosähkötehoa jo nyt 17 MWp. Finnfund on osarahoittaja Jordanian kolmessa voimalassa, joiden yhteisteho on noin 60 MWp. Suomen ABB toimittaa invertterijärjestelmän Hondurasiin voimalaan, jonka teho on noin 150 MWp ja Pöyry on mukana Thaimaassa hankkeessa, jossa rakennetaan saman kokoluokan voimalaa.

 

Aurinkolämpöliiketoiminta ei ole edennyt Suomessa valitettavasti yhtä hyvin kuin aurinkosähkö. Alan merkittävin suomalainen toimija Savo-Solar on onneksi saanut kaupan käyntiin ulkomailla ja erityisesti Tanskaan, missä on pohjoismaiden johtavat aurinkoenergiamarkkinat.

 

Kansainvälisesti markkinat kasvavat todella nopeasti. Jotta mahdollisimman monet suomalaiset yritykset pääsisivät niihin käsiksi luomaan liiketoimintaa ja työpaikkoja, pitäisi kotimarkkinoiden kasvua edelleen kiihdyttää”, toteaa projektipäällikkö Karoliina Auvinen FinSolar-hankkeesta. Tutkija Heli Nissilä korosti myös, että Suomessa tehtävien investointien kotimaisuusaste on yleensä varsin korkea.

 

Yritysten palvelujen monipuolistuminen ja hintatason lasku auttavat aurinkoenergian hyödyntämistä

Tähän saakka kasvu Suomessa on tapahtunut edelläkävijäyritysten ja –asiakkaiden ponnistuksin. Alan yritysjoukko on lisääntynyt ja vahvistunut. Kasvun myötä alan pioneeriyritysten rinnalle on tullut mm. perinteisiä energiayhtiöitä. ”Myös uudet liiketoiminta- ja rahoitusmallit ovat helpottamassa aurinkoenergian käyttöönottoa Suomessa. Aurinkoenergiaa voi hankkia palveluna ilman omaa pääomaa jo lukuisilta yrityksiltä”, kertoo tohtoritutkija Jouni Juntunen.

 

Aurinkosähkö- ja lämpöjärjestelmien halpenemisen seurauksena järjestelmiä ostavat omakotitalojen ja maatilojen lisäksi mm. teknologia- ja ympäristöalan yritykset, koulutuslaitokset sekä kuluttajatuotteita ja –palveluja myyvät kauppa- , majoitus-, ravintola- ja urheilukiinteistöt. ”Yhä useampi yritys näkee, että aurinkoenergian hyödyntäminen parantaa yrityksen näkyvyyttä ja kiinnostusta asiakkaiden keskuudessa”, lehtori Mikko Jalas toteaa. Projektissa on tutkittu myös mahdollisuuksia lisätä kerrostaloasukkaiden mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoenergiaa.

 

Aurinkoenergia menestyy omin avuin, mutta julkinen valta voisi saada sen kukoistamaan

Monissa maissa aurinkoenergian kasvua on tuettu vahvasti. Suomessa julkinen tuki on ollut hyvin vähäistä. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön investointituista ala sai alle 2 % vielä vuonna 2014. Tavalliset kuluttajat voivat hyödyntää vain kotitalousvähennystä.

 

Alaa kannattaa tukea siksi, että sillä on merkittävän suuri markkinapotentiaali. Verottamalla ankarammin fossiilisia polttoaineita, julkinen valta voisi ilman lisäkustannuksia jatkaa hyväksi osoittautunutta investointitukikäytäntöä ja korottaa kotitalousvähennystä. Näin julkinen valta voisi kiihdyttää yksityisen rahan virtaamista alalle. Myös pienet muutokset netotus-, vero- ja siirtomaksukäytännöissä madaltaisivat ratkaisevasti investointikynnyksiä, mikä lisäisi työpaikkoja”, arvioivat FinSolar-hankkeen tutkijat.

 

 

Lisätietoa:

Raimo Lovio, raimo.lovio@aalto.fi, 050 353 8242
Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 462 4727
Lotta Liuksiala, lotta.liuksiala@aalto.fi

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää seuraavia HTML tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>