Lämpöpumppuja hankittiin suomalaisiin koteihin vuonna 2014 huimat 67 000 kpl, joka oli 10 % enemmän kuin vuonna 2013. Maalaisjärjellä ajateltuna tällaista kasvua ei pitäisi tapahtua, koska on lama-aika ja lämmitysöljyn litrahinta on hetkellisesti laskenut alle euroon.
Miten on mahdollista, että näin moni suomalainen päätti investoida 2 000-20 000 euroa maksavaan lämpöpumppuun tällaisena aikana? Se on iso summa, jota varten useimpien meistä on käytävä pankinjohtajan puheilla tai hyödynnettävä lämpöpumppukauppiaan tarjoamaa energiansäästörahoitusta. Onko sisukas suomalainen päättänyt härkäpäisesti, että taloudellisen taantuman aikana ”jostakin on nyt vaan säästettävä”? Vai onko investoinnille muitakin järkeviä perusteita?
Öljylämmitys on edelleenkin liian kallista
Eräs tuttavani lämmittää rintamamiestyylistä taloaan öljyllä ja kuulin, että hän oli juuri tankannut 3000 litran öljysäiliön täyteen. Tämän kuultuani, tietoisena öljyn hinnan laskusta, tokaisin hänelle että ”no nythän se öljy on halpaa ja on hyvä aika tankata?” Vastaus oli nopea ja selkeä: ”Maksapa itse lähes kolmen tonnin lasku kerran vuodessa ja mieti sitten, onko se kallista?” Jos kohteessa olisi ollut maalämpöpumppu, olisi sähkölasku ollut noin 2000 euroa pienempi. Onhan se edullista.
Koska öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön on keskimäärin noin 20 000 euron investointi, moni kaipaa edullisempia ratkaisuja, joilla voisi silti säästää huomattavia summia lämmityskuluissa. Siksi ennustan, että öljykattilan rinnalle kytkettävästä ilma-vesilämpöpumpusta tulee vuoden 2015 ”lämpöpumppuhitti”. Viimeisen kymmenen vuoden aikana järjestelmästä on kehitetty pohjolan olosuhteisiin erittäin toimiva ja energiatehokas lämmitysjärjestelmä. Ilma-vesilämpöpumpun saa öljy- tai sähkölämmityksen rinnalle asennettuna alle 10 000 euron ja se säästää lämmityskuluista 50%. Eli karkeasti 3000 euron öljy- tai sähkölasku muuttuu 1500 euron lämmityslaskuksi.
Kaukolämmön hinnat ovat nousseet 10 vuoden aikana jopa yli 100%
Kaukolämmön hinta on kallistunut kolminkertaista vauhtia palkkoihin ja kuluttajahintoihin verrattuna. Vaikka kaukolämmön hinta vaihtelee huomattavasti eri paikkakuntien välillä, vuoden vaihteen korotusten jälkeen monessa paikassa kaukolämmöllä lämmittäminen on jo nyt huomattavasti kalliimpaa verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen. Tämän takia ennustan, että kaukolämmöstä maalämpöön tai vesi-ilmalämpöpumppuihin siirtymisen kasvu tulee räjähtämään vuoden 2015 aikana. Potentiaali on todella suuri. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista saa kotiinsa lämmön kaukolämmöstä ja kaukolämmöllä lämpiäviä rakennuksia on yli 140 000.
Viihtyisä koti on in – asumismukavuudesta tuli megatrendi
Kun sähköpattereilla ja pönttöuuneilla varustettuun rintamamiestaloon tai 80-luvulla rakennettuun sähköpattereilla ja takalla varustettuun taloon muuttaa seuraava sukupolvi, polttopuilla lämmittäminen on auttamatta ”out”. Tämä sukupolvi ei enää harrasta puunkeräystä ”omasta metsästä” vaan ostaisi puun mieluiten valmiiksi kuivattuna, pilkottuna ja mielellään myös takan eteen kannettuna. Se ei ole enää edullista lämmitystä. Siksi takan lämmittämisestä on tullut lähinnä ”tunnelman luoja pakkasiltoihin”. Nämä kodit ovat aina vain kallistuvan sähkölämmityksen lisäksi usein varustettu heikohkolla ilmanvaihdolla, joten asukkaat kaipaavat lisäksi kesällä tunkkaisen ilman raikastajaa. Siksi viimeistään vuoden 2014 pitkä ja piinaava hellejakso teki lämmittävistä ja viilentävistä ilmalämpöpumpuista ”standardin” sähkölämmityskoteihin. Vuoden 2015 alku on jo varmistanut sen, että sama trendi jatkuu varmasti myös vuonna 2015. Lämpöpumpuista on siis tulossa sekä energiansäästön että asumismukavuuden uusi standardi.
Matti Perkkiö
Markkinointi ja IT-päällikkö yrityksessä Lämpöykkönen.
Tämä kirjoitus on julkaistu 9.3.2015 MyyAsuntoni.fi blogina
